1, 2. ¿Jamüsü nakuwaʼipa na anoujüshiikana naʼaka na manoujüinsaliikana? ¿Jamaluʼulu müin kepiakai naaʼin nutuma Maleiwa?

¿MÜSHI mmotkai paaʼin? Mülejeʼeya shia, nnojoishi pia pümüiwaʼain. Napüshuaʼa na wayuu aikana maʼin apüla Jeʼwaa, nnojoishii müin nepiajanakai aaʼin naʼaka na manoujüinsaliikana. Saashin tü Wiwüliakat, eeshii na anoujüshii namaiwajanakana akolojoʼowaika sainküinpünaa tü mmakat Canaán otta «naashajaa achikit sümüin wayuu sünain naatajanain naya yaa saaʼu tü mmakat» (Heb. 11:13).

² Müsia nakuwaʼipa na anoujüshii aluwataainjanakana nümaa Jesuu, shia kachiiruaka naaʼin tü kasa nümaʼanakat Maleiwa chaʼayaa iipünaa sünain kepieenain naya soʼuweena wanee kaʼi nümaa Maleiwa (Filip. 3:20; 1 Ped. 2:11). Müsia nakuwaʼipa na naʼanneetsekana Jesuu, nnojoliishii süpüshin naya tü manoujüinsatkalüirua, maa aka nnojolin süpüshin Jesuu tü manoujüinsatkalüirua (Juan 10:16; 17:16). Nnojoliipejeʼe namüiwaʼain naya. Müshii kepiakai naaʼin nutuma Maleiwa, nnojotsü süpüla weʼrüin tia süka sünainpünaain shia tü wanoulakat. Müshi Moisés süchiki tia: «Jeʼwaa, shiimainshaata müin pia maʼaka saaʼin wanee piichi wamüin süpüla kaʼika süpüshuaʼa» (Sal. 90:1, NM). ¿Jamakuwaʼipai müin aka saaʼin wanee piichi Jeʼwaa namüin na aʼyataapuʼukana nümüin? ¿Jamüshi maka aka saaʼin wanee piichi nia maaʼulu namüin na anoujüshiikana? ¿Jamüshi nieechika neʼe nümüiwaʼa müin aka saaʼin wanee piichi wamüin mapeena?

3. ¿Kasa maka aka nukuwaʼipa Jeʼwaa suluʼu Salmo 90:1? ¿Jamüsü süküjünaka tia nüchiki Jeʼwaa?

³ Aashajaasü tü Wiwüliakat nüchiki Jeʼwaa sünain müin nia maʼaka saaʼin wanee kasa weʼraka süpüla wayaawatüin saaʼu tü nukuwaʼipakat. Saashin Salmos  90:1 müshi Jeʼwaa maʼaka saaʼin wanee piichi. Suluʼu wanee piichi eesü aijirawaa, jimataa aaʼin otta nnojoishii jamajüin na wayuu suluʼukana. ¿Jamüshi makaʼa Jeʼwaa aka saaʼin wanee piichi? Shia süka alin wayuu süpüshuaʼa nüpüla (1 Juan 4:8). Saashin tü Wiwüliakat jimatüsü saaʼin wayuu nutuma otta naaʼinmajüin na aʼyataakana nümüin (Sal. 4:8). Wekirajaajeerü anain jamüin makaʼa Jeʼwaa maʼaka saaʼin wanee piichi nümüin Abrahán, Isaac otta Jacob.

4, 5. ¿Jamakuwaʼipai müin aka saaʼin wanee piichi Maleiwa nümüin Abrahán?

⁴ Jülüjataa waaʼin jamüin naaʼin Abrahán wanaa sümaa nümüin Jeʼwaa nümüin: «Anakaja jooluʼu müleka puʼunüle yalajee yala suluʼujee tia mmakat eere kepiain pia maaʼulu yaa. Püpütaa nüpüla chi püshikai je süpüla süpüshua tü wayuukolüirua kepiakat pümaa. Oʼuneechi joo pia eemüin wane mma teeʼiyatüinjatkat pümüin». Niimolojoole Abrahán sutuma tü achuntünakat nümüin, atoolojoosü naaʼin sutuma tü nümakat Jeʼwaa: «Anakuaippaleechi pia tatüma. Watteerü saalin tü puuʼuliwoʼukalüirua. [...] Eʼnnaajinneerü tatüma tü pünüliakat. [...] Chi wayuu anakai anüiki pümüin, teeʼiyateerü tü taʼanasiakat nümüʼinya. Aluʼujasa chi wayuu oʼulejakai pia, kasalajaneerü nümüin tia tatüma» (Gén. 12:1-3).

⁵ Tü nüküjeekalü achiki Jeʼwaa, shia naaʼinmajeechin Abrahán sümaa tü nuuʼuliwoʼukalüirua (Gén. 26:1-6). Nnojotsü nünüikaʼalüin neʼe Jeʼwaa tia. Nnojotsü nuuʼulaain sütaüjaanüin Sara nutuma chi sülaülakai Egipto otta nutuma Abimélec; nnojoishi naapüin ekii Abrahán süpüla nuʼutünüin aaʼin. Müsia nukuwaʼipa Isaac sümaa Rebeca: nnojoliishii niyüülajüin naya (Gén. 12:14-20; 20:1-14; 26:6-11). Müsü tü Wiwüliakat: «Nnojoishii niyüülajüin süpüla tü wayuukalüirua, nüchiaain na sülaülakana mma sünain nümüin namüin: ‹Nnojo jikeʼejüin naaʼin na wayuu aʼyataakana tamüin otta nnojo jamajüin jutuma na tanüikimaajanakana›» (Sal. 105:14, 15).

6. ¿Jamüsü nünüiki nüshi Jacob nümüin? ¿Kasa eeka süpüla jülüjüin naaʼin Jacob?

⁶ Naʼakajee na nünüikimaajanakana Maleiwa eejachi Jacob chi nülüinkai Abrahán. Nüchajaainjatpa tü nuʼwayuuseinjatkat, müshi chi nüshikai nümüin: «Nnojoishi kaʼwayuuseinjachin pia wane jierü eekai yaajeʼewalüin Canaán. Otta puʼuna jooluʼu watta chamün suluʼumüin tü mma kanüliakat Padan-aram, nipialuʼumüin Betuel chi süshikai tü püikat süpüla paapaainjatüin wane nüchon Labán chi shipayakai tü püikat» (Gén. 28:1, 2). Nnojotsü niʼrayaain amüin Jacob pütchikat tia. Oʼunüshi nia nipialuʼujee nüshi sümaa nii chamüin Haránmüin; wattasü tia mmakat suulia Canaán otta oʼunüshi nia nümüiwaʼa (Gén. 28:10). Eeshi maa nümüle: «¿Aleʼejamaateeiche  taya tachikuaʼa? ¿Kamaneejeeiche chi talaülakai tamüin? ¿Naapeetche tamüin wanee jierü anoujaka nünain Maleiwa? Shiale jülüjüin paala naaʼin tia, yüüʼülaa müsü nüntapa chamüin Luz süʼütpaʼa Beer-seba. ¿Kasa alataka nümüin chayaa Luz?

7. ¿Kasa nüküjaka Maleiwa nümüin Jacob nüʼlapüinruʼu?

⁷ Aʼlapüjaashi Jacob nümaa Jeʼwaa chayaa Luz; nümakalaka Jeʼwaa nüʼlapüinruʼu nümüin: «Eejeechi taya pümaa waneepia sümaa taaʼinmajüinjachin pia eepünaale puʼunüin. Takaaliijeechi pia süpüla püleʼejüinjachin yaamüin yaa suluʼumüin tü mmakat püchikua» (Gén. 28:15). ¡Atütülaakajasaʼa naaʼin Jacob sutuma tia nümakat Jeʼwaa nümüin! Oʼunüshi nia yalejee sünain talatüin maʼin naaʼin otta niʼree amüinrü maʼin shikeraajüin tü nümakat Jeʼwaa nümüin. Püpütüle püpüshi süpüleerua aküjaa pütchi suluʼu wanee mma naata, piyaawata aaʼu tü alatakat nümüin Jacob. Otta kojuyatuairü piʼrüin naaʼinmajüin pia Jeʼwaa.

8, 9. ¿Jamakuwaʼipai müin aka saaʼin wanee piichi Jeʼwaa nümüin Jacob? ¿Kasa shikirajaka anain waya tia?

⁸ Nüntapa Jacob chamüin Haránmüin, talatshi maʼin Labán, chi nülaülakai. Mapa naapaka Lea sümaa Raquel süpüla nuʼwayuuseinjatüin Jacob. Niʼraka wayumüin Labán nümüin Jacob makalaka polootuain maʼin nuʼwanajaain sujutü niʼyataain (Gén. 31:41, 42). Nnojotsü shapaain naaʼin Jacob sutuma tia, nütüjaa aaʼu naaʼinmajünüin nutuma Maleiwa. Nüleʼejapa Canaánmüin «kooʼomüinsü tü nümüʼünüinkalüirua, tü nüchepchiakalüirua, ooʼulaka tü neʼejenakalüirua “camello” ooʼulaka püliikü» (Gén. 30:43). Müshi nia nümüin Maleiwa sünain naapüin tü analuʼutkat nümüin: «Nnojoishi kasajachin taya pümüin, saaʼin tamüin, süpüla kamaneein pia tamüin je süpüla pansaain pünüiki waneepia tamüin. Je paala sümaiwa, wanaa sümaa toʼttaain tü süchikat Jordán sünain toʼunüin suluʼujee tü toumainkat chamüin Haránmüin, nnojotsü kasain eein takoroloin. Waneesaʼala neʼe waraarat shiain tamaʼanajatüin. Je jooluʼu, aleʼejüshi taya toumainpaʼamüin sümaa washirüü je watta saalin wayuu tamaajatüirua» (Gén. 32:10).

⁹ Shiimainjaʼa maʼin tü nümakat Moisés: «Jeʼwaa, shiimainshaata müin pia maʼaka saaʼin wanee piichi wamüin süpüla kaʼika süpüshuaʼa» (Sal. 90:1, NM). Ayatsia müin nukuwaʼipa Jeʼwaa maaʼulu wamaa «süka matüjüin aʼwanajawaa nukuaippa». Ayatshia müin aka saaʼin wanee piichi wamüin, nnojotsü kasain ayoʼujaain atuma waaʼin süka naaʼinmajüin waya (Sant. 1:17). Wekirajaa sünain jamüin sukuwaʼipa nutuma.

10. ¿Jamüshi maka aka saaʼin wanee piichi Maleiwa namüin na anoujüshiikana?

¹⁰ Jülüjataa paaʼin pümaanüle laülaapialuʼumüin süpüla aküjaa nüchiki wanee wayuu kekiishi maʼin otta kapülainshi maʼin. Nnojotsü nükaʼalirajüin saaʼin tü wayuukalüirua, alaa maʼin nia otta watta saalin tü numuusainkat sainküinpünaa tü mmakat. ¿Ojuʼitüshi pia suluʼujee tü laülaapiakat sümaa meimmoluin paaʼin? Nnojo, ¿aashimüin? Makalaka eein süpüla puchuntüin koʼuyaajanain pia suulia jamajüin pia atumawaa. Müsia neʼe wakuwaʼipa wayakana aküjüliikana pütchi: waküja achikichi Satanaa chi nüʼünüükai Jeʼwaa (paashajeʼera Alateetkat Mapeena 12:17). Isasü nüchiki Satanaa nuuʼuleʼerüin waya suulia aküjaa nüchiki. Kooʼomüinshii waya sünain anoujaa sutuma niain aaʼinmajüin waya Jeʼwaa; müshi aka saaʼin wanee piichi wamüin maaʼutpünaa (paashajeʼera Isaías 54:14, 17). Nnojoliipejeʼe naaʼinmajeenain waya Jeʼwaa müleka nükayaleʼerüle waya Satanaa nuulia.

11. ¿Kasa shikirajaka anain waya nukuwaʼipa Abrahán, Isaac otta Jacob?

¹¹ Anuu sooʼomüin tü shikirajakalü  anain waya nukuwaʼipa Abrahán, Isaac otta Jacob. Nnojoishii paaʼinwain sümaa tü wayuu mojulaasükalüirua mayaapejeʼe chajanain kepiain naya Canaán (Gén. 27:46). Nnojotsü ashajünüin namüin tü kasa nüpülajakat Maleiwa. Oonooshii naya süka natüjaain saaʼu nukuwaʼipa Jeʼwaa. Süka müin aka saaʼin wanee piichi Jeʼwaa namüin, nnojoishii naya akayalaweein nuulia. Wattaluʼushii naya noulia na manoujüinsaliikana. Anasü maʼin süpüla washatüin tü nakuwaʼipakat. Jülüja paaʼin tü nakuwaʼipakat wanaa sümaa püneeküin na wayuu paʼaleewainjanakana otta tü püshaittajatkat. Akatsaʼa eein na anoujüshii anajakana aaʼin namaa na manoujüinsaliikana. Süntüle tia suluʼumüin paaʼin, puʼuraaja saaʼu tia nümüin Jeʼwaa. Soto paaʼin niain aluwataain Satanaa naaʼu na wayuukana makalaka nashatüin tü nukuwaʼipakat. Mamaneesalii otta kaʼünüüralii naya (2 Cor. 4:3, 4; Éf. 2:1, 2).

12. (1) ¿Kasa naaʼinmajaka aka Jeʼwaa na anoujüshiikana? (2) ¿Jamüsü paaʼin sutuma tü kasa naapakat Jeʼwaa?

¹² Süpüla nnojoluin numojujeʼerüin wakuwaʼipa chi Yolujaakai, kojutüinjatü wamüin tü naapakat Maleiwa namüin na aʼyataakana nümüin. Kojutüinjatü wamüin tü outkajawaakat, tü ai waʼwaajakalü oʼu Maleiwa sümaa wapüshi, na laülaashii niʼitaakana Maleiwa süpüla natütüleʼerüin waaʼin otta süpüla nakaaliinjüin waya sünain tü alatakat wamüin (Éf. 4:8-12). Naashin wanee wawala, müshi kottiraakai naaʼin sümaa nüpüshi nuutkajaapa namaa na wawalayuukana, müshi suluʼukai naaʼin wanee paʼaraiisü. ¿Müsia paaʼin namaa na wawalayuukana?

13. ¿Kasa shikirajaka anain waya tü sümakat Hebreokana 11:13?

¹³ Wanee kasa washatüinjatka anain nukuwaʼipa Abrahán, Isaac otta Jacob, shia naatain nakuwaʼipa noulia na wayuu kepiakana nüʼütpünaa. Maʼaka waküjüin suʼttaiwaʼaya tü ekirajaayakat, «naashajaa achikit sümüin wayuu sünain naatajanain naya yaa saaʼu tü mmakat» (Heb. 11:13). ¿Keeʼireesü paaʼin naatain pukuwaʼipa? Shiimain kapüleein tia. Nnojoipejeʼe pia pümüiwaʼain, nükaaliinjeechi pia Maleiwa otta na puwalayuukana. Nnojoishi piain neʼe alatüin amüin tia. Eesü tü kasa eejiraakalü amaa napüshuaʼa na anoujüshiikana (Éf. 6:12). Wakanajeerü tü kasa eejiraakalü amaa waya, wanoujüle nünain Jeʼwaa otta müle nia maʼaka saaʼin wanee piichi wamüin.

14. ¿Kasa wayuu tü pueulo naʼatapajakat na aʼyataakana nümüin Jeʼwaa?

¹⁴ Anasü maʼin püshatüle nukuwaʼipa Abrahán sünain jülüjüin paaʼin tü naapüinjatkat pümüin Maleiwa (2 Cor. 4:18). Naashin chi aluwataaushikai Pablo, naʼatapajüin Abrahán kepiainjachin nia nutuma Maleiwa suluʼu wanee pueulo matüjüinsat ajaʼttaa (Heb. 11:9, 10). Pueulokot  tia, shia tü Nuluwataayakat Maleiwa najapuluʼu chi Mesíaskai otta naʼatapajüin Abrahán süikkalaainjatüin. Nnojoluitpa müin waʼatapakai saaʼin tia aluwataayakat süka nüikkalaaichipain Jesuu sünain aluwatawaa chaa iipünaa. Alüʼütsü maʼin süpüla suʼttüin sünain aluwatawaa yaa saaʼu Mmaka. ¿Shiimain saaʼin pümüin tia? ¿Sünainpünaasü shia pukuwaʼipa, tü keeʼireekat paaʼin otta tü pukuwaʼipakat nanainmüin na manoujüinsaliikana? (Paashajeʼera 2 Pedro 3:11, 12.)

15. ¿Kaseerü alataka namüin na nnojoliikana ajüteein süchiki tü nuluwataakalü aaʼu Satanaa?

¹⁵ Alüʼütsü süpüla sajaʼttüin tü kasa nuluwataakalü aaʼu Satanaa otta mülieerü maʼin wayuu suʼunnaa tia; «meerü aka suʼttakai saalin joʼuu sümüin jieyuu» (Mat. 24:7, 8). Mülieerü maʼin wayuu suʼunnaa tü müliaa miyoʼusükat. Ajaʼtteerü süpüshuaʼa tü kasa eekalü yaa saaʼu tü mmakat otta mmotkuʼu meerü tü wayuukalüirua seema suʼutünüin aaʼin (Hab. 3:16, 17). Makalaka nawataweenain sünain ounjulawaa «saaʼupünaa tü uuchikat, suluʼupünaa tü ipakalüirua» (Alat. Map. 6:15-17). Jaʼitainna ounjulaain suluʼu wanee ipa otta nawataain nanainmüin na poliitikokana, nnojoleena isain naya.

16. ¿Jamüsü kojutüinjatka maʼin wamüin tü outkajawaakat?

¹⁶ Aluʼusaʼa na aküjüliikana pütchi nüchiki Jeʼwaa, nnojoleena jamajüin süka müin Jeʼwaa maʼaka saaʼin wanee piichi namüin. Meerü nanüiki maʼaka naaʼin Habacuc: «Talateerü taaʼin nümaa Jeʼwaa; talateerü maʼin taaʼin nümaa chi Maleiwa oʼtteʼerüinjachikai taya» (Hab. 3:18, NM). ¿Kaseerü naainjaka Jeʼwaa süpüla müin nia maʼaka saaʼin wanee piichi? Nnaweerüjaʼa sukuwaʼipa nutuma. Shia watüjaaka aaʼu meerüin wakuwaʼipa maʼaka na israeliitakana wanaa sümaa nojuʼitüin Egiptojee. Kottiraajeena waya otta eejeerü waaʼin sünain tü nümakat wamüin Maleiwa (Alat. Map. 7:9; paashajeʼera Éxodo 13:18). Eesü süpüla nüküjüin shia Maleiwa nakajee na wawalayuu woutkajaakana amaa. Tü outkajaalee eekat sainküinpünaa tü mmakat sünainpünaasü shia tü sümakat Isaías 26:20 (paashajeʼera). ¿Kojutsü pümüin puutkajaain namaa na wawalayuukana? ¿Jüüjüüshi pia sümüin tü nümakat Jeʼwaa sünain tü outkajawaakat? (Heb. 13:17.)

17. ¿Jamüshi makaʼa aka saaʼin wanee piichi Jeʼwaa namüin na anoujüshii ouktüinnapakana?

¹⁷ Jaʼitaichi ouktüin wanee anoujüshi süpülapünaa tü müliaa miyoʼusükat, ayateechia müin Jeʼwaa maʼaka saaʼin wanee piichi nümüin süka nüsoʼireʼenneechin aaʼin. Kojuya juya süchikijee ouktüin Abrahán, Isaac otta Jacob, müshi Jeʼwaa nümüin Moisés: «Taya Nümaleiwaseka [...] Abrahán, Nümaleiwaseka Isaac otta Nümaleiwaseka Jacob» (Éx. 3:6). Müshi Jesuu süchikijee nüküjüin süchikuaʼa tia pütchikat: «Chi Maleiwakai, nnojoishi Sümaleiwasein wayuu ouktüsü. Sümaleiwase eekai katüin soʼu» (Luc. 20:38). Müshii ayatayüliikai katüin noʼu nümüin Maleiwa süka nüsoʼireʼereerüin naaʼin (Ecl. 7:1).

18. ¿Jamüshi meechika Jeʼwaa maʼaka saaʼin wanee piichi wamüin suluʼu tü paʼaraiisükat?

¹⁸ Ayateechia müin Jeʼwaa maʼaka saaʼin wanee piichi sümüin tü nupueulosekat suluʼu tü paʼaraiisükat. Müsü tü Wiwüliakat wamüin: «Eejeechi jooluʼu chi Maleiwakai sümaa wayuu je kepiainjachi nia namaa» (Alat. Map. 21:3). Eejeechi Jeʼwaa namaa na anoujüshiikana yaa saaʼu mmaka otta nieechi nekiipüʼüka Jesuu. Sülatapa tü miitkat juya, nieechi aluwataaka Jeʼwaa nüchikumüin Jesuu (1 Cor. 15:28). Anashiijeena maʼin na wayuukana. Eejeechi Jeʼwaa namaa. ¡Anashantasü maʼin tü naapüinjatkat wamüin Maleiwa! Nnojo wakulajaain aaʼin suulia müin Jeʼwaa wamüin maʼaka saaʼin wanee piichi süpüla washatüin nakuwaʼipa na anoujüshii namaiwajanakana.