Nüneeküin Jesuu palitchon wayuu süpüla naapüin tü choʼujaakat sümüin sunoula wainma wayuu
«Nüshanaajakalaka joo shia süpüla nottonojüinjatüin na nikirajüinkana süka tü wayuukolüirua.» (MAT. 14:19)
1-3. ¿Kasa naainjaka Jesuu süpüla nikirüin wainma wayuu chaa Betsaida? (Piirakaa sümüin tü ayaakuaakat.)
JÜLÜJATAA paaʼin wanee kasa (paashajeʼera Mateo 14:14-21). Soʼu juyaka 32, jutkatüsü wainma wayuu; eejana maʼaka sinko miit tooloyuu, jieyuu otta tepichi. Akoʼutshii naya nüchiirua Jesuu otta na nikirajüinkana chamüin Betsaida, tü mma chakat sotpaʼa tü palaa kanüliakat Galilea.
2 Niʼrapa Jesuu tia wayuukalüirua, nikirajüin naya süchiki wainma kasa sünainpünaaka Nuluwataaya Maleiwa otta niiyajüin na ayuuishiikana. Motsouupa kaʼika, aashajaashii na nikirajüinkana Jesuu süpüla nüjütüin na wayuukana pueulopaʼamüin sünain ayaʼlajaa eküülü. Nümaka Jesuu namüin na nikirajüinkana: «Jaapa jiakana neküin». Müshii jalapaʼakai naaʼin na nikirajüinkana Jesuu sutuma tü nümakat namüin; kasale joo anain apüla jaʼraisü pan otta piamashiichein jime. Shiaʼala neʼe eejatka namaʼana tia.
3 Amülialaasü naaʼin Jesuu naaliin na wayuukana makalaka naainjüin wanee kasa pülasü. Ashajünüsü tia suluʼu Mateo, Marcos, Lucas otta Juan (Mar. 6:35-44; Luc. 9:10-17; Juan 6:1-13). Süchikijee nuluwataain na wayuukana sünain aikkalawaa saaʼu tü alamakat sünain jaʼraiwalin otta poloowalin shikii, oʼuraajüshi nia nümüin Maleiwa otta nüshanaajüin tü pankat sümaa tü jimekat. Nnojotsü nuttanajüin Jesuu tü eküütkat, naapüin shia süpüla «nottonojüinjatüin na nikirajüinkana süka tü wayuukolüirua». Noulajüin naleʼe na wayuukana süka tü eküütkat. Jülüjataa paaʼin wanee kasa: nuluwataain Jesuu na nikirajüinkana süpüla nottonojüin eküülü sümüin wainma wayuu. *
4. (1) ¿Kasa keeʼireeka maʼin naaʼin Jesuu? ¿Jamüsü keeʼireeka maʼin naaʼin tia? (2) ¿Kasa wekirajaainjatka anain sünain ekirajaayakat tüü otta tü wanee?
4 Tü keeʼireekat maʼin naaʼin Jesuu shia naapüin namüin na nikirajüinkana tü choʼujaakat sümüin nanoula. Nütüjaa aaʼu shieerüin aapüin namüin tia tü kataakalü oʼuu waneepia (Juan 6:26, 27; 17:3, NM). Alatitshi wainma oora Jesuu sünain ekirajaa na wayuukana. Naainjüin tia süka nümüliajeein na wayuukana (Mar. 6:34). Nütüjaa aaʼu Jesuu, nnojolinjachin yaain nia waneepia saaʼu mmaka; nütüjaa aaʼu nüleʼejüinjachin nüchikuaʼa chaa iipünaamüin (Mat. 16:21; Juan 14:12). Chapa iipünaa Jesuu, ¿jaraleena aapaka tü choʼujaakat sümüin nanoula na nikirajüinkana? Nüneeküinjana palitchon wayuu süpüla naapüin tü choʼujaakat sümüin sunoula wainma wayuu. ¿Jaraliinjana nüneekaka? Wekirajaa sünain tü naainjakat süpüla nekirajünüin na anoujüshiikana soʼu nakalia na aluwataaushiikana. Sünain tü wanee ekirajaayakat, wekirajaajeerü anain kasainjatüin wayaawatüin akajee na nüneekakana Jesuu süpüla nekirajünüin maaʼulu na anoujüshiikana?
Nikirüin Jesuu wainma wayuu nakajee na nikirajüinkana (Paashajeʼera pütchi 4)
NÜNEEKÜIN JESUU NA ALUWATAAUSHIIKANA
5, 6. (1) ¿Kasa naainjaka Jesuu süpüla nnojoluinjatüin kasain choʼujaain sümüin nanoula na nikirajüinkana? (2) ¿Kasa nikirajaka anain Jesuu na aluwataaushiikana?
5 Aipüraire wanee wayuu, nüchajaain sukuwaʼipa süpüla nnojoluin müliain nüpüshi ouktapa nia. Müsia neʼe tü naainjakat Jesuu napüleerua na nikirajüinkana. Nüchajaain sukuwaʼipa süpüla nnojoluinjatüin kasain choʼujaain sümüin nanoula nüchikiruʼu (Éf. 1:22). Piama juya süpülapünaa süntüin nükalia süpüla oʼutünaa aaʼin, nüneeküin na nikirajüin aapüinjanakana tü choʼujaakat sümüin nanoula na wayuukana. ¿Jamüsü sukuwaʼipa nutuma?
6 Siraasü paala aika naaʼu Jesuu sünain oʼuraajaa süpüla nüneeküin naʼakajee na nikirajüinkana na polooshiikana piamamüin aluwataaushii (Luc. 6:12-16). Nümaashii naya Jesuu eepünaale nia soʼu piama juya, nikirajüin naya otta niiʼiyatüin namüin tü akuwaʼipaa nashatüinjatkat. Wainma kasa natüjüinjatkat nünainjee Jesuu. «Na polookana piammüin nikirajüin [Jesuu]», münüshii naya (Mat. 11:1; 20:17). Naashajaa amaachii naya otta nikirajüin naya süpüla tütüinjanain sünain aʼyatawaa nümüin Maleiwa (Mat. 10:1-42; 20:20-23; Luc. 8:1; 9:52-55). Ekirajünüshii nutuma Jesuu sünain tü naʼyataainjatkalü anain nnojoitpa nia namaa.
7. ¿Kasa naaʼinmaainjatka na aluwataaushiikana naashin Jesuu?
7 ¿Kasa naʼyataainjatka anain na aluwataaushiikana? Atüjaana aaʼu naʼyataainjanain sünain aaʼinmajaa na anoujüshiikana (Aluw. 1:20). ¿Kasa naaʼinmaainjatka maʼin? Naashajaa achikirü tia Jesuu nümaa Pedro nüsoʼiraapa aaʼin (paashajeʼera Juan 21:1, 2, 15-17). Müshi Jesuu nümüin Pedro noʼupala na wanee nikirajüinkana: «Anakaja müleka pikirajüle tü anoujasükalüirua tanain». Tü nüküjeekalü achiki Jesuu shia nayainjanain na aluwataaushiikana na aapüinjanakana tü choʼujaakat sümüin nanoula na nikirajüinkana Jesuu. ¡Aitaʼaleesüjaʼa nüpüla Jesuu «tü anoujasükalüirua»! *
AAPÜNÜSÜ TÜ CHOʼUJAAKAT SÜMÜIN NANOULA NA ANOUJÜSHIIKANA
8. ¿Kasa naainjaka na woutiisakana soʼu Pentecostés süpüla neeʼiyatüin kojutüin namüin na aneekünakana süpüla ekirajaa?
8 Soʼujee tü miʼiraa kanüliaka Pentecostés aainjünaka soʼu juyaka 33, eʼitaanüsü najapuluʼu na aluwataaushiikana ekirajaa na wanee anoujüshiikana (paashajeʼera Aluwataaushikana 2:41, 42). Na judío otta na nnojoliikana judíoin anoujakana soʼu tia miʼiraakat, nayaawata aaʼu nayain aneekünüin na aluwataaushiikana süpüla ekirajaa. «Ayatshii naya waneepia sünain nooʼulaküin tü akuaippaa neʼikakat anain naya na Aluwataaushikana». Wainma tü kasa natüjaweekalü aaʼu na anoujüshiikana otta natüjaa aaʼu jaraliinjanain aapüin shia namüin. Jüüjüüshii naya sümüin tü neʼikakalü anain na aluwataaushiikana nüchiki Jesuu. Otta napansaajirüin waneeirua ashajuushi nünainpünaaka Jesuu (Aluw. 2:22-36). *
9. ¿Kasa neeʼiyataka aka na aluwataaushiikana shiain naaʼinmaain naapüin tü kasa choʼujaakat sümüin nanoula na nawalayuukana?
9 Nnojotsü machipünaain naaʼin na aluwataaushiikana tü naʼyataainkat nutuma Jesuu; nekirajüin tü anoujüsükalüirua. Waashajaa motsoʼo süchiki tü naainjakat wanaa sümaa sülatüin wanee kasa mojujiraweeka atuma na anoujüshiikana. Alatüsü tia sünainjee mojuin sukuwaʼipa shiitajia tü eküütkat namüin na anoujüshiikana. Apütajüna amaʼanachii na jieyuu oukta aʼwayuusechii griegokana. ¿Kasakaʼa naainjüin na aluwataaushiikana? Naneeküin akaratshishii tooloyuu pansaaka akuwaʼipa süpüla nottonojuin eküülü sümüin wayuu müliasü. Neʼrüin na aluwataaushiikana shiainjatüin maʼin naaʼinmaain naapüin tü kasa choʼujaakat sümüin nanoula na nawalayuukana. Makalaka naʼyataain «sünain aküjaa nünüikü [Maleiwa] waneepia sümüin wayuu» (Aluw. 6:1-6).
10. ¿Kasa nüneekaka apüla Kürisüto na aluwataaushiikana otta na laülaashiikana?
10 Ouktüshii mapa waneeinnua aluwataaushii otta naikkalaaka waneeinnua laülaashii nachikumüin soʼu juyaka 49 (paashajeʼera Aluwataaushikana 15:1, 2). «Na Aluwataaushikana otta na laülaayuushiikana suluʼu tü outkajaaleekat chaʼaya Jerusalén» nayainnapa jülüjaka aaʼin naʼyataain na anoujüshiikana. Naya nüneekaka Kürisüto süpüla nekirajüin tü shiimainkat, noʼunirüin sukuwaʼipa tü aküjaakat pütchi otta tü ekirajaakat wayuu (Aluw. 15:6-29; 21:17-19; Col. 1:18).
11, 12. (1) ¿Jamüsü watüjaaka saaʼu anain nümüin Jeʼwaa tü naainjakat chi Nüchonkai süpüla naapüin tü choʼujaakat sümüin nanoula na anoujüshiikana? (2) ¿Jamüsü natüjaaka saaʼu na anoujüshiikana jaraliin nüneeküin Jesuu süpüla ekirajaa soʼu nakalia na aluwataaushiikana?
11 ¿Anasü nümüin Jeʼwaa tü naainjakat chi Nüchonkai süpüla naapüin tü choʼujaakat sümüin nanoula na anoujüshiikana? ¡Jamüsüsaʼa! Müsü tü Wiwüliakat: «Suluʼupünaʼawai tü mmakalüirua eepünaale [nülatüin Pablo namaa nümaajanakana], naküja achiküt namüin na anoujashii gentilekana tü akuaippaa anakat süpüla nekeraajaa amaa, tü naapaakat na Aluwataaushikana otta na laülaayuushiikana suluʼu tü outkajaaleekat chaʼaya Jerusalén. Je sükatsüinraakalajaʼaka maʼi nanoula na anoujashiikana suluʼupünaa tü outkajaaleekalüirua sümaa nokojuyalaain maʼi kaʼiwai» (Aluw. 16:4, 5). Alatüsü tia süka jüüjüüin naya sümüin tü namakat na aluwataaushiikana otta na laülaashiikana chaa Jerusalén. Shiiʼiyatüin tia anain nümüin Jeʼwaa tü naainjakat chi nüchonkai süpüla naapüin tü choʼujaakat sümüin nanoula na nikirajüinkana. Soto paaʼin kooʼomüin na anoujüshiikana suluʼu wanee outkajaalee müleka eere Jeʼwaa namaa (Prov. 10:22; 1 Cor. 3:6, 7).
12 Watüjaaitpa aaʼu naapüin Jesuu tü choʼujaakat sümüin nanoula na anoujüshiikana nakajee palitchon wayuu: na aluwataaushiikana otta na laülaashiikana. Natüjaa aaʼu na anoujüshiikana jaraliin nüneeküin Jesuu süpüla ekirajaa soʼu nakalia na aluwataaushiikana. Neʼrüin na wayuukana nayain aneekuushin na aluwataaushiikana otta neʼrüin eein chi naaʼinkai Maleiwa naaʼu. Müsü Aluwataaushikana 5:12: «Nakajee na Aluwataaushikana, aaʼinnüsü nütüma Maleiwakai saʼaka tü wayuukalüirua watta saalin kasa nütüjakat apüleerua nümüiwa otta tü kasa niiʼiyatakat aka nüpülain». * Nikerotule wanee wayuu sünain anoujaa nnojoishi süpüla nümüinjachin: «¿Jaraliiche nüneekaka Kürisüto süpüla aapaa tü choʼujaakat sümüin nanoula na anoujüshiikana?». Shiasaʼa müin nanaajaapa na aluwataaushiikana, eejaasü wanee kasa alataka.
Natüjaa aaʼu na anoujüshiikana jaraliin nüneeküin Jesuu süpüla ekirajaa soʼu nakalia na aluwataaushiikana (Paashajeʼera pütchi 12)
ALANAʼLEESIA TÜ MOJUUI KEIMSESÜKAT SUULIA TÜ TRIGOKAT
13, 14. (1) ¿Kasa alatüinjatka namüin na anoujüshiikana? ¿Joujatü ekeraajüin tia? (2) ¿Jaraliinjana ashutaka naaʼu na anoujüshiikana? (Paashajeʼera noota 5.)
13 Naashin Jesuu, ashutünüinjana aaʼu na anoujüshiikana. Soto paaʼin süpünajünüin wanee waüyee kanüliasü trigo (na anoujüshii chainjanakana iipünaa) otta shijitünüinjatüin süʼü wanee mojuui keimsesü saʼaka (na anoujayaashiikana). Ooʼulaanüinjatü tü mojuui keimsesükat süpüla süntapa sükalia tü trigokat süpüla shiʼyonoojünüin, tia «shia tü kaʼi sajaʼlajaweetkat oʼu kasa süpüshua» (Mat. 13:24-30, 36-43). Ekeraajamaatüsü tü naashajaakalü achiki Jesuu. *
14 Mayaainjeʼe neeʼiyalaain na ekirajakana alawaa, eejana na aluwataaushiikana süpüla naʼalijirüin sukuwaʼipa. Nayoukta achikirü shikirajünüin alawaa suluʼu tü outkajaaleekat (2 Tes. 2:3, 6, 7). Shiasaʼa müin ouktapa chi aluwataaushikai Juan, nnojotsü kasain aʼalijirüin nakuwaʼipa na ekirajakana alawaa; ayatsia ekirajünüin alawaa soʼu wainma juya. Alanaʼaleesia tü mojuui keimsesükat suulia tü trigokat. Nnojoishii eein waneeinnua wayuu nüneekakana Jesuu süpüla naapüin tü choʼujaakat sümüin nanoula na anoujüshiikana. Nnojotpejeʼe müinjatüin shia waneepia. Wekirajaa sünain joujainjanain eeka na wayuu nüneekakana Jesuu süpüla ekirajaa.
¿JARALII NA NÜNEEKÜINJANAKANA JESUU?
15, 16. ¿Kasa neʼraka na Ekirajaaliikana sünain tü Wiwüliakat sünainjee tü nekirajaakalü anain? ¿Kasa wasakirüinjatka anain?
15 Sümaʼinruʼu kottiraain tü mojuui keimsesükat otta tü trigokat, eeshii waneeinnua wayuu atüjaweekana saaʼu tü shiimainkat. Soʼu juyaka 1870, eejana waneeinnua wayuu atüjaweekana saaʼu tü shiimainkat makalaka nekirajaain sünain tü Wiwüliakat; nnojoliishii kottiraain namaa na anoujüshii makana aka saaʼin mojuui keimsesü. Nekirajaa anainrü tü sümakat tü Wiwüliakat süka süpüshuaʼa naaʼin. Eʼraajünüshii naya süka tü anülieekat: na Ekirajaaliikana sünain tü Wiwüliakat (Mat. 11:25).
16 Eesü tü kasa neʼrakat sünainjee tü nekirajaakalü anain. Naküjüin alawaain tü shikirajakalü anain tü iküleesiakalüirua otta neʼraajirüin tü shiimainkat sükajee neitajüin wainma karaloukta. Wainma na wayuu ojuupatakana sümaa tü nekirajakalü anain na Ekirajaaliikana sünain tü Wiwüliakat. Müshiijeseʼe wasakirüinjanain sünain tüü: «¿Naya aneekünaka na Ekirajaaliikana sünain tü Wiwüliakat eejanaka süpülapünaa 1914 süpüla naapüin tü choʼujaakat sümüin nanoula na anoujüshiikana?». ¡Nnojo! Ayatayüliʼiya kottiraain na anoujüshii makana aka saaʼin trigo namaa na makana aka saaʼin mojuui keimsesü. Soʼutpünaa tia, eiwaliʼiya neʼe akumajaain na nüneeküinjanakana Jesuu süpüla aapaa tü choʼujaakat sümüin nanoula na anoujüshiikana.
17. ¿Kasa alataka soʼujee 1914?
17 Aʼyonoojünüsü tü trigokat soʼujee 1914. Soʼujee tia, aikkalaashi Jesuu sünain aluwatawaa nutuma Jeʼwaa jee oʼttüsü tü kaʼi sajaʼttüinjatkalü oʼu tü kasakalüirua (Alat. Map. 11:15). Soʼujee 1914 sünainmüin 1919, antüshi Kürisüto nümaa chi Nüshikai sünain anaʼlawaa sümüin nakuwaʼipa na anoujüshiikana (Mal. 3:1-4). * Soʼujee 1919, akotchojünüinjana na anoujüshii makana aka saaʼin trigo. ¿Jama jooluʼu? ¿Nüneeküinjana Jesuu na aapüinjanakana tü choʼujaakat sümüin nanoula na anoujüshiikana? ¡Aa!
18. ¿Kasa naashajaaka achiki Jesuu? ¿Kasa wasakirüinjatka anain?
18 Wanaa sümaa naashajaain Jesuu süchiki sükalia sajaʼttüinjatüin tü kasakalüirua, aashajaashi nia süchiki nüneeküinjachin wanee achepchiee ekirüinjachikai na wanee achepchieekana (Mat. 24:45-47). ¿Jaralii na nüneeküinjanakana? Maaʼayaka nüneeküin paala na aluwataaushiikana otta waneeinnua laülaashii süpüla naapüin tü choʼujaakat sümüin nanoula na anoujüshiikana, nüneekeena palitchon anoujüshii süpüla aaʼinmajaa na anoujüshiikana. Makalaka wasakirüinjanain sünain tüü: «¿Jaraliijeena nüneekaka?». Wekirajaajeerü anain tia sünain tü wanee ekirajaayakat otta waashajaajeerü achiki waneeirua kasa nüküjaka paala Jesuu.
^ püt. 3 Pütchi 3: Wanaa sümaa nikirüin Jesuu maʼaka kuatro miit tooloyuu, sümaa jieyuu otta tepichi naapüin tü eküütkat süpüla «nottonojüinjatüin na nikirajüinkana süka tü wayuukolüirua» (Mat. 15:32-38).
^ püt. 7 Pütchi 7: Nükalioʼu Pedro, chainjana iipünaa nümaa Maleiwa napüshuaʼa na anoujüshiikana.
^ püt. 8 Pütchi 8: Ekirajünüshii weinshi na eiwaʼaliikana anoujüin müsüjeseʼe sümüin tü Wiwüliakat nachiki: «Ayatshii naya waneepia sünain noʼuulaküin tü akuaippaa neʼikakat anain naya na Aluwataaushikana». Süpüshi tü kasa nekirajakalü anain na aluwataaushiikana, suluʼusü shia tü pütchi ashajünakat süka griego.
^ püt. 12 Pütchi 12: Mayaainjeʼe eein waneeinnua anoujüshi aainjakana kasa pülasü nutuma chi naaʼinkai Maleiwa, naainjüinjatü shia noʼupala na aluwataaushiikana (Aluw. 8:14-18; 10:44, 45).
^ püt. 13 Pütchi 13: Sünainjee tü nümakat Pablo suluʼu Aluwataaushikana 20:29, 30, watüjaa aaʼu piamainjatüin neʼipapaʼa na ashutakana saaʼu nupueulose Jeʼwaa. Palajana, ekerotüinjana na anoujayaashiikana (mojuui keimsesü) naʼakamüin na anoujüshii shiimainkana. Piama, naʼakajee na shiimainshiikana anoujüin ojuʼitüinjana na ekirajakana alawaa.
