Jeʼwaa chi Waʼaleewainkai maʼin
Aleewashi chi Maleiwakai nümaa Abraham. (SANT. 2:23)
1. ¿Kasa wountaka apüleerua sutuma nukumajüin waya Maleiwa sünain müin aka naaʼin?
«KASHISHI maʼin nia» jee «keishi maʼin nia» münüshi wanee jintüi sutuma nüshatüin nukuwaʼipa chi nüshikai jee shiale sukuwaʼipa tü niikat. Eweeniraashii na tepichikana sünain müin nakuwaʼipa maʼaka naaʼin chi nashikai jee tü neikat. Jeʼwaa, chi Washi iipünaajachikai nia Kataka atuma woʼu (Sal. 36:9). Makalaka wainmain kasa washataka sünainjee tü nukuwaʼipakat. Nukumajüin waya sünain müin aka naaʼin. Müshiijeseʼe wountüin süpüleerua wayaawatüin saaʼu tü kasa anasükat jee tü mojusükat, atüjüshii waya aneeka tü kasa waaʼinrajatkat jee atüjüshii waya süpüleerua aleewain maʼin waya sümaa wayuu (Gén. 1:26).
2. ¿Kasa aleewaka maʼin anainjee waya nümaa Jeʼwaa?
2 Eeshi süpüla niain Waʼaleewain maʼin Jeʼwaa. Aleewashii waya nümaa sünainjee alin waya nüpüla otta sutuma weʼitaain waaʼin nünain jee nünain chi Nüchonkai. Müshi Jesuu: «Süka alin maʼin nüpüla Maleiwa na wayuukana, naapüin chi waneeshikai Nüchon süpüla nnojoliinjanain ouktüin na eʼitaakana naaʼin nünain otta süpüla katüinjatüin noʼu waneepia» (Juan 3:16, NM). Wainmainna na wayuu aleewakana nümaa Jeʼwaa. Wekirajaa nanain noʼutku naya wayuukana.
«ABRAHÁN, CHI TAʼALEEWAINKAI»
3, 4. ¿Kasa naataka anainjee nukuwaʼipa Abrahán sünain aleewaa nümaa Jeʼwaa suulia nakuwaʼipa na israeliitakana?
3 Müshi Jeʼwaa nüchiki, chi natuushikai na israeliitakana: «Abrahán, Chi taʼaleewainkai» (Is. 41:8, NM). Akaʼaya suluʼu 2 Crónicas 20:7 aküjünüsü nüchiki Abrahán sünain naʼaleewain nia Maleiwa. ¿Jamüshi aleewaka maʼin Abrahán nümaa chi Kakumalakai nia? Sutuma nunoujüin nünain (Gén. 15:6; paashajeʼera Santiago 2:20-23).
4 Na nuuʼuliwoʼukana Abrahán, na israeliitakana, Naʼaleewainpuʼushi sümaa Nashin Jeʼwaa. Akanasaʼa nooʼulaain suulia aleewa nümaa Jeʼwaa mapa. ¿Jamüsü sülataka tia? Sutuma nnojoluitpain nanoujüin sünain tü nümakat Jeʼwaa.
5, 6. (1) ¿Jamüshi Paʼaleewainka Jeʼwaa? (2) ¿Kasa wasakireʼerüinjatka anain waaʼin?
5 Shiʼipaʼaya piʼraajüin maʼin Jeʼwaa, katsüinjeerü punoula nünain otta aijeechi maʼin nia püpüla. Soto paaʼin wanaa sümaa piyaawatüin saaʼu shiimain eein Maleiwa otta eein süpüla paʼaleewain nia. Pikiraja anainrü wayuuin kaainjalashii waya sutuma moonooloin Adán nümaa Maleiwa. Piyaawata aaʼu nnojoluin anajiraain wayuu maʼleekalia nümaa Maleiwa (Col. 1:21). Süchikijee piyaawataka saaʼu nnojoluin wattaluʼuin woulia chi Washi iipünaajachikai otta jülüjüin waya naaʼin. Shiasaʼa pütüjaapa saaʼu naapüin Maleiwa chi Nüchonkai waaʼu, piʼitaain paaʼin nünain Jesuu otta aleewashi pia nümaa Jeʼwaa.
6 Süka weʼraajüichipain Jeʼwaa, wasakireʼera waaʼin sünain tü pütchikalüirua: «¿Aleewashiche maʼin taya nümaa Maleiwa? ¿Teʼitaainche maʼin taaʼin nünain? ¿Kooʼomüinsüche naalii Jeʼwaa tapüla?». Wanee wayuu nümaiwajachi aleewajiraaka maʼin nümaa Jeʼwaa nia Gedeón. Wekiraja sünain nukuwaʼipa süpüla washatüinjatüin shia.
«JEʼWAA, CHI JIMATAKAI ATUMA SAAʼIN WAYUU»
7-9. (1) ¿Kasa alataka nüntapa wanee aapiee nünainmüin Gedeón? ¿Jamüsü nukuwaʼipa süchikijee tia? (Piirakaa sümüin tü ayaakua suluʼukat süpana 23.) (2) ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla waʼaleewainjachin maʼin Jeʼwaa?
7 Aʼyataashi Gedeón nümüin Jeʼwaa suʼunnaa müliain na israeliitakana süchikijee nekerotüin suluʼumüin tü Mma Aapünakat namüin. Saashin tü karalouktakat Jueces kapiitulo 6, antüshi chi aapiee nümaʼanajeejachikai Jeʼwaa nünainmüin Gedeón suluʼu tü pueulokot Ofrá. Soʼutpünaa tia, kojuyatua nashutüin na madianiitakana saaʼu Israel otta eʼrülii maʼin wayumüin namüin. Makalaka nnojolin nuwaajüin Gedeón tü trigokot anooipaʼa. Suluʼujachi nia wanee piichi eere süchüijünüin tü uuwakat süpüla nuunjulamaatüin tü trigokot. Ponusü naaʼin Gedeón sutuma niiʼiyataain chi aapieekai nümüin sümaa «piakai meimmoluinkai otta katchinkai» nümüin nümüin. Nnojotsü nunoujüin Gedeón nükaaliinjüinjanain naya Jeʼwaa maʼaka nükaaliinjüin na israeliitakana chaa Egipto. Akatsaʼa nüküjüin chi aapieekai nümüin Gedeón nükaaliinjüneechin nutuma Jeʼwaa.
8 Nnojotsü nütüjaain aaʼu Gedeón jamüinjatüin sukuwaʼipa nutuma süpüla taashinjanain «na israeliitakana najapüluʼujee na madianiitakana». Akatsaʼa nüküjüin Jeʼwaa nümüin jamüinjatüin sukuwaʼipa. Müshi nia nümüin: «Eejeechi taya pümaa otta pükanajeena napüshuaʼa na madianiitakana. Meechi pütkaakai aaʼin nümaa waneeshia wayuu» (Juec. 6:11-16, NM). Ayatüsü nnojoluin nütüjaain aaʼu Gedeón jamüinjatüin nükaaliinjia nutuma Maleiwa. Makalaka nuchuntüin nümüin niiʼiyatüinjatüin wanee kasa pülasü süpüla nütüjaainjatüin saaʼu müleka shiimainre nükaaliinjüinjachin nia. Sükajee tü naainjakat Gedeón niiʼiyatüin shiimain nümüin eein chi Maleiwakai.
9 Sutuma tü alatakat süchikijee tia, akatsüinraasü nunoula Gedeón otta arütkaashi maʼin nia nünainmüin Maleiwa. Alakajaashi Gedeón jee nikitka chi aapieekai. Niasaʼa chi aapieekai, naainjüin wanee kasa pülasü: nipettüin tü eküütkat süka tü wunuʼu najapuluʼujatkat otta suchuwajaaka tü eküütkat nutuma. Makalaka nütüjaain saaʼu Gedeón nüjünalain Jeʼwaa chia aapieekai. Nümaka sümaa shiyoʼujaain naaʼin: «¡Jeʼwaa, chi Laülaakai saaʼu kasa süpüshuaʼa teʼrüin nuʼupünaa chi aapiee pümaʼanajeejachikai!» (Juec. 6:17-22, NM). ¿Amojujaasüche nukuwaʼipa Gedeón nümaa Jeʼwaa sutuma tü alatakat? ¡Nnojorüleejaʼa! Sutuma niʼraajüin maʼin Jeʼwaa, anajiraashi nia nümaa. Müshijeseʼe nüpaʼüwajüin ipa chaya. «Jeʼwaa-salom» sünülia nutuma. «Jeʼwaa, chi jimatakai atuma saaʼin wayuu» maluʼulu tia ( paashajeʼera Jueces 6:23, 24; a noota). Müleka jülüjüle waaʼin tü naainjakat Jeʼwaa wapüleerua weinshi, wayaawateerü aaʼu niain Waʼaleewain maʼin. Otta müsia woʼuraajüle maʼin nümüin, jimateerü waaʼin otta aleeweena maʼin waya nümaa.
TÜ WAAʼINRAJATKAT SÜPÜLA NAʼALEEWAIN WAYA MALEIWA
10. Saashin Salmo 15:3, 5, ¿kasa nuchuntaka wamüin Jeʼwaa süpüla naʼaleewainjanain waya?
10 Eesü tü nuchuntakat Jeʼwaa namüin na aleeweekana nümaa. Suluʼu Salmo 15 nüküjüin David tü nuchuntakat Jeʼwaa süpüla naʼaleewainjanain waya (Sal. 15:1). Wekirajaa sünain piamasü kasa nümaka David: nnojoluinjanain waküjüin alawaa süchiki wayuu otta müsia lotuinjatüin wakuwaʼipa sünain süpüshuaʼa kasa. Naashin David, chi wayuu naʼaleewainkai Jeʼwaa «nnojoishi aküjüin alawaa süchiki wayuu [...] otta nnojoishi oikkiraain nia süpüla aaʼinraa kasa mojusü namüin na maainjalakana» (Sal. 15:3, 5, NM).
11. ¿Jamüshii nnojoliinjanaka waküjüin waʼalain süchiki wayuu?
11 Müsü wanee pütchi nümaka David: «Paaʼinmaja tü piyeekat suulia aashajawaa süchiki kasa mojusü» (Sal. 34:13, NM). Müleka nnojorüle woonooin sümaa pütchikat tüü, kiʼreena waya sünain aküjaa waʼalain süchiki wayuu otta amojujaajeerü wakuwaʼipa nümaa chi Washi iipünaajachikai. Nia eʼnnaajünaka chi Yolujaakai, chi nüʼünüükai Jeʼwaa sünain nüküjülin naʼalain. Tü pütchikat yolujaa süka griego «aküjüi alawaa» maluʼulu. Makalaka jülüjeein waaʼin tü wamakat süchiki wayuu suulia sumojujaain wakuwaʼipa nümaa Jeʼwaa. Nnojoluinjatü mojuin wanüiki nachiki na laülaashiikana suluʼu tü outkajaaleekat otta nachiki na aʼyataakana neʼipajee ( paashajeʼera Hebreokana 13:17 otta Judas 8 b).
12, 13. (1) ¿Jamüsü lotuinjatka wakuwaʼipa sünain süpüshuaʼa kasa? (2) ¿Kasa eeka sutuma lotuin wakuwaʼipa sünain süpüshuaʼa kasa?
12 Wanee kasa eʼnnaajünaka anainjee na aʼyataakana nümüin Jeʼwaa shia sutuma lotuin nakuwaʼipa sünain süpüshuaʼa kasa. Müshi chi aluwataaushikai Pablo: «Juchunta wapüleerua nümüin Maleiwa, süka wulein tü suluʼukat waaʼin, otta keeʼireesü waaʼin lotuin wakuwaʼipa sünain süpüshuaʼa kasa» (Heb. 13:18, NM). Sutuma «lotuin wakuwaʼipa sünain süpüshuaʼa kasa» nnojoishii wemeejüin na wawalayuukana sünain anoujaa. Jamüshiijaʼa naʼyataale wamüin, nnojoishii alanaʼaleein waya sünain waʼyateʼerüin maʼin naya otta müsia wawalaajüin tü waküjakat namüin paala. Waya anoujüshiikana wapüshuaʼa, lotusü wakuwaʼipa namüin na wayuu aʼyataakana wamüin jee sümüin wayuu süpüshuaʼa. Akaʼaya wayale aʼyataain nümüin wanee wawala sünain anoujaa, nnojoishii waya achuntüin nümüin sülanaʼaleeinjatüin wojutü nutuma noulia na waneeinnua.
13 Anawaisü nanüiki na wayuukana nachiki na aküjüliikana pütchi nüchiki Jeʼwaa. Naashin wanee shikiipüʼüjachi wanee konpainyiia müleʼu, nekeraajüin na aküjüliikana pütchi tü namakat. Müshi nia: «Jaaʼinrüin waneepia tü jümakat» (Sal. 15:4). Sutuma lotuin wakuwaʼipa sünain tü waaʼinrakat, ayatüshii waya aleewain nümaa chi Washi iipünaajachikai otta kojutüshi nia sutuma wayuu.
PÜKAALIINJA WAYUU SÜPÜLA NAʼALEEWAINJANAIN JEʼWAA
14, 15. ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla aleewain nümaa Jeʼwaa na wayuu waküjakana amüin pütchi?
14 Wanaa sümaa waküjüin pütchi wantira amaachii wainma wayuu anoujaka sünain eein chi Maleiwakai. Nnojoipejeʼe niain Naʼaleewanin maʼin. ¿Kasakaʼa waaʼinrüinjatüin süpüla wakaaliinjüinjanain naya? Jülüja waaʼin tü nümakat Jesuu namüin na akaratshiikana shikii nikirajüin wanaa sümaa nüjütüin piamawalin naya sünain aküjaa pütchi: «Je jüntapa namaʼanamüin wane wayuu: ‹Kasataalejese saapünüin wane anaa jümüin nütüma Maleiwa›, meena jia namüin. Je na kepiashiikana suluʼu tü miichikat, müleka nacheküle süpüleerua anainjanain naya nütüma Maleiwa, aapüneerü wane anaa namüin. Akaajasa nnojorule nacheküin, nnojoleerü aapünuin shia namüin» (Luc. 10:5, 6). Kamaneere waya namüin na wayuukana, keeʼireejeerü naaʼin nekirajaain sünain tü shiimainkat. Otta müsia eeshii süpüla nnojoliin jashichin wamüin na ayouktapuʼukana wanüiki jee eesü süpüla naapajüin shia.
15 Eeshii wantiraale sümaa wayuu eekai suluʼuin tü iküleesia nnojotkat shiimain otta wayuu eekai saaʼinrüin tü niyouktakat Maleiwa. Kamaneepejeʼe waya namüin sümaa nnojolin watkaain namaa. Müsia wakuwaʼipa namüin na wayuu antakana sünain tü outkajawaakat, wasaküin sümaa kamaneein waya namüin. Yaaʼaleekajaʼa nekirajaweere nünain chi Maleiwa waʼwaajakai sutuma nnojoluin anain namüin tü sukuwaʼipakat wayuu maaʼulu. Sünain tü pütchi kanüliakat «Sunoukteʼerüin nakuwaʼipa tü Wiwüliakat» aküjünüsü nachiki waneeinnua wayuu alatakana amüin tia.
WAʼYATAAJIRAA NÜMAA CHI WAʼALEEWAINKAI MAʼIN
16. ¿Jamüshii aleewaka waya nümaa Jeʼwaa otta waʼyataajiraaka nümaa?
16 Eeshii wayuu eekai naʼaleewajaain maʼin namaa na naʼyataajiraakana amaa. Na wayuu aapakana naaʼin nümüin Jeʼwaa, aleewashii otta aʼyataajiraashii naya nümaa ( paashajeʼera 1 Corinto 3:8, 9). Wanaa sümaa waküjüin pütchi otta wekirajüin wayuu sünain tü Wiwüliakat, kooʼomüinsü tü watüjaakalü aaʼu süchiki nukuwaʼipa chi Washi iipünaajachikai. Jee müsia weʼrüin niain akaaliinjüin waya chi naaʼinkai Maleiwa süpüla wekeraajüin tü aküjaakat pütchi.
17. ¿Kasa niiʼiyataka wamüin Jeʼwaa sükajee tü ekirajünakalü anain waya sünain tü outkajawaakalüirua miyoʼu?
17 Müleka waküjüle maʼin pütchi, arütkaajeena maʼin waya nünainmüin Jeʼwaa. Sutuma tia, weʼrüin tü naaʼinrakat Jeʼwaa süpüla nnojoliinjanain wooʼuleʼennüin suulia aküjaa pütchi natuma na nüʼünüükana. Wanee kasa weʼraka shia tü naaʼinrakat Jeʼwaa süpüla nuʼunirüin wakuwaʼipa. Otta müsia ponusü waaʼin sutuma tü nikirajakalü anain waya sükajee tü karalouktairua aapünakat wamüin jee tü outkajawaakalüirua. Sükajee tü ekirajünakalü sünain tü outkajawaakat miyoʼu, niiʼiyatüin alin waya nüpüla otta jülüjüin naaʼin tü alatakat jee tü choʼujaakat wamüin. Müsü nanüiki waneeinnua wayuu talatakana aaʼin sutuma tü outkajawaa miyoʼu apünüinkat kaʼi: «Antüsü suluʼumüin waaʼin tü ekirajünakalü anain waya. Weʼrüin alin waya nüpüla Jeʼwaa waneʼewai wakua otta aneein wakuwaʼipa nutuma». Sünain tü outkajawaa miyoʼu apünüinkat kaʼi aainjünaka chaa Irlanda, chajachi wanee wawala Alemaniajeʼewai sümaa nuʼwayuuse. Shiasaʼa sutuma kamaneein na wawalayuukana namüin sümaa naaʼinmajüin naya, naapüin tü analuʼutkat namüin. Müsü nanüiki: «Akaisaʼa niain maʼin Jeʼwaa nümaa Jesuu waapaka amüin tü analuʼutkat. Naya eenakaka waya süpüla suluʼuinjanain waya wanee pueulo paaʼinwajiraaka. Nnojoishii aashajaain neʼe naya süchiki paaʼinwajirawaa, paaʼinwajiraashii naya waneepia. Tü weʼrakat sutuma chajanain waya sünain tü outkajawaakat chaa Dublín süsoʼijirüin waaʼin sünain anashaatain maʼin aʼyatawaa nümüin chi Wamaleiwasekai wanaa jümaa jiakana».
YOOTOJIRAASHI WAYUU NÜMAA NAʼALEEWAIN
18. ¿Kasa wasakireʼerüinjatka anain waaʼin?
18 Aleewajiraashii maʼin na wayuukana sutuma yootojiraain naya. Jamüsüjaʼa maaʼulu, süka eein tü Interneekat aashajaasü wayuu waneepia suluʼupünaa tü redes sociales münakat otta aluwanaajiraasü mensaaje. ¿Jama wayakana, aashajaashiiche waya waneepia nümaa Jeʼwaa, chi Waʼaleewainkai maʼin? Watüja aaʼu naapüin nanüiki na oʼuraajakana nümüin (Sal. 65:2). ¿Wachajaainche sukuwaʼipa waneepia süpüla waashajaain nümaa Jeʼwaa?
19. ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla watüjüin süpüleerua waküjüin nümüin Jeʼwaa tü suluʼukat waaʼin?
19 Eeshii wawalayuu eekai kapüleein namüin naküjüin nümüin Jeʼwaa tü suluʼukat naaʼin. Akatsaʼa shiain keeʼireein naaʼin Jeʼwaa waküjüin nümüin tü suluʼukat waaʼin woʼuraajapa (Sal. 119:145; Lam. 3:41). Jaʼitairü nnojoluin watüjaain aaʼu tü sukuwaʼipainjatkat wanüiki, sükaaliinjeena waya tü Wiwüliakat. Müsü nünüiki Pablo namüin na anoujüshii chajanakana Roma: «Saaʼu matsüin waaʼin sünain tü wanoulakat, nükaaliijain waya chi Naaʼinkai Maleiwa sümaʼinruʼu waʼatapajüin tia kaʼikat. Nütüjaa aaʼulu chi Maleiwakai tü keeʼireekat waaʼin. Je süka nnojolüin watüjaain saaʼu tü [sukuwaʼipainjatkat wanüiki] nümüin, nieechi achuntaka chi Naaʼinkai süpüla saapünüin wamüin. Nüchunteerü shia chi Naaʼinkai Maleiwa süka wane pütchi nnojotkat weʼraajüin. Je niyaawatüin Maleiwa saaʼu süka nüchuntüin waneepia chi Naaʼinkai tü kasa nüchekakat wapüleerua waya na nüchooinkana» (Roma 8:26, 27). Waashajeʼerüle sümaa jülüjüin waaʼin tü pütchi suluʼukat tü karalouktakat Job, Salmos otta Proverbios, watüjeerü apüleerua waküjüin nümüin Jeʼwaa tü suluʼukat waaʼin.
20, 21. ¿Jamüsü sütütüleʼetka waaʼin tü nümakat Pablo suluʼu Filipos 4:6, 7?
20 Sülatapa wamüin wanee kasa mojusü, waaʼinra tü nümakat Pablo namüin na anoujüshii chejeʼewaliikana Filipos: «Nnojo jüshapataain aaʼin sooʼopünaa wane kasa. Shia jaaʼinra achuntaa nümüin Maleiwa sooʼopünaa kasa süpüshua. Jüküja nümüin tü shapaakat atüma jaaʼin. Otta nnojo motüin jaaʼin aapaa analuʼut nümüin saaʼu tü anasü naaʼinrakat jümüin». Woonoole sümaa pütchikat tüü, katsüinjeerü otta amülialaajeerü waaʼin nutuma chi Waʼaleewainkai maʼin. Müshi Pablo: «Müleka masütaajule jia sünain achuntaa nümüin Maleiwa, aapüneerü wane anaa jümüin nütüma [wanee jimata aaʼin]. Isasü wachiki wayaawatüin saaʼu tia anaa naapakat wamüin, saaʼu wayuuin neʼe waya. Otta sükajee saʼaniraaitpain wakuaippa nümaa Cristo Jesús, jutateena waya suulia shapawaa aaʼin je suulia jülüjaa aaʼin kasa mojusü wanaa sümaa anain waya nütüma» (Fil. 4:6, 7). Kojutü wamüin jimatüin waaʼin nutuma Maleiwa süka shiain aaʼinmajüin tü waaʼinkat jee tü jülüjakat waaʼin.
21 Sutuma woʼuraajüin nümüin Jeʼwaa, aleewajiraashii maʼin waya nümaa. Makalaka woʼuraajüinjanain waneepia nümüin Jeʼwaa (1 Tes. 5:17). Sutuma tü wekirajaaitpakalü anain sünain ekirajaayakat tüü, aleeweena maʼin waya nümaa Maleiwa otta ayateena waya oonooin nümaa. Otta müsia jülüjeerü waaʼin tü kasa anasü eekat sutuma niain Jeʼwaa chi Washikai, Wamaleiwasekai otta chi Waʼaleewainkai maʼin.
a Jueces 6:23, 24 (NM): «23 Nümakalaka Jeʼwaa nümüin: ‹Kasataalejese anain pia. Nnojo piyoʼujaain aaʼin, nnojoleechi pia ouktüin›. 24 Nüpaʼüwajaakalaka ipa Gedeón yala nümüin Jeʼwaa. Ayatayülia Jeʼwaa-salom sünüliain sutuma wayuu maaʼulu. Ichaayülia suluʼu tü pueulokot Ofrá, tü napueulosekat na abí-ezritakana.»