1, 2. ¿Kasa tü nachajaainjatkalü akuwaʼipa na wayuu aleʼejakana sümaa napüshi nachikuaʼa? (Piirakaa sümüin tü ayaakuaakat.)

«KEPIAPUʼUSHI taya suluʼu wanee mma naatajatü; anapuʼusü maʼin taʼyataain otta wainma takanain», müshi Eduardo. * Nümaka süchikijee: «Wanaa sümaa tekirajaain sünain tü Wiwüliakat namaa na aküjüliikana pütchi nüchiki Jeʼwaa, tayaawata aaʼu tü nuluwataakalü anain taya Jeʼwaa: taaʼinmajüinjatü tapüshi otta jülüjüinjatü taaʼin tü nanoulakat, makalaka taleʼejüin tepialuʼumüin tachikuaʼa» (Éf. 6:4).

² Nütüjaa aaʼu Eduardo shiain anain nüleʼejüle nipialuʼumüin sümaa nüpüshi süka shiain keeʼireein naaʼin Jeʼwaa tia. Maʼaka saainjüin Liliana tü wayuu aküjünakalü achiki sünain tü ekirajaayakat apünüin, nüchajaainjatü sukuwaʼipa Eduardo süpüla kottiraainjachin nia nüchikuaʼa sümaa nüpüshi. Jee müsia, nüchajaainjatü sukuwaʼipa süpüla niʼyataain süpüleerua nuʼwayuuse ooʼulaka nüchonnii, mayaapejeʼe alin maʼin shiiʼiree aʼyatawaa chaa eere kepiain nüpüshi. ¿Jameetche nukuwaʼipa? ¿Akaaliinjüneeiche nia natuma na wawalayuukana?

3. ¿Jamüsü naaʼin na tepichikana wattale na wayuu kachoinkana naya?

³ «Nnojoliishii jülüjüin taaʼin na tepichikana wanaa sümaa choʼujaain maʼin namüin nakaaliinjünüin otta teeʼiyatüinjatüin naalii tapüla. Nnojoishi  taya namaa süpüla taashajeʼerüin namüin aküjalaa suluʼujeejatü tü Wiwüliakat, toʼuraajüin namaa, takoʼojiraain namaa jee tashaittüin namaa», müshi Eduardo (Deut. 6:7). Müsü sünüiki Ana, tü nüchon epayaakat: «Mojuwaisü taaʼin süka nnojoluin chi tashikai tamaa piichipaʼa. Shiasaʼa nüleʼejapa nüchikuaʼa wamaa, shia neʼe wayaawataka aaʼu nünüiki otta nuʼupünaa. Oponojoosü maʼin taaʼin wanaa sümaa nukoʼojooin tanain».

4. Kakaliale maʼin wanee wayuu kepiain watta suulia nuʼwayuuse jee nüchonnii, ¿jamüsü kapüleejeetka maʼin nümüin oʼuniraa nakuwaʼipa?

⁴ Kakaliale maʼin wanee wayuu kepiain watta suulia nuʼwayuuse jee nüchonnii, kapüleejeerü maʼin nümüin oʼuniraa nakuwaʼipa. Müsü sünüiki Rubí, tü nuʼwayuusekat Eduardo: «Tü naaʼinrapuʼukat Eduardo, tayaitpa neʼe aaʼinraka. Tayapuʼusü aneekaka tü waaʼinrajatkat. Shiasaʼa nüleʼejapa Eduardo nüchikuaʼa, kapüleeitpa tamüin jüüjüüwaa nümüin maʼaka sümüin tü Wiwüliakat. ‹Aniipejeʼe chi taʼwayuusekai tamaa›, maʼwaisü taya taleʼeruʼu» (Éf. 5:​22, 23). Müshi Eduardo: «Kiʼrashii na tepichikana sünain shiain naashajaain amaa tü neikat, nojuʼitüinjanale jee naaʼinrüinjatüle wanee kasa. [...] Taküjüin namüin na tapüshikana tayain chi nekiipuʼukai, maʼaka süküjünüin suluʼu tü Wiwüliakat». Niyaawata aaʼu Eduardo sümaa Rubí choʼujaain neʼrüinjatüin na nachonniikana, paaʼinwain naya sünain tü naaʼinrakat.

5. (1) ¿Kasa naainjaka Eduardo süpüla nükaaliinjüin nüpüshi otta kottiraain nia namaa? (2) ¿Kasa eeka sünainjee naainjüin tia?

⁵ Nüchajaainjatü sukuwaʼipa Eduardo süpüla kottiraain nia nüchikuaʼa sümaa nüpüshi otta nükaaliinjüin naya süpüla icheinjatüin nanoula nünain Jeʼwaa. Müshi Eduardo: «Tü keeʼireekat taaʼin shia süntüin tü shiimainkat suluʼu naaʼin na tachonniikana, makalaka takaaliinjüin naya sükajee tanüiki otta takuwaʼipa; ‹aishi tapüla Jeʼwaa› nnojoishi müin neʼe taya, teeʼiyatüin sükajee takuwaʼipa» (1 Juan 3:18). ¿Akaaliinjünüshiche Eduardo nutuma Jeʼwaa? Müsü Ana: «Anasü maʼin waaʼin süka weʼrüin nia sünain jülüjüin naaʼin wakuwaʼipa, wanoula jee tü choʼujaakat wamüin; talatüsü maʼin waaʼin sutuma niʼyataain maʼin suluʼu tü outkajaaleekat. Sutuma shiain naaʼinmaain chi washikai jee tü weikat tü shiimainkat, nnojoishii waya oʼunüin süchiirua nakuwaʼipa na manoujüinsaliikana. Shia washataka nakuwaʼipa nayakana. Nüküjüin wamüin taata nnojoliinjanain nüpütüin waya wachikuaʼa. Ayatüsia naaʼinrüin tü nümakat wamüin».

6. ¿Kasa nayaawataka aaʼu watta naalii wawalayuu suʼunnaa tü kasachiki eejatkat suluʼu tü mmakat Balcanes?

⁶ Choʼujaasü namüin na tepichikana eeinjachin nashi jee nei namaa. Jamüsüjaʼa suʼunnaa tü kasachiki eejatkat suluʼu tü mmakat Balcanes, nnojoishii oʼunüin sünain aʼyatawaa na wawalayuu chejeʼewaliikana suluʼujee tia mmakat. Makatüshii naya nepialuʼu. Makalaka nekirajaain namaa nachonnii, nashaittüin namaa otta yootiraain naya namaa. Müshiijeseʼe talatüin maʼin naaʼin na tepichikana soʼu tia. ¿Kasa shikirajaka anain waya tia? Nnojotsü shiain choʼujaʼaleein saapünüin nneerü namüin na tepichikana otta süsülajünüin kasairua namüin. Saashin tü Wiwüliakat, anasü nakuwaʼipa na tepichi ekirajünakana natuma nashi jee nei. Anasü nakuwaʼipa na tepichikana süka jülüjüin naya naaʼinyaa (Prov. 22:6).

7, 8. (1) ¿Jamüsü nanüiki waneeinnua wayuu namüin nachonnii? ¿Jamüsü nnojotka anain tia? (2) ¿Kasa naaʼinrajatka na wayuu jashichikana amüin nachonnii sutuma napütüin naya?

⁷ Ainküsü neʼe naaʼin waneeinnua wayuu kachonshii süka jashichin nachonnii namüin jee nnojoluin kasajanain naya namüin. Alatüsü tia namüin na wayuu aleʼejakana nepialuʼumüin süchikijee chajanain naya paala kepiain suluʼu wanee mma naata. Eeshii eekai namüin: «Aashin aʼyataashiain taya püpüleerua maka neʼe taya putuma». Nnojotsü shiainjatüin sukuwaʼipaka natuma tia. Süka jamüin, nnojotsü nayaawatüin aaʼu mojuin naaʼin nachonnii sutuma napütüin naya. Sülatüle tia pümüin, ¿kasa paaʼinrajatka süpüla nnojoluin jashichin pümüin na püchonniikana?

⁸ Puchunta nümüin Jeʼwaa nükaaliinjai pia süpüla pütüjaainjatüin saaʼu mojuin naaʼin na püpüshikana süka puʼunüin suluʼu wanee mma naata. Nnojoishii nayain neʼe kasirüin na tepichikana müinjanain naya. Püsiria müinjanain naya. Püküja namüin mojuin paaʼin sutuma tü paainjakat. Nanoujeerü anain tia na püchonniikana ooʼulaka tü puʼwayuusekat, neʼrüle püchajaain sukuwaʼipa süpüla punoukteʼerüin pukuwaʼipa namaa. Nnojorüle püshapajaain  aaʼin otta paaʼinrüle tü pümakat, eeshi süpüla alin jee kojutüin pia püchikuaʼa sümüin püpüshi.

9. ¿Jamüsü nnojotka choʼujaain washirüinjachin wanee anoujüshii süpüla naapüin tü choʼujaakat sümüin nüpüshi?

⁹ Naashin chi aluwataaushikai Pablo, laülaapa wanee wayuu nayainjana aaʼinmajaka nia nüchonnii otta nüikkeyuu. Sükajee tia, nawalaajüinjatü namüin tü naʼyataainkat namaa. Nüküjapejeʼe namüin na anoujüshiikana, talatüinjanain naya müleka eere tü neküinjatkat, eere nasheʼin otta nepia. Nnojotsü kachiiruainjatüin naaʼin kamaʼanaa wainma korolo ( paashajeʼera 1 Timoteo 5:​4, 8; 6:6-10). Nnojotsü choʼujaain washirüinjachin wanee anoujüshi süpüla naapüinjatüin tü choʼujaakat sümüin nüpüshi. Süka jamüin, choʼujaain palit kaʼi süpüla sajaʼlajeʼennüin kasa mojusü yaa saaʼujee tü mmakat (1 Juan 2:15-17). Ayata wachecherüin waaʼin sümaa wapüshi süchiirua katüinjatüin woʼu suluʼu tü paʼaraiisükat. Nnojo jülüjüin waaʼin tü washirüükat jee nnojo shapaain maʼin waaʼin sutuma tü choʼujaakat wamüin (Mar. 4:19; Luc. 21:34-36; 1 Tim. 6:​19, NM).

10. ¿Jamüsü nnojotka anain maʼin wachajaale ojuyaajaa nneerü?

¹⁰ Nütüjaa aaʼu Jeʼwaa choʼujaain wamüin nneerü süpüla ayaʼlajaa tü choʼujaakat wamüin. Nnojotpejeʼe shiain alanaʼaleein suulia tü kekiiwaa naapakat wamüin Maleiwa. Süka jamüin, aneerüin maʼin wakuwaʼipa sutuma tü kekiiwaakat (Ecl. 7:12; Luc. 12:15). Watta naalii wayuu oʼunakana suluʼumüin wanee mma naatajatü sümaa nnojoluin jülüjüin naaʼin palajana jeʼrainjatüin nakataajüin. Jee müsia nnojotsü natüjaain aaʼu wainmainjatüle nakanain eeʼewaliire naya. Kapüleereʼejeeria maʼin nakuwaʼipa sutuma. Wainma na wayuu aleʼejakana noumainpaʼa sümaa wattaleein saalii nojuyaala. Nnojoishii süpüla naʼyataain nümüin Maleiwa süka nayain neʼe naʼyataain amüin na kojuyaalakana oulia naya ( paashajeʼera Proverbios 22:7 *). Tia shikirajüin waya nnojoluin anain wachajaale ojuyaajaa nneerü woʼttaiwaʼaya sünain aʼyatawaa.

11. ¿Jamüsü anaka washajüle suluʼu karaloukta jeʼrainjatüin nneerü wakataajüinjatka?

¹¹ Aleʼejüshi Eduardo nüchikuaʼa sümaa nüpüshi. Nütüjaapejeʼe saaʼu nnojoluin süpüla nükataajüinjachin wainma nneerü. Müshijeseʼe naashajaain sümaa nuʼwayuuse süchiki tü choʼujaakat namüin otta nashajüin shia süpüla natüjaain saaʼu jeʼrainjatüin nneerü nakataajüinjatka. Nnojoishii ayaʼlajüin naya wainma kasa maʼakaapuʼu naainjüin shia. * Müshi Eduardo: «Tayuʼlüin na tachonniikana suluʼujee tü koleejia walaakat eepuʼule koleejiain naya süpüla teʼeitaain naya suluʼu tü koleejia mawalaajuukat». Oʼuraajüshi Eduardo sümaa nüpüshi süpüla nachuntüin kaaliinwaa nümüin Jeʼwaa. ¿Kasa apüla? Süpüla nantüin sünain wanee aʼyatawaa eekai nnojoluin suuʼuleʼerüin naya suulia aʼwaajaa Jeʼwaa. ¿Kasakaʼa naaʼinrüin Jeʼwaa napüleerua?

12, 13. (1) ¿Kasa naaʼinraka Eduardo süpüla naapüinjatüin süpüshuaʼa tü kasa choʼujaakat sümüin nüpüshi? (2) ¿Kasa naapaka Jeʼwaa nümüin Eduardo süka nnojoluin kachiiruain naaʼin kamaʼanaa wainma kasa?

¹² Naashin Eduardo, soʼu tü piamakat juya süchikijee nüleʼejüin nipialuʼumüin, kapüleesü maʼin nümüin ayaʼlajaa süpüshuaʼa tü choʼujaakat sümüin nüpüshi süka palitchoin nükanain. Ajaʼtteeirü tü nneerü nünaajaakat otta mapüsashi maʼin nia naashin. Nnojoipejeʼe makatüin nia sümaa nüpüshi suulia tü outkajawaakat ooʼulaka ojuʼitawaishii naya sünain aküjaa pütchi napüshuaʼa. Naashin Eduardo, nnojotsü nüchajaainjatüin wanee aʼyatawaa wattainjachika atuma nia suulia nüpüshi kojuya kashi jee kojuya juya. Müshi nia: «Atüjüichipa taya süpüleerua aaʼinraa wainma kasa. Jamüsüjaʼa sajaʼttüle wanee aʼyatawaa, oʼttamaatüshi taya sünain waneʼeya».

¹³ Nuwalaajüin Eduardo süpüshuaʼa süchon tü nneerü nujuyaajitkat paala. Malaaka joo kakaliain nia sünain awalaajaa. Shiapajaʼa kojutüleʼein nümüin kottiraain nia sümaa nüpüshi maʼaka keeʼireein naaʼin Jeʼwaa naainjüinjatüin shia wanee wayuu kachonshi. Müshi Eduardo: «Mayaapejeʼe paliʼirüin takanain, nnojoishii waya alatirüin jamü. Nnojoishi jiʼiyerüin Jeʼwaa wamüin. Pürekutsootshi taya mapa sümaa tü taʼwayuusekat. Joutsü tü aʼyatawaakat mapa, makalaka mapüleeitpain tamüin ousütaa sünain tü choʼujaakat wamüin» (Is. 59:1).

14, 15. (1) ¿Kasa naaʼinrajatka wanee anoujüshi nüpüleeruaanüle aaʼin sutuma nüpüshi süpüla kachiiruain naaʼin tü nneetkat suulia nunoula? (2) ¿Kasa nayaawateetka aaʼu na wapüshikana shiale palajanain watuma tü sünainpünaakat wanoula?

¹⁴ Watta naalii wayuu asülajaka nneerü otta kasairua sümüin napüshi jee naʼaleewainyuu süka müin napüleeruaanakai aaʼin natuma. Müshi Eduardo: «Tia, sünainpünaasü wakuwaʼipa otta kamalainsü wamüin asülajaa. Nnojoliipejeʼe asülajüin waya waneepia. Taküjüin namüin na wayuu kasayuukana tanain eein süpüla tasülajüin kasa namüin, müleka nnojorüle kasain choʼujaain sümüin taʼwayuuse jee tachonnii. Otta müsia nnojorüle choʼujaain wooʼulaain suulia aʼwaajaa Jeʼwaa sutuma tia».

¹⁵ Eeshii wayuu eekai nnojoluin anain namüin moʼunüinre wanee napüshi sünain aʼyatawaa wattamüin. Akaʼaya nüleʼejüle nüchikuaʼa sümaʼanamüin nüpüshi, jashichishii naya nümüin. Naashin nayakana, shia neʼe jülüjaka naaʼin nukuwaʼipa neʼe nümüiwaʼa. Süka jamüin, nnojolin niʼyataain süpüla naapüin tü choʼujaakat namüin (Prov. 19:​6, 7). Müsü sünüiki Ana, tü nüchonkat Eduardo: «Müleka shiale palajanain watuma tü sünainpünaakat wanoula suulialeʼeya tü nneetkat, nayaawateerü aaʼu na wayuu kasayuukana wanain niain kojutüleein wamüin Jeʼwaa. Nnojorüle müin shia watuma, ¿jamataalainjatka sukuwaʼipa süpüla natüjaainjatüin saaʼu tia?» (puʼwanaajireʼera sümaa 1 Pedro 3:​1, 2).

16. (1) ¿Kasa eeka süpüla nimeejiraain aka wanee anoujüshi? (Sant. 1:​22, NM) (2) ¿Kasa naainjüinjatka wanee anoujüshi süpüla anainjatüin sukuwaʼipa tü naaʼinrajatkat?

¹⁶ Eetaasü wanee wawala apütaka suʼwayuuse otta süchonnii chaa suumainpaʼa süpüla oʼunaa suluʼumüin wanee mma eere jouluin nneerü. Shiasaʼa süntapa eeʼewarüle shia, sümaka namüin na laülaashiikana: «Wainma kasa waainjaka süpüla tantüinjatüin yaamüin. Saaʼujee tia, nnojoluichipa laülaashin suluʼu tü outkajaaleekat chi taʼwayuusekai. Aneerü wakuwaʼipa nutuma Jeʼwaa saaʼujee tü waainjakat». Nnojoleerü anain sukuwaʼipa wanee kasa müleka nnojorüle pansaain sümaa tü keeʼireekat naaʼin Jeʼwaa. Yaaʼaleekajaʼa aneerüin sukuwaʼipa nuuʼulaale wanee anoujüshi niʼyataain nümüin Jeʼwaa süpüleerua wanee kasa naaʼinrajatka ( paashajeʼera Hebreokana 11:6 otta 1 Juan 5:13-15).

17. (1) ¿Jamüshii wachuntüinjanaka kaaliinwaa nümüin Jeʼwaa süpülapünaa waneeküin tü waaʼinrajatkat? (2) ¿Jamüinjatü sukuwaʼipa watuma süpüla wachuntüin kaaliinwaa nümüin Jeʼwaa?

¹⁷ Süpülapünaa püneeküin tü paaʼinrajatkat, puchunta palajana nümüin Jeʼwaa nükaaliinjai pia. Nnojoishi pia achuntüinjachin kaaliinwaa nümüin Jeʼwaa süchikijee paaʼinrüin wanee kasa. Puchunta  nümüin chi naaʼinkai otta püchunta kekiinjachin pia (2 Tim. 1:7). Jülüja paaʼin tüü: «¿Oonoojeeiche taya sümaa süpüshuaʼa tü nuluwataakalü anain taya Jeʼwaa? ¿Oonoojeeiche taya nümaa suʼunnaa müliain taya atumawaa? Toonoole nümaa suʼunnaa müliaa, ¿jamaka nnojolinjachika toonooin nümaa nüchiaale taya suulia kachiirua aaʼin washirüü?» (Luc. 14:33). Paashajaa namaa na laülaashiikana otta poonoo sümaa tü namakat pümüin suluʼujee tü Wiwüliakat. Müle shia putuma, piiʼiyateerü piʼitaain paaʼin nünain Jeʼwaa. Mayaapejeʼe nnojoluin nayain aneeküin na laülaashiikana tü paaʼinrajatkat, aneerü maʼin süneekia putuma sükajee tü namakat pümüin (2 Cor. 1:24).

18. (1) ¿Jarai chi aapüinjachikai tü choʼujaakat sümüin nüpüshi? (2) ¿Kasa wayuu tü waaʼinrüinjatkat süpüla wakaaliinjüinjachin chi wayuu shikiipüʼükai nüpüshi?

¹⁸ Niʼitaain Jeʼwaa na shikiipüʼükana napüshi süpüla nayainjanain aapüin tü choʼujaakat namüin (Gal. 6:5). Watta naalii na wayuu aapakana sümüin napüshi tü choʼujaakat namüin sümaa nnojoluin noʼunüin wattamüin suulia naʼwayuuse jee nachonnii. Jaʼitainna apüleeruaanüin aaʼin naya jee keeʼireein naaʼin oʼunaa wattamüin sünain aʼyatawaa. Naya wawalayuukana, wepelisitaajüinjana naya. Woʼuraajapa nümüin Maleiwa, «kaaliin maala püpüla chi wawala makai mayaa» müinjana waya nümüin. Wakaaliinjüinjana naya sülatalaa sümüle wanee kasa mojusü namüin (Gal. 6:2; 1 Ped. 3:8). Jamüshijaʼa maʼyataainre wanee wawala, wakaaliinjüinjachi nia sünain achajawaa wanee kasa niʼyataainjatka anain pejepünaa. Aire shiiʼiree eküülü nümaʼana, anasü wasülajüle eküülü nümüin. Eesü shiale wasülajüin nneerü nümüin sümaaluʼu nüntüin sünain aʼyatawaa. Müle shia watuma, wakaaliinjeechi chi wawalakai suulia nüpütüin nüpüshi. Nnojoleechi nia oʼunüin suluʼu wanee mma naatajatü süchiirua aʼyatawaa (Prov. 3:​27, 28; 1 Juan 3:17).

19, 20. ¿Jamüsü watüjaaka saaʼu shiimain nükaaliinjeenain waya Jeʼwaa?

¹⁹ Müsü sünüiki tü Wiwüliakat: «Anakaja müleka nnojoliire keeʼireein jaaʼin washirüü. Shia anaka aluʼu müleka talatüle neʼe jaaʼin waneʼewai jukua sümaa tü eekai eein jümaʼana, sükajee nümüin wamüin chi Maleiwakai: ‹Nnojoleechi taya oʼunüin jümaʼanajee. Nnojoleena tapütüin jia jümüiwa›. Je jooluʼu saaʼujee eein chi Maleiwakai waneepia wamaa, anasü müleka wachecherüle waaʼin nünain süpüla müinjatüin wanüiki sümüin wayuu: ‹Nia teenakaka [Jeʼwaa] süpüla nükaalinjain taya. Nnojoleechi taya mmolüin seema tü saaʼinreetkat tü taʼünüükolüirua› » (Heb. 13:​5, 6). ¿Jamüsü shikeraajia tia pütchikat?

²⁰ Müsü nünüiki wanee laülaashi kepiakai suluʼu wanee mma eere alin shiiʼiree nneerü: «Yootushii maʼin na wayuukana süchiki talatüin maʼin waya na aküjüliikana pütchi nüchiki Jeʼwaa. Neʼrüinya anain maʼin naʼanaaya na wawalayuu maʼletsekana. Müshii kanneetsekai naaʼin». Shiiʼiyatüin tia shikeraajüin tü nümakat Jesuu namüin na palajanakana atuma Nuluwataaya Maleiwa (Mat. 6:28-30; Mat. 6:​33, NM). Aishi maʼin pia nüpüla Jeʼwaa, makalaka aneein pukuwaʼipa otta sukuwaʼipa püpüshi nutuma. Saashin tü Wiwüliakat, jülüjüsü naaʼin Jeʼwaa tü mmakat «süpüla nükaaliinjüin süka nütchin na oonookana nümaa süka süpüshuaʼa naaʼin» (2 Crón. 16:​9, NM). Nüküjüin wamüin tü waaʼinrajatkat süpüla waaʼinmajüin wapüshi otta anain wakuwaʼipa. Wanaa sümaa woonooin nümaa Jeʼwaa, weeʼiyatüin alin nia wapüla jee weʼitaain waaʼin nünain. Müsü tü Wiwüliakat: «Müleka waaʼinrüle tü nuluwataakat anain waya chi Maleiwakai, shiimüin alin nia wapüla. Je tü nuluwataakat anain waya, nnojotsü isain wachiki» (1 Juan 5:3).

21, 22. ¿Jamüsü piʼitaainjatka paaʼin nünain Jeʼwaa?

²¹ Müshi Eduardo: «Nnojotsü kasakainjatüin tatuma süpüla taleʼetirüinjatüin süchikuaʼa tü kaʼi wattakalü oʼu taya suulia tü taʼwayuusekat jee noulia na tachonniikana. Nnojotpejeʼe jülüjakuʼu müin taaʼin tia. Washinnuushii maaʼulu na wayuu taʼyataajiraapuʼukana amaa, akanasaʼa nnojoliin talatüin naya. Nnojotsü anain tü napüshikalüirua. Aluʼusaʼa wayakana, paaʼinwajiraashii waya sümaa talatüin waaʼin. Ponusü maʼin taaʼin sutuma teʼrüin palajanain natuma na wawalayuukana tü sünainpünaakat nanoula, mayaapejeʼe maʼletsein naya. Sükajee tia weʼrüin shiimain tü nümakat Jesuu» ( paashajeʼera Mateo 6:33 *).

²² Püchechera paaʼin süka nükaaliinjeechin pia Jeʼwaa. Poonoo nümaa jee piʼitaa paaʼin nünain. Aneerü maʼin saaʼinmajia püpüshi putuma müleka aire püpüla Maleiwa, aire püpüla puʼwayuuse ooʼulaka püchonnii. Müle shia putuma, piʼreerü niain Jeʼwaa akaaliinjüin pia.