1. ¿Jamüsü anaka maʼin wakumajia nutuma Jeʼwaa?

ANASHAATASÜ MAʼIN wakumajia nutuma Jeʼwaa. Müshiijeseʼe wamülialaain aaʼin naaliin wanee wayuu eekai niʼrüin nümüliala, süka jamüin, müshii wayakai aaʼin alatüin amüin tü alatakat nümüin chia wayuukai (paashajeʼera Éfeso 5:1, 2). ¿Kasa waaʼinrüinjatka süpüla washatüinjatüin nukuwaʼipa Jeʼwaa? ¿Jamüsü anainjatka tü jülüjakat waaʼin?

2. ¿Jamüsü naaʼin Jeʼwaa niʼrüle wamüliala?

² Aneekünüshii waneeinnua wayuu nutuma Jeʼwaa süpüla naluwataainjanain chaa iipünaa süpüla kaʼikat süpüshuaʼa. Eetaashii joo waneeinnua yaainjanaka kepiain yaa mmapaʼa süpüla kaʼikat süpüshuaʼa. Eetaayaai eejeerüin wanee kasa mülieetka atuma waaʼin katapa woʼu süpüla kaʼikat süpüshuaʼa (Juan 10:16; 17:3, TNM; 1 Cor. 15:53). Aishaatasü nümüin Jeʼwaa sutuma niʼrüin müliain waya maaʼulu yaa. Saashin tü Wiwüliakat, mojusü maʼin naaʼin wanaa sümaa niʼrüin müliain maʼin atumawaa na israeliitakana wanaa sümaa chajanainkain naya Egipto (Is. 63:9). Wanaa sümaa nakumajüin tü aʼwaajüleekat Maleiwa, müliashii naya atumawaa suʼunnaa tiaʼaya, niʼrüin Jeʼwaa süpüshuaʼa tia namülialakat.  Aishaatasü nümüin Jeʼwaa jamüle waya atumawaa, müsü shipettünakai saaʼin süpaʼa noʼu saashin tü Wiwüliakat (Zac. 2:8). Maʼaka aishaatain süchon wanee wayuu süpüla, müsia neʼe tü waaliinkat nüpüla Jeʼwaa. Müshijeseʼe nümüliajüin waya suʼunnaa weʼrüin wamüliala (Is. 49:15). ¿Kasa waaʼinrüinjatka süpüla müinjatüin wakuwaʼipa maʼaka naaʼin Jeʼwaa? Amülialaainjatü waaʼin naalin na müliakana aaʼin, müinjana wayakai aaʼin alatüin amüin tia (Sal. 103:13, 14).

3. ¿Jamüshi nümülialaaka aaʼin Jesuu saalin wayuu?

³ Wanaa sümaa yaajachinkain Jesuu yaa Mmapaʼa, niyaawata aaʼu tü alatakat namüin na wayuu müliakana aaʼin. Makaʼa müliain naya wayuukana nasirü na karalouktamaajanakana jee na fariseokana. Ekirajüshii naya alawaa, nnojotsü shiain nekirajüin tü nünüikikat Maleiwa, mmotshii maʼin na wayuukana neema (Mat. 23:4; Mar. 7:1-5; Juan 7:13). Nnojoipejeʼe mmoluin Jesuu neema naya ekirajüliikana, nnojoishi nia oonooin sümaa nanüikiya. Müliasü maʼin wayuu natuma, müshii aka saaʼin anneerü walakataka süka marüleejuuin naya (Mat. 9:36). Amülialaasü naaʼin Jesuu saalin tü wayuukalüirua, nia nüshataka akuwaʼipa Jeʼwaa (Sal. 103:8).

4. ¿Kasa naainjaka Jesuu wanaa sümaa niʼrüin müliain tü wayuukalüirua?

⁴ Aishaatasü wayuu süpüshuaʼa nüpüla Jesuu, kaalinshiijeseʼe naya nüpüla niʼrüle joo müliain naya. Nia nüshataka akuwaʼipa Jeʼwaa. Soʼu wanee kaʼi, mapüsashii maʼin na polookana piamamüin nikirajüin Jesuu süchikijee aküjaa pütchi, mojunuainsat namüin eemerawaa otta ekawaa. Nümaakalaka naya Jesuu eere yüütüülin tü mmakat süpüla eemerawaa, nantapaatapa chaa eeʼewaliire naya, eejatü watta saalin wayuu napüla ekirajaweeka nüchiki Maleiwa. Oʼttüshijeseʼe Jesuu sünain ekirajaa naya sünain kasa wainma (Mar. 6:30, 31, 34).

5, 6. ¿Kasa waaʼinrüinjatka shiimainrejeʼe alin wapüla wayuu maʼaka naaʼin Jeʼwaa? Püküja wanee sukuwaʼipa. (Piirakaa sümüin tü ayaakuaa suluʼukat süpüna 24.)

⁵ Kaalinweere wapüla wanee wawala wayaawatüinjatü aaʼu tü nukuwaʼipakat palajana, müle shia watuma, aipüraliijeena waya wayuu maʼaka naaʼin Jeʼwaa. Anuu wanee sukuwaʼipa: eetaashi wanee wawala jimaʼai akaaliinjeekai wanee wawala laülaacheʼechon, moʼupaʼaichi, kapüjüʼüyaichi nia. Nütüjaa aaʼu chi wawala jimaʼaikai tü nümakat Jesuu wanaa sümaa nümüin: «Anasü müleka jaaʼinrüle tü anasükat sümüin wayuu, maa aka jücheküin saaʼinreein tü anasükat jümüin» (Luc. 6:31). «Aneerüinjaʼa nümüin chi tawalakai nuunejaanüle sünain ashaittajawaa woola», eeshijaʼa süpüla maa nümüin suluʼu naaʼin chi wawala jimaʼaikai. Sotojoo müsüjaʼa naaʼin iseerüin tia nüchiki chi wawala laülaachonkai süka moʼupaʼaichin nia sümaa isain nüchiki okoyojoo. «Tayale müin akuwaʼipa, ¿kasaje maʼin kamalainka tamüin süpüla kaalinjachin apülaa taya?», maa müsü naaʼin chi jimaʼaikai naalin chi wawala laülaachonkai.

⁶ Mapa, niyaawata aaʼu chi wawalakai kasain choʼujaain nümüin chi wawala laülaakai. Naashin niakai isasü nüchiki chi wawalakai aashajeʼeraa tü Wiwüliakat jee waraittüin nia sünain aküjaa pütchi sainküin piichi. Wakaaliinjamaatüle wanee wawala eekai niʼrüin nümüliala, nieechi washataka akuwaʼipa Jeʼwaa (1 Cor. 12:26).

7. ¿Kasa waaʼinrüinjatka süpüla wakaaliinjain na wawalayuu müliakana aaʼin?

⁷ Kapüleesü süpüla wayaawatüin saaʼu tü müliakat atuma naaʼin wanee wawala, shialeekajaʼa nnojolüirüle sülatüin wamüin tia alatakat nümüin chia wawalakai. Eeshii wawalayuu eekai mojuin aaʼin weinshi, eeshii eekai shapaain naaʼin, eeshii eekai pasiruwaain, eeshii eekai laülaayuuin, eeshii eekai müliain  atumawaa, eeshii eekai epijüin nachonnii namüiwaʼa, eeshi chi waneeshikai sünain aʼyatawaa nümüin Maleiwa mayaapejeʼe wainmain na nüpüshikana. Naatayaa müsü tü kasa oʼotokat nanain na wawalayuukana, wakaaliinjüinjana naya süpüla natüjaainjatüin saaʼu alin naya wapüla. Anuu tü waainjüinjatkat: waapajüinjatü tü nanüikikat süpüla wayaawatüin saaʼu tü kasa alatakat namüin, «nnojoishii jia motuin naaʼin Jeʼwaa, aishii jia nüpüla» müinjana waya namüin. Aneerü naaʼin wakaaliinjüle naya sünain wanee kasa choʼujaaka namüin. Waainjüle süpüshuaʼa tia, nieechi washataka akuwaʼipa Jeʼwaa (paashajeʼera Roma 12:15 otta 1 Pedro 3:8).

8. ¿Kasa naainjaka Jesuu süpüla kamaneeinjachin nia sümüin wayuu?

⁸ Kamaneeshi Jeʼwaa sümüin wayuu süpüshuaʼa, kamaneeshi Jesuʼuya (Luc. 6:35). ¿Kasa naainjaka Jesuu süpüla kamaneeinjachin nia sümüin wayuu? Naainjüin sümüin tü kasa aneetkat atuma saaʼin. Jamüsüjaʼa wanaa sümaa süntüin nünainmüin wanee jierü kaainjarat, aʼyalajashaatasü maʼin shia, shottüsü neʼe tü süʼwuirakat saaʼu nuuʼui Jesuu. Niʼrüin suluʼu saaʼin tia wayuukot shiyaawajaaitpain saaʼin suulia saainjala. Nnojoishi aʼülüjüin Jesuu sümüin suulia mojuleein maʼin saaʼin nutuma. «Motüitpa taaʼin paainjala» müshi nia sümüin. Nnojotsü anain nümüin Simón chi fariseokai tü naainjakat Jesuu, ayatapajaʼa kamaneein Jesuu nümüin chia wayuukai (Luc. 7:36-48).

9. ¿Kasa waaʼinrüinjatka müleka nieere washateein akuwaʼipa Jeʼwaa? Püküja wanee sukuwaʼipa.

⁹ Müleka washateere nukuwaʼipa Jeʼwaa, acheküsü waainjüinjatüin wanee kasa. Anashii müleka kamaneere waya waashajaapa sümaa wanee wayuu, anainjatü saaʼin sutuma tü wanüikikat. Nnojotsü anain airuʼurule wanüiki. «Anakaja müleka kamaneere pia namüin na pikirajakana sümaa nnojolüin pütkaain namaa», müshi Pablo (2 Tim. 2:24). ¿Aashichijaajeeichi pia nooʼomüin chi pülaamainkai nnojorüle anain nutuma niʼyataain? Kakaliaichire maʼin wanee wawala sünain nnojoluin nuʼunüin sünain tü outkajawaakat, ¿jameerü pünüiki nümüin? Püküjüle pütchi sümüin wanee wayuu «ashapajaasü taya» sümüle pümüin, ¿jameerü pünüiki sümüin? «¿Jamüshi nnojoika taya paapirüin sünain paainjüinjatüin tia makat?», nümüle pümüin chi puʼwayuusekai, ¿jameerü pünüiki nümüin? Kamaneeinjana waya weinshi suulia airuʼulajüin wanüiki sümüin wayuu. Müle sukuwaʼipa watuma tia, nieechi washataka akuwaʼipa Jeʼwaa (paashajeʼera Proverbios 15:28).

10, 11. ¿Kasa waaʼinrüinjatka kekiiweere waya maʼaka naaʼin Jeʼwaa? Püküja wanee sukuwaʼipa.

¹⁰ Eesü süpüla nütüjaain saaʼu Jeʼwaa süpüshuaʼa tü kasa alateetkat mapeena, süka jamüin, kekiishaatain nia. Aluʼujasaʼa, wayakana nnojotsü watüjaain aaʼu tü kasa alateetkat mapeena. Eepejeʼe süpüla kekiin waya maʼaka naaʼin Jeʼwaa. Jamüshiijaʼa waaʼinrüinjanale wanee kasa, acheküsü jülüjüinjatüin waaʼin palajana aneerüle wakuwaʼipa sutuma jee mojeerüle shia sutuma. Jee müsia jülüjeesü waaʼin aneerüle sukuwaʼipa wayuu sutuma. Na israeliitakana mojusü nakuwaʼipa süka nnojoluin noonooin sümaa nünüiki Jeʼwaa. Mojutsat namüin tü kasa anasü naainjakat Jeʼwaa napüleerua. Shiimain maalin Jeʼwaa napüla müsüjeseʼe nüküjüin Moisés maaʼin aaʼin naya. Waneere wayuu naya, oonooshiije naya sümaa nünüiki Jeʼwaa (Deut. 31:29, 30; 32:28, 29).

¹¹ Choʼujaasü maʼin kekiinjanain waya, anuu wanee sukuwaʼipa süpüla piyaawatüin saaʼu: kamüraajüinre pia, aaʼinmajiraainjachi pia pukuwaʼipa suulia paainjiraʼalaain pukuwaʼipa sümaa pümüraajüin. Piʼrüinche kapüleein wamüin  wachecherüin waaʼin suulia tü suchuntaakat weʼiruku. Kekiire pia, aaʼinmajiraainjachi pia pukuwaʼipa suulia kasa mojusü. Paainja waneepia tü kasa aneetkat atuma pukuwaʼipa noʼuluʼu Jeʼwaa. Tü keeʼireekat naaʼin Jeʼwaa shia pülaüleʼerüinjatüin paaʼin. Nnojorüle pülaüleʼerüin paaʼin, kachajaaleechi pia (Prov. 22:3).

12. ¿Jamüsü eejüinjatka waaʼin suulia tü jülüjüinjatkat waaʼin?

¹² Eejüinjatü waaʼin suulia jülüjaʼalüin waaʼin kasa mojusü, müle shia watuma kekiijeena waya. Tia müsü aka saaʼin siki chuwatsü, anasü shia süka jayunkamaatüin eküülü sutuma. Akaajasaʼa mojule sukuwaʼipa watuma tü sikikat, eesü süpüla suchuwanajaain wamaa wepia sutuma. Jülüjüle waaʼin tü kasa anasü nikirajakalü anain waya Jeʼwaa, aneerü wakuwaʼipa. Mojule tü jülüjakat waaʼin, mojeerü wakuwaʼipa. Jamüsüjaʼa wekiiruʼule weinshi waainjiraain wakuwaʼipa sümaa wanee wayuu nnojotkat waʼwayuusein, eesü süpüla sülatüin tia wamüin. Nnojoleena waya aleewain nümaa Jeʼwaa waainjüle tia kasa mojusükat (paashajeʼera Santiago 1:14, 15).

13. ¿Kasa jülüjaka neʼe saaʼin Eva?

¹³ Anashii wekirajaale jooluʼu sünain tü saainjakat Eva. Nnojo jiküin «süchon tü wunuʼu atüjaweetkat atüma wayuu saaʼu tü anasükat je saaʼu tü mojusükat» müshi Jeʼwaa nümüin Adán sümaa Eva (Gén. 2:16, 17). Aküjüshi naʼalain Satanaa sümüin Eva. Anuu nünüiki yaa: «Nnojo. Nnojotsü shiimüin tia. Nnojoleena jia ouktüin. Müleka jiküle süchon tü wunuʼukot, kekiijeena maʼi jia süpüla kasa süpüshua. Meena aka jia Maleiwakai sünain jiyaawatüin saaʼu tü anasükat je tü mojusükat». «Laülaa pia saaʼu pukuwaʼipa, eesü süpüla paaʼinrüin tü paaʼinreekat», maluʼulu tü nünüikikat Satanaa sümüin Eva. Nnojotsü süsünneʼeramaatüin tia suluʼujee shikii, ayatüsü jülüjüin saaʼin, mülejeʼe shiküin süchon tü wunuʼu nüpülajakat paala Jeʼwaa suulia. Mapa süchikijee tia, shikiraain shia nümaa chi suʼwayuusekai. Anainjatiaa sukuwaʼipa Eva saaʼinruʼu (Gén. 3:1-6). «Je sükajee kaainjalain Adán, oʼttüsü wayuu ütamüinreʼeya sünain kaainjalaa.» (Roma 5:12.) Nnojotsü eejüin saaʼin Eva suulia tü kasa mojusü jülüjakat saaʼin.

14. ¿Jamüsü nünüiki Jesuu süchiki tü kaainjalaakat?

¹⁴ Makaʼa kaainjalain Eva, shia süka shiküin süchon tü wunuʼu apülajünakat suulia, nnojotsü shiain saaʼujee saainjiraain sukuwaʼipa nümaa Adán. Naashin Jesuu, nnojotsü anain müleka nünanajaa nümüle wanee wayuu wanee jierü sümaa keeʼireein naaʼin nümaʼüjiraain nukuwaʼipa sümaa. Naainjüle tia, «shiimüin sünain kaainjalain nia wanaa nümaa eekai nümaʼüjaain sümaa wayuu nnojotkat nuʼwayuusein»  (Mat. 5:28). «Juuʼulaa suulia jüleʼeruʼuin süchiki kaainjalaa», müshi Pablo (Roma 13:14).

15. (1) ¿Kasa waaʼinmaainjatka maʼin saashin tü Wiwüliakat? (2) ¿Kaseerü weʼraka sünainjee tia?

¹⁵ Saashin tü Wiwüliakat, shia waainjüinjatka tü keeʼireekat naaʼin Jeʼwaa. Nnojotsü shiainjatüin waaʼinmaain tü nneetkat. Nnojoleerü anain wakuwaʼipa jee talatüin waaʼin sutuma jachitaʼalüin nneerü wamaʼana (Prov. 18:11). Naashin Jesuu, maaʼin aaʼinchi wanee wayuu müleka shiale neʼe naaʼinmaain tü washirüükat nuulialeʼeya Jeʼwaa. Nnojoleechi nia anain noʼuluʼu Jeʼwaa (Luc. 12:16-21, TNM). Shia anaka waaʼinrüle tü keeʼireekat naaʼin Jeʼwaa, süka jamüin, shiain tü kasa matüjüinkat ajaʼttaa süka chain shia nümaʼana Jeʼwaa chaa iipünaa (Mat. 6:20). Waainjüle tia, talateerü waaʼin jee talateerü naaʼin Jeʼwaa watuma (Prov. 27:11). Anaʼleesia maʼin aleewaa nümaa Jeʼwaa suulia washirüin waya.

16. ¿Kasa paainjüinjatka shapaale paaʼin sutuma wanee kasa?

¹⁶ Shiale waaʼinmaain tü washirüükat, watteerü saaliin tü kasa shapaakat atuma waaʼin (Mat. 6:19). Eetaayaai nieechin neʼe waʼyataain amüin Jeʼwaa palajana müleka shiale neʼe waaʼinmaain tü washirüükat naashin Jesuu (Mat. 13:18, 19, 22). Anaataa joo na mmotkana seema sülanaʼalüin kasa mojusü namüin. Ayuuijeena waya müleka shapaakuʼu sümüle waaʼin sutuma tü makat aka tia ooʼulaka müsia joo amatsüinjeerü wanoula nünain Jeʼwaa. Shapaakuʼu sümüle naaʼin wanee wayuu saashin tü Wiwüliakat, mojushaateerü maaʼin naaʼin. Aneetpajaʼa naaʼin müleka süküjünüle wanee pütchi anasü nümüin (Prov. 12:25). Jama müleka piale shapaain aaʼin, ¿kasa paainjüinjatka süpüla anainjachin pia? Anashi müleka paashajaale nümaa wanee aküjüi pütchi jee eeshi niale paashajaain amaa wanee paʼaleewain akaaliinjeechikai pia. Aneechi pia müleka niale paashajaain amaa püshi jee shiale püi, paashajaa sümaa puʼwayuuse. Nakaaliinjeechi pia süpüla niainjachin Jeʼwaa piʼitaaka anain paaʼin, aneerü paaʼin paainjüle tia.

17. ¿Kasa naainjaka Jeʼwaa müleka shapaale waaʼin sutuma wanee kasa?

¹⁷ Shapaale waaʼin sutuma wanee kasa, nia anaʼleeka Jeʼwaa süpüla waküjüin nümüin tü shapaakat atuma waaʼin. Müshijeseʼe nümüin Pablo yaa: «Nnojo jüshapataain aaʼin sooʼopünaa wane kasa. Shia jaaʼinra achuntaa nümüin Maleiwa sooʼopünaa kasa süpüshua. Jüküja nümüin tü shapaakat atüma jaaʼin. Otta nnojo motüin jaaʼin aapaa analuʼut nümüin saaʼu tü anasü naaʼinrakat jümüin. Müleka masütaajule jia sünain achuntaa nümüin Maleiwa, aapüneerü wane anaa jümüin nütüma. Isasü wachiki wayaawatüin saaʼu tia anaa naapakat wamüin, saaʼu wayuuin neʼe waya. Otta sükajee saʼaniraaitpain wakuaippa nümaa Cristo Jesús, jutateena waya suulia shapawaa aaʼin je suulia jülüjaa aaʼin kasa mojusü wanaa sümaa anain waya nütüma» (Filip. 4:6, 7). Shapaale maʼin paaʼin sutuma wanee kasa, kaalinjeechi pia nüpüla Jeʼwaa süka naʼaleewain pia. Nuluwataainjeseʼe na laülaashiikana süpüla nakaaliinjain pia, nakaaliinjeechi pia na wawalayuukana, nakaaliinjeechi pia chi achepchieekai jee nakaaliinjeechi pia na aapieekana ooʼulaka Jesuu.

18. ¿Kasa jülüjüinjatka waaʼin maaʼulu yaa?

¹⁸ Amülialaainjatü waaʼin naaliin wanee wayuu eekai niʼrüin nümüliala, süka jamüin, müshii wayakai aaʼin alatüin amüin tia. Müle shia watuma, nieechi washataka akuwaʼipa Jeʼwaa. Tia shia wekirajaaka sünain ekirajaayakat tüü (1 Tim. 1:11; 1 Juan 4:8). Tü wanee wekirajaakat anain shia talateerüin waaʼin müleka aire wapüla wayuu, jülüjüinjatüin waaʼin tü waaʼinrüinjatkat. Tü wanee shia nnojoluinjatüin shapaakuʼu müinjanain waya sutuma wanee kasa. Anakajaʼa müleka shiale jülüjüin waaʼin maaʼulu yaa paʼaraiisüpa tü Mmakat ooʼulaka washata nukuwaʼipa Jeʼwaa (Roma 12:12).