Soʼu wanee kaʼi, oʼunüshi Timoteo nipialuʼujee, watta watta müshi suulia nipia, okolojooshi. Shia nuʼunaka eeʼiree wanee kasa niʼyataweekalü maʼin anain. Namaajachijaʼa nia wanee wayuuinnua kasainnajaʼa nünain, koyontojottaashi nachiirua süpaʼapünaa tü mma niʼraajakat. Tü mmakat eejeʼewaire nia, Listra sünülia, süpaʼasü shia wanee patajatshii, pasanainsü shia sünain wanee uuchiirua. Wanaa sümaa nüpütaain Timoteo süpüla tü niikat soʼu kaʼikat tia, mojushaatasü maʼin saaʼin nüchiirua, akaataajaʼa neʼe tü noushukalia. Mojusüjeʼe naaʼin Timoteo niirakaale nüchiiruajee sümüin nii sümaa noushu.

Eirakaʼain müshi Pablo nümüin Timoteo süpüla nütütüleʼerüin naaʼin. Nütüjaa aaʼulu Pablo japüleʼein Timoteo. Eetaasüjaʼa maʼaka 20 nuuyase Timoteo soʼu tia. Aishi maʼin Pablo nüpüla Timoteo, kojutüshi nia nümüinyaa. Wattawalii naya suluʼumüin wanee mma, nooʼuikainjana, anuwaluʼuinjana nayaʼaya. Wainma maʼin tü kasachiki eejiraainjanakalü amaa naya wopuluʼu. Nnojorüleejaʼa nütüjaain aaʼu Timoteo nüleʼejeechire nüchikuaʼa soʼu wanee kaʼi nipialuʼumüin.

¿Jamüsü nüneekaka Timoteo niʼyataainjachin nümüin Maleiwa wattamüin? ¿Kasa anasü niʼreetka suluʼujee tia? ¿Kasa shikirajaka anain waya nukuwaʼipa Timoteo?

Süpülapünaa paala nuʼunüin Timoteo nipialuʼujee, alatüsü wanee kasa chaa nuumainpaʼa, shiajaʼa suluʼu tü mma Listra münakat. Tü wayuu chajatkalüirua kepiain chayaa shia saashajaaka aka tü pütchikat licaónico, eesüjaʼa süpüla naashajaain süka tü pütchikat griegoya. Shiasaʼa soʼu wanee kaʼi, antüshi Pablo nümaa Bernabé suluʼumüin tia mmakat, anashi nutuma Pablo wanee wayuu masaʼasai (Aluwataaushikana 14:5-10).

Sümaiwa paala, tü wayuu chapuʼukat suluʼu tü mmakat Listra, anoujapuʼushii naya sünain süshakatüin tü maleiwayaasükalüirua nanainmüin suluʼu wayuuin shiairua. Naashin nayakana, Pablo nia chi maleiwa Hermes münakai ooʼulaka Bernabé niashi Zeus. Aʼwaajünüshiijeseʼe naya saaʼu tü kasa pülasü naainjakat (Aluwataaushikana 14:11-18).

Eepejeʼe na wayuu nnojoliikana anoujain sünain maleiwain Pablo nümaa Bernabé. Jamüsüjaʼa Eunice sümaa Loida, talatashaatashii naya süka naapüin süchiki sünain nüntüshinkain Jesuu yaa mmapaʼamüin jee shikeraajüin nünain tü pütchi sümakat tü Wiwüliakat nüchiki chi Mesíaskai. Tia pütchi naapakat nuwaraluʼujeejatü shia Pablo nümaa Bernabé. Kamaʼairü maʼin naaʼin na judíokana shiiʼiree naapajeein tia nüchiki chi Mesíaskai. Judía Eunice sümaa Loida, niaka griegoin chi suʼwayuusekai Eunice.

Jintüliiwaʼaya Timoteo, kojutatüjülia nümüin tü nüchikimaajatkat Maleiwa (2 Timoteo 3:15). Anoujashi Timoteo nünain Maleiwa süka nütüjaain saaʼu shiimain tü nikirajakalü anain Pablo nümaa Bernabé nüchiki chi Mesíaskai. Tü wanee kasa nunoujakalü atuma Timoteo, shia sutuma niʼrüin anaichipain nutuma Pablo chi wayuu masaʼasaikai. Jintüliiwaʼaya Timoteo, eeshijaʼa niʼrapuʼule  chia wayuukai suluʼupünaa tü kaayekalüirua chaa Listra. Akaataajaʼa Eunice sümaa Loida, shia nanoujaka anainjee tia. Jiakana wayuu kachoinkana, jiakana wayuu kaikeyuukana, jikiraja na tepichikana nünain Maleiwa süpüla nanoujain nünain. Jüshata sukuwaʼipa Eunice sümaa Loida.

Talatakajasaʼa naaʼin na wayuu chejeʼewaliikana chaa Listra saaʼujee tü kasa ekirajünakalü anain naya. Natüjaa aaʼu mülieerüin naaʼin atumawaa ayatüle naya sünain tü anoujaakat. «Shiasaʼa joo nantapaatakalaka wane judíoinnua chejeechikü Antioquíajee, [...] otta Iconiojee, na anaa aʼwanajeʼerüin naaʼin na wayuukana nooʼomüin Pablo nümaa Bernabé. Naʼinaʼatkalaka Pablo süka ipa, je süka ouktayaain nia natüma naashin, najaraittakalaka nia nojutüin anouipaʼamüin suulia tü pueulokat.» (Aluwataaushikana 14:19.)

Antapaatüshiijeseʼe na anoujashiikana eejachire palasütüin Pablo. Anajaasü naaʼin neʼrapa nukutulaain Pablo, atamaashijeseʼe nia sümaa nikerotüin nüchikuaʼa suluʼu tü pueulokot. Waneemüin kaʼi süchikijee, oʼunüshi Pablo nümaa Bernabé sünain aküjaa pütchi chaa suluʼumüin tü mmakat Derbe. Watta naalii na wayuu anoujakana chayaa. Naleʼejaakalaka Listramüin nachikuaʼa, toolo aaʼinchii naya. Tü naleʼejakalü aaliijee shia süpüla nakatsüinrüin naaʼin na anoujashiikana. Chüntakajasaʼa neʼe noʼu Timoteo wanaa sümaa naapüin nünüiki Pablo nümaa Bernabé sünain maa: «Acheküshii weʼrüinjatüin palajana wamüliala naaʼujee Cristo süpülapünaa chainjanain waya mapeena nümaa Maleiwakai eere nuluwataain». Naashin naya wawalayuukana, aneerü wakuwaʼipa watta kaʼi, jaʼitainna müliain waya maaʼulu yaa (Aluwataaushikana 14:20-22).

Niʼitaain Pablo suluʼu nukuwaʼipa tü kasa nikirajakalü anain, müshijeseʼe ichein nia süchiirua ekirajaa wayuu sünain tü pütchi anasükat nüchiki Maleiwa, jaʼitaichi müliain nia atumawaa. Niʼrüin Timoteo sünain kaawain nünüiki Pablo. Toolo aaʼinchi Timoteo, ekirajüshi nia süchiki tü pütchi anasükat maʼaka naaʼin Pablo. Nütüjaa aaʼu Timoteo mülieechin nia sutuma wayuu naaʼinrüle tia. Eesüjaʼa niyouktülejeʼe chi nüshikai nüpüleerua nüküjüinjachin pütchi. Maaʼulu yaa, eeshii wawalayuu ashatakana nukuwaʼipa Timoteo. Aʼaleewajaashii naya namaa na wawalayuu laülaakana aaʼin sünain anoujaa. Akaaliinjiraashii naya süpüla naʼyataainjanain nümüin Jeʼwaa. Icheshii naya süchiirua tia, jaʼitainna müliain naya atumawaa.

¿Jamaka Pablo? ¿Oʼunüshi nüchikuaʼa Listramüin mapa? Aa, aleʼejüshi nia mapa piama juya süchikijee, apünüin shiale. Nia nümaajaika Silas soʼu tia, talatashaatasü saaʼin Eunice sümaa Loida wanaa sümaa nantapaatüin shipialuʼumüin. Talatashaatasü naaʼin Pablo sutuma niʼrüin nanoujain mapa na wayuu nikirajakana paala, maʼaka saaʼin Loida sümaa Eunice. Talatüsü naaʼin Pablo namaa sutuma lotuin nanoula (2 Timoteo 1:5). ¿Jama Timoteo? ¿Kasa naapaka Pablo nüchiki?

«Na anoujashiikana chajanakana Listra otta Iconio, anasü maʼi naashajaala nüchikü» Timoteo. Aküjünüsü tia nümüin Pablo. Wattasü Iconio yalejee Listrajee, eetaasü maʼaka 32 kiloometüro (Aluwataaushikana 16:2). ¿Jamüsü anaka nanüiki na wawalayuukana nüchiki Timoteo?

Niʼitaain Timoteo suluʼu nukuwaʼipa tü naaʼinrajatkat wanee jimaʼai saashin tü Wiwüliakat. Jintüliiwaʼaya nia, ekirajünüshi nia sünain tia sutuma tü niikat ooʼulaka tü noushukot (2 Timoteo 3:15). Anuu wanee pütchi ekirajünakalü anain nia: «Soto paaʼin chi Kakumalakai pia maiwaʼaya pia jimaʼalin» (Eclesiastés 12:1, TNM). Nuʼttapa Timoteo sünain ekirajaa nüchiki Jesuu, miyoʼu maʼin tü talataa eejatkat suluʼu naaʼin sutuma niʼyataain nümüin Maleiwa jimaʼaiwaʼaya nia. Yalayalasü naaʼin Timoteo mapa kakalia.

Na laülaashiikana neʼrüin sünain laülaain naaʼin Timoteo sünain anoujaa. Atütülaasü naaʼin na anoujashiikana nutuma Timoteo. Niʼrüin Jeʼwaa anain maʼin nunoula Timoteo, müsüjeseʼe nüshajirüin suluʼu tü Wiwüliakat pütchi anasü nüchiki chia jimaʼaikai. Nüneeküin Pablo Timoteo süpüla nümaainjachin nia sünain aküjaa pütchi suluʼupünaa mma wattapünaa. Anasü saaʼin namüin tia na laülaashiikana, müsüjeseʼe neʼitaain najapü naaʼu Timoteo shiyaawase nüneekünüichipain natuma süpüla aʼyatawaa nümüin Maleiwa (1 Timoteo 1:18; 4:14).

Talatashaatasü naaʼin Timoteo, nnojotsü niʼitaain saaʼu nüneekünüinjachin natuma na nuwalayuukana. Kettaaichipa Timoteo süpüla niʼyataajiraainjachin nümaa Pablo. * Nütüjaapa saaʼu chi nüshikai Timoteo sünain nuʼunajachin chi nüchonkai sünain aʼyatawaa nümüin Maleiwa, ¿jashichijaashiche eera nia? Eeshijaʼa süpüla jashichin nia süka nnojoluin shiain keeʼireein naaʼin tia nüpüleerua chi nüchonkai, piʼrüinche manoujain nia. Talatüinjaʼa saaʼin Eunice sümaa Loida sutuma müin nukuwaʼipa Timoteo. Eepejeʼe süpüla wainmajüin naaʼin naaʼu Timoteo.

Wanaa sümaa nukolojooin Timoteo nipialuʼujee, watta watta müshi suulia nuumain. Naapajaʼattaainjaʼa nuuʼuisanainra warai nümapa saʼakapünaa tü ipalirakat, sha sha mataasü shipisana tü alamakat nülüükatapa saaʼu. «¿Jameetkajasaʼa maʼin takuwaʼipa chaa eewaire taya?», eesüjaʼa maa müle naaʼin. Antapaatüshijaʼa mapa Pablo, Silas nümaa Timoteo chaa suluʼumüin tü mmakat Iconio. Naapajaʼattaain Timoteo nünüiki Pablo ooʼulaka nünüiki Silas wanaa sümaa naküjüin namüin na anoujashiikana süchiki tü kasa anasü naneekakat na laülaashiikana ooʼulaka na aluwataaushiikana chaa Jerusalén. Atütülaasü naaʼin na wawalayuu chajanakana Iconio sutuma tia pütchikat (Aluwataaushikana 16:4, 5). Eeyaai neʼe kakaliaichin Timoteo sünain aʼyatawaa, shiajaʼa palajatka nukua tüü.

Jej, mapa maʼin antüshii naya Galaciamüin sünain atütüleʼeraa naaʼin na anoujashiikana. Süchikijee nalatüin suluʼupünaa tü wopu nakumalaka na romaanokana, chapünaajaakalaka naya süpaʼapünaa tü mmakat Frigia, palaamüinjaashii naya saaʼu tü mmakat, nojununtaakalaka mapa wopumüinmüin. Asitujüshii naya suluʼu tü mmakat Troas, oʼunüshii naya suluʼu anua yalejee yala, chaʼwalii naya Macedoniamüin nutuma chi naaʼinkai Maleiwa (Aluwataaushikana 16:6-12). Jalouishi maʼin Timoteo nümüin Pablo, nüjütakalaka nia nümaa Silas chaa Bereamüin (Aluwataaushikana 17:14). Nüjütüin nia Pablo mapa nümüiwaʼa chaa Tesalónica, nüchecherüinjeseʼe  naaʼin na anoujashii chajanakana chayaa maʼakaapuʼu natuma na wayuu kamaapuʼukana nia (1 Tesalónica 3:1-3).

Anuu nünüiki Pablo nüchiki Timoteo: «Nnojoishi eein tamaa wane wayuu makai aka naaʼin Timoteo, eekai kapülain maʼi naaʼin süpüshua tü kasa anasü aamüinjatkat jümüin» (Filipos 2:20). Makaʼa nünüiki Pablo shia süka niʼyataaishaatain Timoteo, nnojotsü yaletüin naaʼin otta nnojotsü eemiajaain nunoula mayaashijeʼe niʼrüin müliaa. ¡Piakai jimaʼaikai otta piakat majayütkat, püshata nukuwaʼipa Timoteo! Eʼraajüneechi pia sükajee tü kasa paaʼinrakat maaʼulu. Müleka shiale paaʼinmaain maʼin tü aʼyatawaakat nümüin Jeʼwaa maaʼulu yaa, aneerü maʼin pukuwaʼipa nutuma suluʼu kaʼikat süpüshuaʼa. Akaʼaya neʼe kamaneere pia ooʼulaka kojutüle wayuu pümüinyaa.

Kakaliashaatashi aʼyataain Timoteo nümaa Pablo, eetaasü maʼaka 14 juya. Aleewajiraashii maʼin naya. Watta saalii kasa anasü niʼraka Timoteo nümaa Pablo ooʼulaka tü kasa eejiraakalü amaa nia (2 Corinto 11:24-27). Püreesashinka nia atumawaʼaya saaliijee nüküjüin pütchi (Hebreokana 13:23). Aishii maʼin na anoujashiikana nüpüla Timoteo otta jülüjashii naya naaʼin. Sotusü «taaʼin tü puʼwüirakat» müshijeseʼe nümüin Pablo nümüin (2 Timoteo 1:4). Aʼyalajüshi Timoteo namaa na wayuu aʼyalajakana, nütütüleʼerüin naaʼin süka pütchi anasü (Roma 12:15, TNM). Shiaʼaya waaʼinrajatka tia.

Wayuu laülaa aaʼinchi maʼin Timoteo. Müshijeseʼe nuluwataain nia Pablo süpüla nülapalaain naaʼu na wawalayuukana ooʼulaka nüneeküinjanain na laülaashiinjanakana jee na aʼyataainjanakana neʼipajee na laülaashiikana (1 Timoteo 5:22).

Aishi maʼin Timoteo nüpüla Pablo, mataashi aka naaʼin nüchon nümüin, nikirajüin nia sünain alinjachin Maleiwa nüpüla ooʼulaka nükooʼomüinrüinjatüin nunoula (1 Timoteo 4:15, 16). «Anakaja nnojorule kasajatüin pümüin eekai pülain naaʼin puulia saalii jintülin pia noulia», müshi Pablo nümüin Timoteo (1 Timoteo 1:3; 4:6, 7, 11, 12). Sutuma aiwalin nüleʼe Timoteo, «anasü püsüle yootchon wiino», müshi Pablo nümüin (1 Timoteo 5:23).

«Anakaja müleka eewaatüle paaʼin süpüla püntamaatajachin tanainmüin», müshi Pablo nümüin Timoteo. Pejeshaatasü tü kaʼi nuʼutünajachikalü aaʼin Pablo soʼu tia (2 Timoteo 4:9). «Aishi maʼi nia tapüla, müshi aka nukuaippa wane tachon tamüin. Saaʼu naaʼinrüin waneepia tü nuluwataakat anain chi Senyotkai», müshi Pablo nüchiki Timoteo (1 Corinto 4:17). Süka alin Timoteo nüpüla Pablo niʼree amüinchi süpülapünaa nuʼutünüin aaʼin. Sülatüle kasa mojusü nümüin wanee wawala, ¿jarai nuwataamaataka anain palajana? ¿Pia piakai?

Nnojotsü watüjaain saaʼu müleka nüntüle Timoteo nümaʼanamüin Pablo. Weʼitaapejeʼe naaʼu Timoteo nütütülüin naaʼin Pablo süpülapünaa nuʼutünüin aaʼin. Timoteo, «kojutüshi nümüin Maleiwa» maluʼulu. Kanoulashi maʼin nia, püshata nukuwaʼipa piakai jimaʼaikai, piakat majayütkat otta piakai jaʼapüichikai.