KAPITULO 13
Nitre Gobran Ngöbökwe kukwe driekä janamane tribunal
PENTECOSTÉS kä 33 ye krire käi ngwini juto jabätä aune konkrekasion Jerusalén ye krire däreni bämän kratira. Konkrekasion ne jämi nemen dibätä känenkri Satana tö nibi gaite täte. Aisete jötrö ngwarbe nitre ji ngwanka kukwe ngwarbebätä ye töi miri kwe kukwe drie ye ñäkäire. Akwa nitre apóstol ja ngwanka dite ye ñaka nibi kwekebe aune nitre kwati merire aune brare ja mri kwe kukwebätä (Hech. 4:18, 33; 5:14).
2 Brukwä tain brerebiti rüekwe kukwe mada mrä ükaninte sribi ye ketabätäkäre: Nitre apóstol ye kitani ngite. Akwa deu yete ángel Jehovakwe jukwe ye tikani aune jändrinaine dekä nitre apóstol ne arabe nämenentre kukwe driere mada jankunu ja käne. Niaratre jänikani ngite bobukäre nitre kukwe ükatekä ngwärekri, yekänti kukwe drie ñäkäibare ietre ye ñan mikani täte kwetre niebare. Abätä kukwe ne niebare kwetre ja dokwäre: “Nunkwe Ngöbö mikadre täte” käne gobran erere mun kukwei yebiti ta. Ye matani bäri tare nitre kukwe ükatekä yebätä, aisete tö namanintre apóstol murie ketai. Akwa kukwe tare nete ta ni dirikä ütiäte Lei yebätä, Gamaliel, mäträbare bätätre ne kwrere: Nitre se munkwe tuanmetre kaibe. Ñan bä nuainkä erere kukwe nebiti nitre kukwe ükatekä nitre apóstol tuanimetre kwäre. ¿Aune dre nuainbare kwetre mada? “Jesu Ni Dianinkä Ngöbökwe abko kukwe kuin ye abko nitre Jesu kukwei ngwianka namani dirire bäri” (Hech. 5:17-21, 27-42; Prov. 21:1, 30).
3 Ja mikata juta Ngöbökwe rüere ye ben konkrekasion kristiana ja tuani kä 33 yete, akwa ye ñan ngöräbe namani bare (Hech. 4:5-8; 16:20; 17:6, 7). Ne ngwane Satana täbe nitre ja mikaka ni rüere ye töi mike kukwe drieta nikwe ye ketabätäkäre. Ye kräke, kukwe bätäkä ngwarbe nieta juta Ngöbökwe rüere. Keteiti ye abokän, nita nitre töi mike ja rüere aune kukwe ükaninte juta kräke ye ñan mikata täte nieta kwetre. Mada abokän, ni ñan ja mike täte aune nita näin jondron rürübäine ju ju te nieta nibätä. Tä nemen nuaindre ngwane, ja jäkäta lei ngwärekri kukwe ngwarbe nieta nibätä ye ükatekäre. ¿Ye köböire dre namanina bare? Lei kukwe ükaninte kä nikanina ruäre ta yete, ¿yebätä mäta ja tuin kukwe ño ben? Ja mikani kukwe metre kiri aune ja kwetabare kukwe metre dokwäre ye köböire kukwe kwin nemen bare ño ye ani mike gare jai (Filip. 1:7).
4 Ni tuadremetre kukwe driere kä jämebiti ye kräke dre nuainbarera ye ni bike mike gare jai kapitulo nete. Ni ñan tädre mritani ni kä nebätä ben aune ja jie ngwen gobran Ngöbökwe ye aibebätä yekäre ni Ngöbö mikaka tä käkwe ja jäkäni lei ngwärekri ye rabai gare nie kukwe ketebu ja käne yete.
¿Nitre kwite jabätä o ja mikaka metre Gobran Ngöbökwe kiri?
5 Kä 1930 ngrabare gobran juta kia aune krikri te Estados Unidos, tö namani nitre testiko Jehovakwe käkwe licencia o permiso diandrekä käne jai yebiti rikadre kukwe driere jäme. Akwa ja mräkätre käkwe ñaka licencia dianinkä jai, ñobätä ñan aune licencia ye kita rabata ja jiebiti. Kukwe driedre niebare Jesukwe ye gobrantre jire iti raba ñäkäire ye nämäne gare metre ietre (Mar. 13:10). Ye köböire, ja mräkätre kwati kani ngite kukwe driebätä. Ye medenbätä ja mräkätre ji ngwaka käne ye nikani lei ngwärekri kukwe ükatekäre. Nitre Testiko kukwe jakwe mikadre täte töi jämebiti rüere kukwe ükaninte yebiti constitución mika ñaka nämäne täte ye niaratre tö namani mikai gare metre. Akwa, kukwe ngüba ñaka nämäne namani bare 1938, ¿dre namani bare?
6 Marte 26 abril dekä 1938, ni ja mräkäre sribi precursor especial nuainkä Newton Cantwell biti kä 60, muko kwe Esther aune monsotre kwe Henry, Russell aune Jesse käkwe kämikaninkä dekä gwi kukwe driekäre dekä nememe dere juta New Haven (Connecticut). Nane ñan rükadreta gwi köbö ye näire ye känenkri nikani biarebe. ¿Ñobätä? Ñobätä ñan aune bä kabre niaratre nakanina ngite aisete raba nakainkä bobukäre ta niaratrebätä. Yebiti ta, tö namanintre Gobran Ngöbökwe ye driei. Karo krobu te nükanintre kä New Haven yekänti. Newton, ji ngwanka mräkätre käne ye nämäne, mräkätre, gramófono portátiles aune tärä kukwe Bibliakwebätä ye ngwen karo kwati. Aune Henry biti kä 22 ye abokän nämäne karo ngwen abokän te equipo de sonido ye nämäne. Kukwe ngüba nämäne kwetre erere namani bare ora nikani braibe ta ngwane guardiatre nükanina niaratre ketebätä.
7 Russell biti kä 18 ye nakani ngite käne biti Newton aune Esther. Jesse biti kä nämäne 16, mräkä kwe nakani guardiatre ie ye tuani kwe. Henry nämäne kukwe driere kä mada te juta yete aisete Jesse namani kaibe. Yebiti ta Gramófono diani kwe aune nikani kukwe driere jankunu. Nitre nibu católico käkwe niara tuanimetre kukwe grababare ye kukwe mike. Eteba Rutherford kukwe kädriebare kä “Ni rüe” ye niarakwe kukwe mikani ye matani tare nitre yebätä aisete nitre ye tö namani niara nuaindi tare. Akwa, töi jämebiti niarakwe kämikaninkä yete aune kä nikani braibe ta ngwane nakani guardiatre ie arato. Kukwe ñan kwani mikakäre Cantwell rüere akwa muko kwe aune ngobo kwe yebrä rüere kukwe ükaninte. Akwa, niaratre ja ütiä biani ngwianbiti ye köböire mikani kwäre köbö ye arabe te.
8 Sö ruäre bitikäre, septiembre 1938 ja mräkätre Cantwell käräbare tribunal kä New Haven kukwe ükatekäre bentre. Newton, Russell aune Jesse nämäne ngwian kärere ngwarbe jakrä aune licencia ñan nämäne kwetre yebätä niaratre ngite niebare ietre. Kukwe ne jäkäbare Tribunal Supremo Connecticut yekänti, akwa biti ta Jesse kwani ngite nitre kwati töi mikabätä ja rüere yebätä. ¿Ñobätä kukwe ne niebare rüere? Ñobätä ñan aune nitre nibu católico ne jananbare ni kukwe nuin ngwane, ñäkä nämäne tare kukwe kwe ye rüere niebare kwetre Tribunal ngwärekri. Ja mräkätre kukwe ne jie ngwanka nikani kukwe ne ngwena tibunal bäri ütiäte, abokän Tribunal Supremo Estados Unidos kukwe ne ükatekäre.
9 29 Marzo 1940 ja käne, Charles Evans Hughes, Tribunal Supremo jie ngwanka, bätä magistrado ni kwä mada, ye ngwärekri ja mräkä Hayden Covington, abogado nitre testiko Jehovakwe, käkwe kukwe mikani gare. a Biti fiscal Connecticut nikani blite ja mräkätre rüere känti ja mräkätre nämäne nitre ñäkebiti ja rüere niebareta kwe bobukäreta, juez iti käkwe kukwe ne ngwanintari ie: “¿Jesús kukwe driebare ye ñan matani blo nitrebätä kä ye näire?”. Kukwe nebätä fiscalkwe niebare: “Jän, ye kwrere, ye törö tie, Biblia tä niere arato kukwe ye namani bare Jesubätä kukwe ne arabe driebätä nitre ie”. ¡Kukwe metre mikani gare! Fiscal käkwe ñaka gani akwa ni Testiko ye ketani kwe Jesús yebe aune gobran ye abokän ketani kwe Jesús rüe yebe. 20 mayo 1940 Tribunal käkwe gwairebe kukwe ükaninte kwin ni Testiko kräke.
10 Tribunal kukwe mikani gare nebiti ja käne, ¿kukwe meden namani bare? Kukwe ükaninte nebiti ni meden tö raba Ngöbö kukwe meden den jai raba nuainne ja töbiti aune nitre kukwe ükatekä juta keteiti ngöibiti o kia kia te ñan rabadre kukwe ñäkäire jire chi ni tö rabai Ngöbö kukwei mike täte ye rüere ükaninte ño ye erere. Ne madakäre, Jesse “ñaka nämäne nitre töi mike ja rüere kwärikwäri” ye mikani gare Tribunal yekwe. Kukwe diani nuaindre jai ye käkwe mikani gare metre ni testiko Jehovakwe ñaka kä mike nokwre ji ngrabare. Kukwe ñaka nuäre ne nitre Ngöbö mikaka täte käkwe ganainbare. ¿Ne tä kukwe kwin mike nemen bare ni kräke? Ni abogado testiko tä niere: “Nikwe Ngöbö mikadre täte jäme, aune ñäkäi ñaka ye köböire ni raba nemen kukwe kwin driere nitre ni bäre ie töi mikakäre jäme”.
¿Ñan ja mike täte o kukwe metre driekä?
11 Kä 1940 ye ngrabare nitre Testiko Jehovakwe canadá ye rüere ja mikani krubäte. Juta yete ye nämäne ja ngwen ño kukwe mikata täte yebätä ye mikakäre gare nitre jökrä ie ni mräkätre canadá käkwe tratado Quebec’s Burning Hate for God and Christ and Freedom Is the Shame of All Canada (Quebec brukwä taibrere Ngöbö kräke, Kristo aune kukwe nuaindre töi jämebiti ye gaidre Canadá jökrä kräke) ye döräibare köbö 16 te. Tratado nebätä página nämäne ketabäkä, känti nitre ji ngwanka kukwe madabätä nämäne nitre töi mike ja mike nitre Testiko rüere, guardiatre nämäne ni nuainne tare krubäte provincia Quebec ye mika nämäne gare yete. “Nitre testiko Jehovakwe kita täbe ngite, nie nämäne tratado yekwe. Kukwe 800 tä nitre Testiko Jehovakwe rüere Gran Montreal”.
12 Kukwe nie nämäne tratadobätä ye ñan matani kwin primer ministro Quebec, Maurice Duplessis, aune cardenal católico Villeneuve, yebätä nibutre ye käkwe “rü ganinkä töi kwatibebiti” ni Testiko rüere. Jötrö ngwarbe kukwe nämäne 800 ni Testiko rüere ye ririabare 1,600 jire. “Nun rakaba bä kabre guardiatre ie, bä kabre aisete nuäin ye ñan törö nunye” nieta prekursora itikwe. Nitre Testiko nämäne kwen tratado döräire ye mika nämäne ngite “libelo sedicioso” yebätä, ye abokän kukwe ngwarbe nie nämäne abokän nämäne nitre töi mike ñan ja mike täte. b
13 1947 yete ja mräkä Aimé Boucher aune ngängän kwe Gisèle biti kä nämäne 18 aune Lucille biti kä nämäne 11 ye nitre testiko kena ben gobrankwe kukwe ükaninte sedición (ñan ja mikabätä täte) yebätä. Jue ye kenta nämäne tratado ye döräire akwa niaratre nämäne nitre mada töi mike ja dibiti ja mike ni mada rüere ye bä mika ñan raba ja okwäte. Rün kwetre ye ni töi jäme aune nämäne jondron nire aune kä ngübare jakrä juta Quebec yebätä motokwäre, aune ruäre ngwane niara nämäne niken jutate. Akwa, kukwe nie nämäne tratadobätä ye erere namanina bare bätätre. Juez ye brukwä nämäne ni Testiko kräke aisete ja mräkätre Boucher ñaka ngite ye ñan kani ngäbiti kwe kenanbe, akwa ja mräkätre Boucher ye nämäne tratado ni brukwä mikakäre jakrä döräire niebare fiscalkwe aune ye köböite kitadre ngite yebrä kani ngäbiti kwe. Juez kukwe niebare ye abokän nie raba krörö: kukwe metre niedre ye abokän ja mikata ngite. Aimé aune Gisèle ye kitani ngite ñan ja mikabätä täte, arato monso chi Lucille kitani köböbu ngite. Ja mräkätre käkwe kukwe ye jäkäni Tribunal Supremo Canadá, yete nitre kukwe ükatekä bäri kri tä abokän käkwe kukwe ye kani ngäbiti.
14 Ja mika nämäne krubäte ja mräkätre rüere aune nuain nämäne tare yebiti ta ja mräkätre Quebec käkwe ja di ngwani jankunu kukwe kwin Gobran Ngöbökwebätä ye driere. Ye köböire kukwe ngüba ñaka abokän nämäne nemen bare. Kä kobokä jatani ja käne yete tratado döräibare jankunu 1946 yete, ni Testiko Quebec ririabare 300 nemen 1,000. c
15 Junio kä 1950 ye näire, juez ni ökän namani ja ükaninkrö Tribunal Supremo Canadá ye käkwe kukwe Aimé Boucherkwe tuani. Sö nikani krä ti ta ye bitikäre, 18 diciembre kä 1950 ye näire, kukwe ükaninte kwin ni kräke. ¿Ñobätä? Ja mräkä Glen How, abogado nitre testikokwe, käkwe mikani gare kukwe ükaninte nitre testiko kräke ye nükaninbiti Tribunal ie: ja mikata gobran rüere o kukwe bätäkä nuainta blo gobran rüere ye erere ñaka kwani jire chi, yebätä tätre dre niere ye ñaka ñäkäidre jire. Biti niebare kwe: “Jehová tä ni dimike kukwe ganainne ye tuin ja okwä jeñebiti tie”. d
16 Tribunal Supremo käkwe kukwe ükaninte, yebätä mikata gare kukwe kwin namani bare Gobran Ngöbökwe kräke. Kukwe 122 namani ükadrete nitre Testiko Quebec kräke nämäne ja mike gobran rüere nie nämäne ye kukwe ngwarbe namani gare. Kukwe ye köböire nitre nünanka juta Canadá aune juta mräkä tä Comunidad Británica de Naciones (Commonwealth) yete ye raba blite gobran nämäne kukwe nuainne ño yebätä. Ye köböire arato iglesia aune gobran Quebec ye ñaka namanina ja mike ni testiko Jehovakwe rüere. e
¿Ni jondron rürübäinkä ji ngrabare o kukwe kwin Gobran Ngöbökwebätä driekä?
17 Nitre kristiano kena ye erere, kä nengwane nitre testiko ñaka Ngöbö kukwei rürübäine (ñäkädre 2 Corintios 2:17, yebätä). Ne madakäre, nitre mada jondron rürübäinkä ye erere tö nitre kukwe driekä Ngöböbätä ye mikai tuin jai yebätä gobran ruäre tä kukwe drie ye ñäkäire. Ani kukwe ketebu mike ñärärä, känti nitre testiko ye jondron rürübäinkä ji ngrabare o kukwe metre driekä ya yebätä kukwe ükaninte.
18 Dinamarca. 1 octubre 1932 lei ükaninte mrä, nirekwe licencia ñaka, ñan rabadre täräkwata rürübäine. Ja mräkätrekwe ñaka licencia dianinkä jai. Aune jetebe se kwrere, ja mräkätre nirike nikani kukwe driere kä Roskilde ye nemenkä, 30 kilómetros (20 milla) oeste Copenhague. Köbö ye näire dere ja mräkä iti ñan namanina näin siba: August Lehmann, kani ngite licencia ñaka nämäne kwe jondron rürübäinkäre yebätä.
19 Diciembre 1932 yete, August Lehmann nikani tribunal ngwärekri. Aune mikani gare kwe janamane nitre känti täräkwata dianinkä Bibliabätä ye driekäre, akwa niara ñaka jondron rürübäinkä niebare kwe. Kukwe niebare kwe ye tribunal kräke namani debe aune niebare kwe: “Ni mikata ngite [...] ye raba ngwian ganainne jai ja ngübakäre akwa niara ñan ngwian den jire chi aune ñan tö nuainbätä, ñakare aune kukwe nuainta kwe yebätä ngwian kitaninanka kri kwe”. Tribunal namani ni testiko Lehmann ye kiri aune nämäne “jondron rürübäine” ye ñaka niedrebätä. Akwa nitre ja mikaka juta Ngöbökwe rüere tö namani jankunu kukwe drie ye ketaibätä juta jökrä ye känti (Sal. 94:20). Fiscal general kräke ñaka namani debe, yebätä nikani kukwe ye ngwena Tribunal Supremo de la nación känti. ¿Ye matani ño ja mräkätre yebätä?
20 Bämän yebätä kukwe ükaite Tribunal Supremokwe, ye näire nitre testiko Dinamarca kukwe driebare bäri. Köbö martes 3 octubre kä 1933 ye näire, August Lehmann ñaka nämäne ja mike kukwe ükaninte gobrankwe yete niebare Tribunal inferior käkwe ye nükaninbiti Tribunal Supremo ie. Yebätä nitre testiko nämäne kukwe driere jankunu. Kukwe kwin namani bare nitre testiko Jehová mikaka täte kräke yebätä namanintre kukwe driere bäri debe biankäre Jehovai. Kukwe ükaninte Tribunalkwe ye köböire, ja mräkätre Dinamarca tätre kukwe driere kä jökrä känti aune gobran ñaka tä ja mike mada niaratre rüere.
21 Estados Unidos. Domingo 25 febrero 1940 ye näire, prekursor Robert Murdock, monsoi, aune ni testiko ni kükü kitani ngite nämäne kukwe driere juta Jeannette, estado Pensilvania yekänti. Nitre ye ñaka nämäne licencia ütiä bien tärä o täräkwata döräikäre yebätä ngite kitanibiti. Yebätä ja mräkätre nikani kukwe ye ngwena Tribunal Supremo Estados Unidos aune kukwe ye kani ngäbiti ükatekäre.
22 Köbö 3 mayo 1943 ye näire, Tribunal Supremo käkwe kukwe ükaninte kwin nitre testiko kräke. Yete niebare kwe, licencia diandrekä kwetre jai, ye ñaka namani debe kräke ñobätä ñan aune “kukwe ye nämäne kriemikani Constitución Federalkwe”, ne kwe ñaka ja ütiä biandre kwe. Ne madakäre, lei municipal ye dianinkä kwe ñobätä ñan aune “kukwe mikadre gare aune ni töita ño Ngöbö mikabätä täte kukwe ye ñäkäi nämäne kwe”. Kukwe ye mikani gare Tribunalkwe ngwane, magistrado William Orville Douglas käkwe niebare, sribi nuainta nitre testiko Jehovakwe “ye bäri ütiäte kukwe drie aune tärä o täräkwata mikateta ye kräke. Kukwe ketebu nuainta kukwe keteitibe kwrere”. Aune niebare kwe arato: “Sribi nuainta nitre testiko Jehovakwe [...] ye rabadre tuin ütiäte krubäte nuainta iglesia madatekwe ye kwrere”.
23 Tribunal Supremo käkwe kukwe ükaninte ye köböire kukwe kwin namani bare juta Ngöbökwe kräke. Ni abokän nire ye mikani gare: ni kristiano Ngöbö kukwe metre driekä aune ñaka jondron rürübäinkä jerekäbe. Kä 1943 ye näire, nitre testiko Jehovakwe käkwe kukwe 12 ye ganainbare 13 aune ye ngätäite kukwe Murdockkwe ükaninte arato. Kukwe ükaninte Tribunalkwe ne tä ni dimike kukwe bitinkä ye ükete, ñodre nitre tä ja mike kukwe drie ju ju te aune kä madakänti rüere ye ngwane.
“Nikwe Ngöbö mikadre täte gobran erere ye bäri kwin nitre kä tibienbätä ye kräke”
24 Ni tuanmetreta Gobran Ngöbökwe driere yebätä nun testiko Jehovakwe tä debe bien krubäte gobran kä tibienbätä ie. Akwa kukwe drie ye ñäkäidre nie ngwane, nita jerekäbe kukwe mada ükete jai kukwe ye driekäre jankunu. Apóstol erere, “nikwe Ngöbö mikadre täte gobran erere ye bäri kwin nitre kä tibienbätä ye kräke” (Hech. 5:29; Mat. 28:19, 20). Kukwe drieta ye ñäkäita ngwane, nita niken tribunal ye känti ne kwe ni tuanemetre kukwe driere. Ani blite kukwe ketebu nebätä.
25 Nicaragua. 19 noviembre 1952 ye näire, Donovan Munsterman, misionero aune sribikä sucursal te, janamane Departamento de Inmigración juta, Managua yete. Niara rikadre capitán Arnoldo García, jefe del Departamento ye ngwärekri niebare ie. Capitán ye käkwe mikani gare Donovan ie, nitre testiko Jehovakwe “ñaka rabadre kukwe driere jankunu” juta Nicaragua yete. ¿Ñobätä? Ngwanintari kwe aune capitán niebare ie: “Nitre testiko ie kä bian ñaka kukwe Ngöbökwe driekäre aune kitadre ngise nitre comunista erere”. ¿Nire nämäne kite ngise? Nitre ji ngwanka católico.
26 Ja mräkä Munsterman kä nikani jötrö ngwarbe kukwe ye ngwena Ministerio de Gobierno aune Religiones yekänti, arato gobran Anastasio Somoza García ye ngwärekri, akwa ñaka kukwe ye ükaninte. Yebätä ja mräkä käkwe kukwe ye ükaninte bä jene: Ju Ja Ükarakrö dikani kwetre, biti namanintre ja ükökrö braibe aune ñaka kukwe driebare ji ngrabare kwe. Akwa, kukwe Gobran Ngöbökwe mikadre gare ye ñaka tuanimetre kwe. Ne arato, kukwe mikakäre ja kriere yekäre janamane Corte Suprema de Justicia Nicaragua yete, ne kwe kukwe drie ñäkäibare ye diandrekä ribebare kwetre. Kukwe drie ñäkäibare ye periódico käkwe mikani gare kä ñärebiti tibien aune kukwe känänbare ja kriemikakäre ye arato kädriebare, yebätä Corte Suprema käkwe kukwe ye diani ükatekäre. ¿Ye köböire dre namani bare? 19 junio 1953 ye näire, Corte Suprema käkwe kukwe ükaninte gwairebe nitre testiko kräke ye mikani gare kwe. Arato mikani gare kwe, kukwe drie ñäkäi nämäne yebiti blitadre töi jämebiti aune kukwe ño mika tö täte kräke kukwe ükaninte ye ñaka mika nämäne täte. Aune arato gobran Nicaragua rabadre ja mäketa nitre testiko Jehovakwe ben ye nuain mananbare kwe.
27 Corte Suprema namani nitre testiko kiri yebätä nitre nünanka Nicaragua töi namani ñan krütare. Nükebe ye näire nitre ji ngwanka iglesiate ye brukwä nämäne tainbrere, yebätä nitre kukwe ükatekä ñaka tö namani ja tuai rüre bentre. Ne arato, nitre sribikä gobranbe nämäne kukwe niere ye nämäne nemen bäri ütiäte yebätä nitre kukwe ükatekä ñaka tö namani ñäkäi krubäte niaratre rüere. Ja mräkätre ie nämäne gare kwin kukwe ükaninte ye gobran rei kä kwinbiti aune kukwe drie ye köböire namani bare (Hech. 1:8).
28 Zaire. Kä 1980 ye näire nitre testiko nämäne 35,000 kä Zaire yekänti, nengwane kä ye kädekata República Democrática del Congo. Ja mräkätre nämäne kukwe driere yebätä jatani nirien ye köböire sukursal jatani ju mada sribere. Diciembre 1985 yete gätä kri internacional sribebare estadio Kinsasa yete, nitre 32,000 nükani aune ye ngätäite nitre juta jene jene te nämäne. Akwa kukwe bä jene jene jatani nakainkä nitre Jehová mikaka täte yebätä. ¿Dre namani bare?
29 Ja mräkä Marcel Filteau niara misionero käi (Canadá) abokän käkwe ja tare nikabare régimen de Duplessis köböite ye nämäne sribire Zaire kä ye näire, dre namani bare ye niara tä niere: “12 marzo 1986, ja mräkätre sribi jie ngwanka ye kisete tärä rababa känti nie nämä, sribi ni testiko Jehovakwe ye abokän ñan kwin lei Zaire ngwärekri”. Kukwe nikwe ñäkäibare yebätä presidente juta yete, Mobutu Sese Seko käkwe ja kä tikani.
30 Jändrinaine dekä radio juta yete käkwe niebare: “Nikwe ñaka nitre testiko Jehovakwe ye kukwe nuaita jire [Zaire]”. Ye ben gwairebe ja mika jatani ja mräkätre rüere. Ju Ja Ükarakrö juani ngwarbe, gobare ja mräkätre kän, nakani aune kitani ngite, nuainbare tare, monsotre kia Testiko kitani ngite arato. 12 octubre 1988 gobran käkwe jondron juta Ngöbökwe ye diani jai, nitre rüka, Guardia Civil namanintre sukursal yete ja ükaninte. Ja mräkätre sribi jie ngwanka käkwe ja di ngwani ne kwe presidente Mobutu ja töi kwitadre akwa ñan krörö niebare jire niaratre ie. Nükebe nete Comité Sukursal ie kukwe namani diandre nuaindre jai: Kukwe ye jäkädre kwetre Tribunal Supremo o kä mikadre niken chi ta kwetre. Timothy Holmes niara misionero abokän kä ye ngwane nämäne coordinador Comité Sukursal tä ne ngwen törö jai: “Jehovakwe nun mikadre töbätä aune nun jie ngwandre nun ribeba ie”. Ja mräkätre orabare biti töbikabare kwin kwetre kukwe yebätä ye bitikäre nükani gare ietre, ye ngwane kukwe ye jäkädre kwetre lei ngwärekri ñan kwin nükani gare ja mräkätre comité ie, aisete ja töi mikani kwetre ja mräkätre ngübare o krie mike aune dimike ne kwe rabadretre kukwe driere jankunu.
31 Kä nikani kabre ta ngwane, ja mika ñaka namanina krubäte nitre Testiko rüere aune derechos humanos ye mika jatani bäri ütiäte jai. Ye ngwane kä nükanina kukwe ye jäkäkäre Tribunal Supremo de Justicia de Zaire ngwarekri ye nükani gare ja mräkätre Comité Sukursal ie. Ñan raba nemen era ni kräke, akwa Tribunal ye käkwe kukwe ye kani ngäbiti. 8 enero 1993, kukwe ni testiko Jehovakwe ñäkäibare gobrankwe ye käi nikani 7 ta ye bitikäre, Tribunal käkwe niebare kukwe nuainbare gobrankwe ye ñaka kwin aisete kukwe ükaninte ni testiko rüere ye juani tibien. ¡Ye nämäne dre mike gare ye bämike ja okwäte! Nitre kukwe ükatekä ye käkwe ja nire jakwe mikani kukwe tare te, kukwe ükaninte presidentekwe ye juabätä tibien. Holmes tä niere: “Kukwe jäkäba lei ngwärekri yete raba gare tie kukwe ño ye Jehová raba kwite jene” (Dan. 2:21). Gananbare ye käkwe tödeka ja mräkätrekwe mikani dite aune niaratre kräke Rei Jesús ye käkwe mikani gare ietre ño ngwane aune ño rabadre kukwe nuainne.
32 Kukwe ñäkäibare juani tibien ye bitikäre sukursal kukwe ükaninte ne kwe misionero raba niken, ju mrä sribere aune niken tärä ngwena yete. f ¡Jehová tä ni niara mikaka täte kä jökräbiti tibien kriemike kukwe ja üairebiti ye tä kä mike juto krubäte nibätä! (Is. 52:10).
Jehová ti di mikaka
33 Ja jäkätä lei ngwärekri kukwe nikwe dokwäre ye tä mike gare Jesukwe kukwe käbä mikani ye erere tä mike nemen bare: “Tikwe ja kukwei töbtä kri mikadi gare munye blitakäre ja dokwäre, ye käkwe mun rüe kukwe ötadi” (näkädre Lucas 21:12-15 yebätä). Kä ne ngwane Jehová tärä Gamaliel ni näire mike juta kwe krie mikakäre o tärä nitre kukwe ükatekä o abogado töi mike ñan kä jürä ngwen jabätä ja mikakäre kukwe metre kiri. Jondron rükare ni rüekwe yebiti Jehová tä sribire (näkädre Isaías 54:17 yebätä). Ja mikata juta Ngöbökwe rüere ye ñan raba sribi kwe ye ketebätä.
34 ¿Nita ganane lei ngwärekri ye ñobätä kukwe ñan tuabare? Töbike kukwe nebätä: Ni testiko Jehovakwe ñaka ütiäte kri aune ni ñan ni ütiäte krikri ye ngätäite. Ni ñaka ja kitekä, ni ñan ja mike nitre político ye kiri aune ni ñan ja dimikamana ietre. Ne madakäre, ja mräkätre jänta niken tribunale krikri ngwärekri ngwane, “niaratre käkwe ja töitikani ñakare amne bobre” kwrere tä nemen tuin (Hech. 4:13). Aisete, kukwe ñan jire keteiti abokänbätä nitre kukwe ükatekä raba di dimike nitre krikri kukwebätä o político yebätä raba nemen tuin. Akwa kukwe ye jökräbiti ta niaratre ja mikanina bä kabre ni kiri. Nita ganane lei ngwärekri ye tä mike gare nita Ngöbö okwä känti Kristo ben (2 Cor. 2:17). Ne medenbätä apóstol Pablo erere nita nire kwatibe, “Ngöbö abko ti die mikaka, aisete nire nire tö raba kukwe nuein blo ti rüere abko jürä ñakare tibtä” (Heb. 13:6).
a Kukwe nämäne 43 akwa kukwe Cantwell ükaninte estado Connecticut ben ye kukwe kena abokän känti ja mräkä Hayden Covington käkwe ja kwetani ni Testiko Jehovakwe dokwäre Tribunal Supremo de Estados Unidos yete. Ja mräkä Covington krutani 1978. Muko kwe Dorothy käkwe sribibare töi kwatibebiti Jehová kräke nemen krutani 2015, kä nämäne 92 biti ngwane.
b Mika namani ngite lei 1606 yebätä, nire käkwe kukwe niebare ye nämäne nitre mada brukwä mike ni mada kräke o kukwe nie nämäne, ye lei ye nämäne ni ye kitamana ngite.
c Nitre sribikä köbö täte Ngöbö kräke nämäne 164 Quebec 1950 yete, nitre ye ngätäite ja mräkätre 63 graduabare Galaad nämäne, niaratre ye käkwe sribi ye kani ngäbiti kä jutobiti ja mikai krubäte niaratre rüere yebiti ta.
d Ja mräkä Glen How ye abogado käkwe ñan kä jürä ngwani jabätä, kä 1943 nüke 2003 ja kwetani kwin krubäte kwe ni testiko Jehovakwe dokwäre Canadá aune juta madate.
e Ni nikwitani jabätä yebätä kukwe kwain bäri mäi artículo “La batalla no es de ustedes, sino de Dios”, tärä ¡Despertad! 22 abril 2000, página 18 nemen 24 yebätä.
f Kä nikani tä ngwane Guardia Civil kämikaninkä sukursal yebiti ta mada mrä sribebare kä madakänti.