KAPITULO 35

¿Ño ti raba ja kete Ngöböbe?

Gabriel ja tuani kukwe tare ben ngwane ja ketadre Ngöböbe ye ütiäte krubäte ye namani gare ie. Niara tä niere: “Ti rün käkwe kämikakaba nunbätä kä nämä 12 tibiti angwane, bati deu jaduka käin tikwe ye känti tikwe ribeba krubäte Jehovai, Jehovakwe niara töi mikadreta kiteta nun känti tikwe ribeba ye törö tie”.

Gabriel nämäne ulire yebiti ta ja töi mikani kwe ñäke Bibliabätä. Ni Biblia tikaka käkwe kukwe keteiti niebare Jehovai ye kwani bersikulo keteiti känti ie. “Ni ja tare nikaka ye tä ja dimikamana mäi. Mäta ni uli ye dimike” (Salmos 10:14). Kukwe ye matani Gabriel brukwäte nieta kwe: “Tikwe ñäkäbabätä angwane, ti tö mä dimikai Jehová nämä niere tie ye kwrere rababa ruin tie, niara ti rün ye nämä ngwen törö tie, ¿nire ni rüne bäri kwin niara kräke?”.

¿KUKWE namani bare Gabrielbätä ye erere ben mäta ja tuin? Ruäre ngwane jän, ruäre ngwane ñakare. Akwa kukwe nebrä metre: Jehová tö mä tuai ja ketamuko jakwe. Dre nieta Bibliakwe mike ñärärä: “Krötö känime Ngöbö ken munkwe aune Ngöbökwe krötadi känime mun ken arato” (Santiago 4:8). ¿Tuin mäi? Niara ñan tuin nie aune ni bäri chi niara kräke akwa ye ñan ütiäte, ñakare aune, ¡Jehová tä ni nübaire ne kwe ni rabadre ja ketamuko kwe!

Akwa, ni ñan ja di ngwen ngwane, ja töbiti ni ñan raba nemen ja kete Ngöböbe. Ni rabadre ja di ngwen ja ketakäre ben. Ani bämike keteiti. ¿Mä tärä nura nökö? Mä tö tuai nirien kwin ngwane, ¿mä rabadre dre nuainne? Mä rabadre mike kä kwin te aune ñö keke kärebiti. Mä ñaka raba tuenmetre jerekäbe kore. Ye erere nemen bare ja keta Ngöbökwe yebätä. ¿Mä rabadre dre nuainne ne kwe ja keta Ngöböbe ye ririadre?

Ja tötikadre ye ütiäte krubäte

Gare mäi erere, ni nibu rabadre ja kete kwin yekäre rabadre blite jabe aune ja kukwe nuin kwärikwäri. Ye erere arato nemen bare Ngöböbätä aune nire tö ja ketai ben yebätä. Akwa, ¿ño ni raba Jehová kukwe nuin? Ñäkädre aune ja tötikadre kukwe kwe Biblia yebätä (Salmo 1:2,3).

Bokänä, ja tötikadre ye ñan raba nemen tuin kwin mäi ñobätä ñan aune kukwe mada ta kä mike juto mäbätä raba tuin nun ie. Ñodre televisión tuadre, videojuego o niken basare ja ketamuko ben. Akwa mä tö ja ketai Ngöböbe angwane mä rabadre nuainne: dre nieta kwe mäi kukwe kwe yebätä ye mä rabadre kukwe nuin.

Mä ja tötikai Bibliabätä ye köböite mä rainte krubäte ye mäkwe ñan nütü. Ñäkä täräbätä ye ñan tuin kwin mäi, akwa ñäkä Bibliabätä ye käi raba nemen juto mäbätä. Yekäre, kä diandrekä jai. ¿Nuaindre ño? Meri iti kädekata Lais erere mä raba nuainne: “Tikwe horario mikani jai nieta kwe. Tita nüke krö angwane tita ñäke kapitulo keteiti Bibliakwebätä”. María, biti kä 15, niara tä jene nuainne: “Käre ti jämi niken ja düke ye känenkri tita ñäke Bibliabätä”.

¿Mä abokän käkwe dre nuaindi ja tötikakäre? Käne  recuadro tä página 292 mike ñärärä. Biti köböitire köböitire hora nuäi ngwane mä raba kä denkä chi jai ñäkäkäre Ngöbö kukweibätä ye tike nete.

․․․․․

Akwa, horario ükateta jai ye abokän krire kömikata kena. Mäkwe ja tötika Bibliabätä kömikai ngwane ruäre ngwane ñan nuäre ñäkäkäre Bibliabätä ye rükai gare mäi. Monso brare kädekata Jezreel, biti kä 11 tä niere: “Ruäre ngwane ñan tä nemen nuäre ti kräke”. Mä ñan ja di ngwan nekä. Mäta ñäke Bibliabätä angwane mäta ja ketamuko bäri kwin mäkwe Jehová ye kukwe nuin ye ngwen törö jai. Rabai tuin kwin mäi mäkwe ngüba ri. Mäkwe ja töi mikai bäri bätä ngwane bäri rabai tuin kwin mäi aune mä dimikai kwe kukwe keta kabre känti.

Käre mäkwe ora

Orasion ye Ngöbökwe biani nie ne kwe ni rabadre blite ben. Ye regalo kwin krubäte biani kwe nie. Töbike nebätä: Dibire o rare hora nuäi bätä, akwa mä raba blite käre ben. Käre Jehová tä juto biare mä kukwe nuakäre. Ne madakäre, niara tö mä kukwe nuai. Ye medenbätä, Biblia tä kukwe ne niere mäi “kukwe jökrä” mäta ribere jai ye mäkwe mika “gare ie” oración yebiti aune mäkwe debe biandre ye mä ñan käi kwitaka jabiti (Filipenses 4:6).

Ye tä mike gare mä raba kukwe keta kabre mike gare Ngöböi, ñodre kukweta mä kisete o kukweta mä ngwen töbike. Akwa arato mäkwe debe biandre ie ye kwin krubäte. Ja ketamuko tä kukwe kwin nuainne ni kräke yebätä debe biandre ie, ¿ñan ererea? Ye erere arato debe biandre Ngöböi. Ja ketamuko mada ñan kukwe bäri kwin nuainne mä kräke Jehovakwe nuainbare mä kräke erere (Salmo 106:1).

Kukwe keta kabrebätä mäta debe bien Jehovai ye tike.

․․․․․

Kukweta mä ngwen töbike o kä jürä mäbätä ye köböite mä ñan raba näin jankunu ja käne raba ruin mäi ngwane, ¿mä raba dre nuainne? “Tribe mäkwe ye mäkwe kita Jehová kötärä, aune niarakwe mä ketaibätä. Ni kukwe metre nuainkä ye ñaka tuainmetre niken jire tibien kwe” (Salmo 55:22).

Kukwe ruäre tä mä ngwen töbike ye meden mä törba mikai gare orasionte.

․․․․․

Kukweta nemen bare mäbätä ye mäkwe dian jai ja töi kräke

Ja keta Ngöböbe yebätä kukwe ne ñan käi kwitadrekä jabiti. David käkwe kansion keteiti tikani känti niebare kwe: “Jehová töi kwin ye gain aune mike ñärärä” (Salmo 34:8). Niarakwe ja tuani kukwe tare ben ye bitikäre kansion ne tikani kwe. Rei Saulkwe bäsi murie ketani. Bä tuakäre nitre filisteo ja rüekä ben ye ngätäite niara ngitiani aune gwä ngwane niara gani. Niarakwe ñan kwäräbedi bä namani. Akwa kwäräbebare kwe. ¿Ñokänti kwäräbebare kwe? Kä nämäne ngwarbe dokwäbiti ye kwrere ja bämikani kwe ye köböire kwäräbebare. (1 Samuel 21:10-15).

Akwa, David ye töbätä krubäte yebätä kwäräbebare kwe ye ñan nütübare kwe. Kansion tikani kwe ye kena yete niebare kwe Ngöbö ara köböire niebare kwe: “Tikwe ja di käräba Jehovai aune niarakwe ti dimikaba kä jürä rababa tibätä ye jökrä bätä ti mikaba kwäre kwe” (Salmo 34:4). Kukwe nakaninkäbätä ye köböire töi jämebiti niebare kwe: “Jehová töi kwin ye gain aune mike ñärärä”. a

Kukwe ruäre känti Jehová nämäne mä kriemike jutuabare mäi aune ye bitikäre dre namani bare ye mäkwe tika. Ye ñan kukwe krubäte tikadre ñan ai gärätä, ñakare aune kukwe ruäre kwin nemen bare nibätä abokän mika ñan ütiäte jai ye kwrere.

․․․․․

Ni rüne käkwe kukwe metre Bibliabätä driebare nie o ñakare akwa ni itire itire rabadre ja di ngwan akwle ja kete kwin Ngöböbe. Mä raba nuainne ño ye kapitulo ne käkwe mä dimikai kömike. Mäkwe ja di ngwain ye kräke Jehovakwe kukwe kwin mikai bare mä kräke. Biblia tä mike gare metre nie: “Käre munkwe jändrän kärä Ngöböye amne Ngöbökwe biandi munye. Erere arato, munkwe jändrän känäntari Ngöbö känti amne kwandi munye” (Mateo 7:7).

KUKWE MADA KWAIN BÄRI MÄI KAPITULO 38 AUNE 39 VOLUMEN KENA YEBÄTÄ

KAPITULO JA KÄNENKÄRE YETE

¿Ñan nuäre mä kräke blitakäre Ngöböbätä ni madabe? ¿Ño mä raba ja mike kukwe mikata täte yekri?

[Nota]

TEXTO BIBLIABÄTÄ NE KRÄKE

“Nire nire ie gare tä kukwe ja üaire ribere jai yebätä käta juto” (Mateo 5:3).

MÄ RABA NE NUAINNE

Käre mäkwe ñäkäi página ketabäkä Bibliabätä köbö kwatire kwatire ngwane krütai kä kwati mäi.

¿NE GARE MÄI . . .?

Metrere, mätä ñäke tärä nebätä aune kukwe nieta kwe ye mätä mike täte ñobätä ñan aune Jehová tö mä tuai ja ketamuko kwe (Juan 6:44).

¡JA TÖI MIKE NUAINNE!

Ja tötikakäre kwin Bibliabätä tikwe ne nuaindi: ․․․․․

Orakäre käre tikwe ne nuaindi: ․․․․․

Ti tö kukwe ne ngwaintari ti rün aune ti meye ie bämä nebätä ․․․․․

¿MÄ ABOKÄN TÄ TÖBIKE ÑO?

● ¿Mä raba dre nuainne ne kwe ja tötika Bibliabätä ye käi ñan rabadre krene mäbätä?

● ¿Ñobätä Jehová töita krubäte orasion ni ja mikaka ngite yekwe yebätä?

● ¿Ño mä raba orare bäri kwin?

[Comentario]

“Ti nämä monsore ngwane ti nämä orare käre ja erebe. Akwa nengwane kukwe blo aune kukwe kwin tä nemen bare tibätä ye tita niere. Kä köböitire köböitire ñan ja erebe aisete ti ñaka tä kukwe ja erebe niere” (Eva).

[Üai aune recuadro]

 Biblia mike gare jai

1. Kukwe keteiti Bibliabätä raba tuin kwin mäi yebätä mä ja tötika. Rükadre gare kwin mäi yekäre mä ja di ribe Jehovai.

2. Mä ñaka ñäkä okwä kware. Mä ñaka ñäkä jötrö. Mäkwe kukwe bä mika ja töite aune drebätä mätä ñäke yebätä mäkwe ja töi mika kwatibe: ñodre, dre nakainkä ye mäkwe mika ñärärä, nitrebätä blitata yete ye mäkwe kukwe nua, kä rä nua, mrö bänä nua... ye köböire drebätä mäta ñäke ye rabai mä töite.

3. Mäkwe kukwe ngwantari jai. Kukwe namani bare ye krüta mäi ngwane mä ngwantari jai:

● ¿Ñobätä Jehovakwe kukwe ne mikani kukwe kwe nebätä?

● ¿Nitre ne meden käkwe kukwe kwin bä mikani ti kräke aune meden abokän ñakare?

● ¿Kukwe meden kwin ti raba denkä jai köbö kwatire kwatire kräke?

● ¿Tä dre driere tie Jehová aune ja ngwanta ño kwe yebätä?

4. Mä ora jötrö biare. Dre nibi gare mäi aune mäkwe mikai ño täte ye mäkwe nie Jehovai. Aune kukwe kwe Deme Biblia yebätä mäkwe debe bian ie.

[Üai]

“Mä kukwei ye ñotra kwrere ti ngoto kräke aune kä trä kwrere ji tikwe ye kräke” (Salmo 119:105)

[Üai aune recuadro]

Kukwe ütiäte ye nuaindre käne

¿Kä ñaka nemente mäi orakäre aune ja tötikakäre Bibliabätä? Dre bäri nuaindre käne tädre gare nie ye köböire raba nemen bare.

Ani kukwe keteiti ne nuainne: Jondron cubo näre nän tuin biti jä kri kri mika te. Biti mäkwe arena keka kwati. ¿Dre nibi bare? Cubo te jä aune arena tä, ¿ña ererea?

Arena aune jä ye denkä mada, mä kukwe nunie ye erere nuainenta, akwa ne ngwane mäkwe arena ye üka käne cubote, ¿ñan nibi te ñan ererea? Ñan nibi te ñobätä ñan aune mäkwe arena ürü käne te.

¿Tä dre driere nie? Mäkwe jondron bäri kia ye mikai nuaindre käne jai, ñodre, ja näkwita ye ngwane, kä ñaka rabaite mäi kukwe bäri ütiäte ye nuainkäre, ñodre kukwe ja üaire. Ye medenbätä, “jondron meden bäri ütiäte ye munkwe mikadre käne” nuaindre jai nieta Bibliakwe (Filipenses 1:10, TNM). Kukwe nieta ne mäkwe mikai täte ngwane, kä rabaite mäi kukwe ja üaire kräke aune ja näkwitakäre. Ngwen törö jai: Dre bäri nuaindre käne tädre gare nie ye köböire raba nemen bare.

[Üai]

Ja keta Ngöböbe ye abokän kri mu chi ye kwrere ngübadre kwin ne kwe ririadre.