“Munkwe ja taredi kwärikwäri ngwane”

“Ti bike kukwe mrä mikete mun ie: Munkwe ja tare kwärikwäri; ño tikwe mun tarebare kwrere, mun abrä käkwe ja taredre jökrä kwärikwäri. Munkwe ja taredi kwärikwäri ngwane, mun abrä nitre ja tötikaka tikwe rabai gare nitre jökrä ie” (JUAN 13:34, 35, NGT)

¿Dre gärä nämäne Jesukwe? Kristo käkwe niebare nitre ja tötikaka kwe ie, niarakwe niaratre tarebare ye erere niaratre rabadre ja tarere. Akwa, ¿ño Jesukwe tarebare? Nitre brukwä nämäne nitre juta madate kräke aune meritre kräke yei niarakwe ñaka ja töi kwita mananbare (Juan 4:7-10). Arato kä dianinkä aune ja di krubäte kwe jai aune ja di kwe yebiti nitre mada di mikani kwe niara nämäne kä ribere jai ja dükakäre yebiti ta (Marcos 6:30-34). Akwa, ja nire biani kwe yebiti ja tare bäri kri bämikani kwe. Niarakwe niebare : “Ti abko ni obeja ngibiaka kuin [...]. Tä biare ngataen obeja kräke, obeja diantarikäre” (Juan 10:11).

¿Nitre kristiano käne kukwe bämikani? Nitre kristiano ne nämäne ja eteba o ja ngwai niere jai kwärikwäri (Filemón 1, 2). Nitre juta madate ye nämänentre kain ngäbiti kwin konkrekasionte. Nitre judío aune griego ye nämänentre ja erere kräketre ñobätä ñan aune nämänentre sribire däkien itibe kräke (Romanos 10:11, 12). Kä 33 fiesta Pentecostés krütani ye bitikäre, nitre ja tötikaka Jesukwe Jerusalén nikanintre jondron nämäne kwetre ye rürübäine aune mrö bien nire nämäne ribere jai ye ie. ¿Ñobätä? Ñobätä ñan aune nitre krire käkwe ja ngökani ñöte ye käkwe ja mikadrete juta yete nitre apóstol nämäne kukwe driere ye kukwe nuakäre (Hechos 2:41-45). Nitre apóstol krütani ye käi jämi niken 200 ta yete Tertuliano mikani gare, ño köböire niaratre nämäne ja töi mike mantiame, aune nitre mada nämäne dre niere nitre kristiano yebätä ye niebare kwe: “Niaratre tä ja tarere ño ye mike ñärärä aune tätre juto ja nire biankäre kwärikwäri ja kräke”.

¿Nire tä ye erere nuainne ne ngwane? Tärä Historia de la decadencia y ruina del Imperio romano käkwe mikani gare, siklo kwati te nitre ja bianka kristiano ye käkwe kukwe tare nuainbarera bäri kri jabätä, nitre ja mikaka niaratre rüere ye kräke. Bitinkä ja tötikabare Estados Unidos yete känti, namani gare nitre ñaka nitre juta madate kain ngäbiti aune nitre ja bianka kukwebätä ye nekete kwin jabätä, nitre ye metrere kristiano. Nitre juta madate ta kukwe arabebätä yei ja ñaka tuin ja mräkäre ye erere. Ye medenbätä kukwe tare tä nemen bare ngwane niaratre ñaka tä juto biare ja di mikakäre kwärikwäri.

Kä 2004 yete murie ribi ñübe minimini matani Florida (EE.UU.) sö krobukebe te. Kä nikani ruäre tä ngwane ni ji ngwanka comité de operaciones de emergencia ye tö namani mikai gare jai, sribi nämäne ño jondron biani ni mada dimikakäre yebiti. Nitre mada ñaka nämäne ja ükaninte bäri kwin ni testiko Jehovakwe kräke jutuabare ie ngwane, ja töi mikani kwe jondron bien bäri kabre ietre. Kä ye känenkri 1997 yete, nitre testiko braibe käkwe dikakabare República Democrática del Congo yete ta, kräkä, dän aune mrö biankäre niaratre mräkä kukwebätä aune nitre mada nämäne ribere jai yei. Nitre Testiko käi europa käkwe jondron biani ye ngwiane bäsi 1 millón.