Känändre nekänti

Indice yete känändre

2

Kukwe kristiano tikani Griekore yebätä Ngöbö kä tikani

Kukwe kristiano tikani Griekore yebätä Ngöbö kä tikani

Nitre ie kukwe gare kätä niere metre, Tärä tikani kena Hebreore bätä Arameore (kädekata arato Antiguo Testamento) yebätä Ngöbö kä ye tä tikani 7,000 tärä okwä Tetragrámaton (יהוה) yebiti. Akwa, Kukwe Kristiano Tikani Griekore kena (kädekata arato Nuevo Testamento) yebätä ñaka nämene tikani nitre kwati tätre niere. Ye medenbätä, Biblia keta kabrebätä Ngöbö kä Jehová ye ñaka tä tikani yete Bibliabätä kä nengwane. Ne madakäre tärä Nuevo Testamento ye tä texto ruäre Antiguo Testamento yebätä blite abokän känti Tetragrámaton tä tikani angwane, nitre kukwe kwitaka bäsi jökrä tätre Däkien ye mike Ngöbö kä ye täte.

Akwa, Biblia Traducción del Nuevo Mundo ñaka tä ye nuainne. Tä Jehová kä ye kädekete 237 Kukwe Kristiano Tikani Griekore yebätä. ¿Medente nitre kukwe kwitaka ye käkwe kukwe ye dianinkä? Kukwe ketebu nebätä: 1) Tärä keta kabre tikani griekore tä kä nengwane ye ñaka ai tikabare kena. Tärä tikani kena ye bitikäre, kä nikani 200 näre ta angwane copia keta kabre krubäte sribebare abokän tä kä nengwane. 2) Kä ye ngwane, nitre tärä copiaka ye nämene Tetragrámaton ye kwite täte nämene kukwe Kýrios tike ye abokän griekore “Däkien” meden gärätä o kukwe ye kwitanina abokän erere nämenentre copia sribere.

Nitre Braibe Biblia Nuevo Mundo Kwitaka ie nämene gare metre Tetragrámaton ye nämene tikani tärä tikani griekore kena yebätä. Kukwe metre ye mikata gare ja känenkäre:

  • Jesús aune nitre apóstol kwe ye näire, Tärä Tikani Hebreore bätä Arameore yebätä Tetragrámaton nämene tikani. Kukwe ne rüere nitre ñaka nämene ñäke jire kirabe, kä Qumrán yekänti Tärä Tikani Hebreore bätä Arameore siklo kena ye ngwane kwani yebiti namani gare metre.

  • Jesús aune nitre apóstol kwe ye näire, Kukwe Hebreore bätä Arameore kwitani griekore yebätä Tetragrámaton nämene tikani arato. Siklo kabre te, nitre ie kukwe gare nämene nütüre Tetragrámaton ye ñaka nämene tikani tärä Septuaginta tikani yebätä, ye abokän tärä Antiguo Testamento kwitani griekore. Akwa siklo XX ye ötare ta ye ngwane tärä Septuaginta ye oto brai tikani kirabe krubäte nämene Jesús näire ye kwani. Tärä tikani oto brai yebätä Ngöbö kä nämene tikani kukwe hebreore yebiti. Ye käkwe mikani gare Jesús näire Kukwe kwitani griekore yebätä Ngöbö kä nämene tikani. Akwa, tärä Septuaginta tikani bäri metrere, ñodre Códice Vaticano o Códice Sinaítico, siklo ketabokä ye ngwane, yebätä Ngöbö kä ñaka tikani tärä Génesis nemen Malaquías yebätä (ye abokän känti nämene tikani tärä tikani känekäne yebätä). Ye medenbätä, tärä tikani kä ye ngwane yebätä Ngöbö kä ñaka tikani Nuevo Testamento yebätä, ye abokän kukwe Bibliabätä tikani kena griekore.

    Orasionte Jesukwe niebare Rün kwe ie: “Tikwe mä kä ye mikani gare ietre, aune tikwe mikai gare”

  • Kukwe Kristiano Tikani Griekore ye arabe kätä mike gare Jesús nämene käre blite Ngöbö kä yebätä aune mikani gare kwe. Jesukwe orabare Rün kwe ie känti niebare kwe: “Tikwe mä kä ye mikani gare nitre kä tibienbätä mäkwe biani tie yei”. Aune niebare kwe arato: “Tikwe mä kä ye mikani gare ietre, aune tikwe mikai gare” (Juan 17:6, 11, 12, 26).

  • Kukwe Hebreore bätä Arameore ye tikani Ngöbö üai deme yebiti ye köböire Kukwe Kristiano Tikani Griekore ye tikani arato, yebätä ja töbiti niara kä ye ñaka raba nekä täräbätä. Siklo kena ye ötare ta, Santiago ni ja tötikaka Jesukwe käkwe niebare nitre umbre Jerusalén yei: “Ngöbökwe ja töi mikani ño kena nitre ñaka Judea ye kräke juta keteiti diankakäre nitre ye ngätäite niara kä ye ngwankäre ye Symeón käkwe miri gare täte” (Hechos 15:14). Siklo kena yete Ngöbö kä ye ñaka nämene gare jire ni iti ie o kädekate ñaka nämene akräke, ¿drekäre Santiago käkwe kukwe ye erere niedre?

  • Kukwe Kristiano Tikani Griekore yebätä Ngöbö kä ye tä tikani akwa ñaka täte. Ngöbö kä ye kädekateta kukwe aleluya yebiti, tä tikani Biblia keta kabrebätä tärä Revelación (Apocalipsis) 19:1, 3, 4, 6. Kukwe ne kite kukwe hebreore yekri abokän metrere “Jah käikitadrekä” meden gärätä. Ye erere, “Jah” nieta ye abokän Jehová meden gärätä akwa kukwe bäri oto braibebiti. Ne madakäre, ni kä keta kabre tä Kukwe Kristiano Tikani Griekore yebätä ye kite Ngöbö kä yekri. Ñodre, tärä keta kabre tikani kätä mike gare ye erere, Jesús kä ye “Jehová ye Ni Mikaka Kwäre” meden gärätä.

  • Nitre Judea käkwe tärä tikani kirabe ye kätä mike gare nitre kristiano Judea nämene Ngöbö kä ye tike täräbätä. Tärä keta kabre kädeka nämene Tosefta tikani kä 300 ye ngwane, tärä yebätä kä rukwadre köbö sábado yete ye ngwane kukwe kristiano tikani täräbätä yebätä dre nuaindre ye nie nämene nitre Judea ie: “[Tärä Evangelios] aune tärä nitre kukwe mada mikaka täte yekwe [ye abokän nitre kristiano Judea raba ruin nie] ye tuanemetre ñukwäte; tuanemetre yete ne kwe rukwadre, tärä ye aune Ngöbö kä tä tikanibätä ye arato”. Tärä ye arabebätä, siklo kubu kömikani ye ngwane, ni dirikä Iosí nünanka Galilea käkwe mikani gare, kä rukwadre köbö madate ye ngwane kukwe kristiano tikani yebätä dre nuaindre ye mikani gare kwe: “Medente Ngöbö kä tä tikani ye erere tikadrekä aune doboi metadre, aune mräkä kukwadre ngise”.

  • Nitre ja tötikaka kukwe Bibliabätä yebätä ruäre tätre niere Ngöbö kä ye nämene tikani Kukwe Kristiano Tikani Griekore yebätä abokän känti texto ruäre Kukwe Tikani Hebreore bätä Arameore yebätä blitata. Tärä The Anchor Bible Dictionary, kukwe kädekata “El Tetragrámaton en el Nuevo Testamento” yekänti, tä kukwe ütiäte ne niere: “Tärä Nuevo Testamento ye nämene texto Antiguo Testamento yebätä blite angwane, texto ye ruäre o jökräbätä Tetragrámaton o Ngöbö kä Yahweh ye nämene tikani kena mikata gare”. Aune ni ja tötikaka kri George Howard tä mike gare: “Tärä okwä Tetragrámaton ye tika nämene Biblia tikani griekore yebätä [Biblia Septuaginta], abokän tikani kukwe inglere kena yebiti, ye medenbätä nitre Nuevo Testamento tikaka, ye käkwe blitabare kukwe Bibliabätä yebätä angwane, Tetragrámaton ye tuanimetre kwetre Bibliabätä texto ye jökrä känti”.

  • Nitre Biblia kwitaka gare bäsi ni jökrä ie ye käkwe Ngöbö kä ye tikani Bibliabätä Kukwe Kristiano Tikani Griekore kwetre ye ngwane. Nitre ruäre kukwe kwitaka ye erere yebätä ani blite, nitre ye ruäre käkwe tärä tikabare ye mikani gare kwetre Traducción del Nuevo Mundo sribe jämi ye känenkri: kukwe alemán yebiti, Dominikus von Brentano (Die heilige Schrift des neuen Testaments, 1791); kukwe francés yebiti, André Chouraqui (Bible de Chouraqui, 1985); inglere, Benjamin Wilson (The Emphatic Diaglott, 1864), aune kukwe portugués yebiti, Manuel Fernandes de Santanna (O Evangelho Segundo S. Mattheus, 1909). Suliare, Pablo Besson käkwe Ngöbö kä Jehová ye tikani Lucas 2:15 aune Judas 14 yekänti (El Nuevo Testamento, 1919). Arato tikani kwe 100 biti bäri nota yekänti ne kwe medente nämene tikani kena kukwe tikani yekänti ye rabadre gare. Ne madakäre, Kukwe Kristiano Tikani Griekore ye tärä keta kabre tikani hebreore abokän känti Ngöbö kä tä tikani. Suliare, tärä keta ti tikani tä tike (krörö Yahvé, Yavé, Yahweh aune YHWH). Ye ngätäite Evangelio: mensaje de felicidad (1969) aune Los Hechos, las Cartas y el Apocalipsis (1973) tä, ketebu ye Hermenegildo Zanuso yekwe, aune Biblia Peshitta en Español (2006), ye Instituto Cultural Álef aune Tau yekwe.

    Ngöbö kä Hechos 2:34 yekänti The Emphatic Diaglott (1864), Benjamin Wilson tikani yebätä

  • Biblia kwitani ye tärä tikani kukwe 100 bäri yebiti abokänbätä Ngöbö kä ye tä tikani Kukwe Kristiano Tikani Griekore yebätä. Kukwe keta kabrebiti blitata África, América, Asia, Europa aune islas del Pacífico yekänti käre Ngöbö ye kädekateta kukwe yebiti (kukwe kädekateta jatäri página 12 aune 13 ye mikadre ñärärä). Nitre käkwe Kukwe Kristiano Tikani Griekore kwitani kukwe yebiti ye käkwe ja töi mikani Ngöbö kä ye tike Bibliabätä kukwe mirira gare käne ye ererebätä bäsi arato. ¿Kukwe medenbiti ne nuainbarera? Ñodre, kä 1999 yete Biblia tikani kukwe rotumano yebiti ye mikani gare, yete kukwe Jihova tä tikani 51 näre 48 bersikulo känti. Aune kä 1989 yete mikani gare kukwe keteitibiti blitata Indonesia yebiti kädekata batako toba tärä yebätä kukwe Jahowa ye tikani 110 näre.

    Ngöbö kä Marcos 12:29, 30 yekänti Biblia kwitani kukwe hawaiano yebiti

Ne kätä mike gare metre kukwe ütiätebätä Ngöbö kä Jehová ye mikadreta täte, Kukwe Kristiano Tikani Griekore yebätä. Aune nitre Biblia Traducción del Nuevo Mundo kwitaka käkwe ye erere nuainbare. Nitre ye jökrä kätä Ngöbö kä ye mike ütiäte krubäte jai aune kukwe tikani kena täräbätä ye niaratre ñaka tö diainkä jire chi (Revelación 22:18, 19).