JESÚS krütanina köbömära ye ngwane meritre ja tötikaka kwe ye ruäre nikani doboi mikani yekänti aune kämäkä kwani tökare ietre. Jä mikani dobo yebiti ye nämene dianinkä.

Ye ngwane, angeletre nibu ja mikani tuare ietre. Iti käkwe niebare ietre: “Munta Jesús Nazareno [...] ye känenentari. Niara garirakröta” (Marcos 16:6, TNM). Jötrö ngwarbe meritre ye nikani kukwe ye niere nitre apóstol yei. Niaratre ngätäni ji ngrabare Jesube ye ngwane Jesukwe niebare ietre: “Mun ñan rekwetaka tibtä. Ti mräkätre ja töitikaka tibe abko rikadre ti ngäbti kä Galileate. Ye känti ti tuadita kwetre abko mun nän niere ietre” (Mateo 28:10).

Ye bitikäre, nitre ja tötikaka nibu nämene Jerusalén nikani kä Emaús kokwäre ye ngwane, ni iti ñaka gare ietre nikani niaratre kokwäre aune nämenentre dre kädriere jabe ngwanintari kwe ietre. Ni ye abokän Jesús, akwa ñaka nükani gare ietre, ñobätä ñan aune bä namani jene okwäte. Nämenentre blite Jesubätä niebare kwetre töi ulirebiti ni yei, aune Ngöbö Kukwei nämene dre niere Mesías yebätä ye ni yekwe driebare jökrä ietre. Erametre, kukwe meden niebare Mesías yebätä ye jökrä Jesukwe mikani nemen bare. * Jesús namanina ni üaire erere abokän ben nämenentre blite ye gani kwetre angwane, bätäräbe nianinkä niaratre okwäbiti.

Nitre ja tötikaka nibu ye nikaninta Jerusalén aune nikanintre nitre apóstol nämene ja ükaninkrö käteri yekänti. Dre namani bare ye nämenentre niere nitre yei angwane, Jesukwe ja mikaninta tuare bobukäreta, ye ngwane nitre ye töi namani ñan krütare. Jesukwe ngwanintari ietre: “¿Ñobtä munta töbike ngwarbe kwäräkwärä amarebti mun nibi nekwetekä krübäte dikaro ye?”. Aune niebare kwe arato: “Ngöbö Kukweita tikani krörö tibtä: Ti, Ni Dianinkä Ngöbökwe krütadi akwa köbömära angwane rükadita nire” (Lucas 24:38, 46).

Köbö 40 te, Jesús tuani bä kabre. Bati, nitre 500 biti bäri käkwe tuani. Ye ngwane sribi ütiäte ne mikani kwe nitre nänkä jiebiti ye kisete raba ruin nie: “Mun nän, amne nitre nünanka kä jökräbti temen, ye känti mun näin ti mike gare ietre amne munkwe niaratre mika ja töitikaka siba tibe [...]. Amne kukwe diribare tikwe munye, ye erere munkwe diri jökrä ietre [...]. Ti abko tädi kärekäre munbe köbö kwatirekwatire nebebe kä mrä” (Mateo 28:19, 20).

Ja ükaninkrö mrä kwe nitre apóstol 11 ja ngwanka metre yebe angwane kukwe ne käbämikani kwe ietre: “Ngöbö Üai Deme rükadi nüne munbtä, käkwe ja di biandi munye angwane, mun rabadi dite, kä näin kukwe kuin tibtä [...] ye niere kä jökräbti temen” (Hechos 1:8). Ye bitikäre nikani kunkwäre, aune nikani nekä mutate nitre ye okwäbiti.

(Dianinkä Mateo kapitulo 28, Marcos kapitulo 16, Lucas kapitulo 24, Juan kapitulo 20 aune 21 bätä 1 Corintios 15:5, 6 yebätä.)