Känändre nekänti

Indice yete känändre

KAPITULO 13

Ja nire tuin Ngöböi ye erere mä mika tuin jai

Ja nire tuin Ngöböi ye erere mä mika tuin jai
  • ¿Ja nire ye tuin ño Ngöböi?

  • ¿Monso jämi därere murie ketadre ye tuin ño niarai?

  • ¿Ja nire ütiäte ni kräke ye nita bämike ño?

1. ¿Nirekwe jondron jökrä nire sribebare?

JEREMÍAS ni Ngöbö kukwei niekä käkwe niebare: “Jehová ye Ngöbö metre. Niara ye Ngöbö nire” (Jeremías 10:10). Ne madakäre, niara jondron nire jökrä Sribekä. Ye erere kä kwinbiti nitre üaire ruäre ie namani gare, yebätä niebare kwetre: “Mäkwe jondron jökrä ye sribebare, bätä mä töi köböire namani bare aune sribebare” (Revelación [Apocalipsis] 4:11TNM). Bati David nämene kantare Jehovai angwane niebare kwe: “Mä ja nire bianka” (Salmo 36:9). Yebätä, ja nire ye jondron ütiäte Jehovakwe biani nie.

2. ¿Ngöböta dre nuainne ne kwe nikwe nünandre jankunu?

2 Ne madakäre, Jehová köböire nita nüne jankunu (Hechos 17:28). Niara tä mrö, ñö, murie bien nie bätä kä tibien biani kwe nünankäre nie (ñäkädre Hechos 14:15-17 yebätä). Aune tä nuainne kwin ne kwe nikwe nünandre kä jutobiti. Akwa, nünankäre käre nikwe Ngöbö kukwei mikadre gare jai aune mikadre täte (Isaías 48:17, 18).

NIKWE JA NIRE YE MIKADRE ÜTIÄTE JAI

3. ¿Abel murie ketani ye namani tuin ño Ngöböi?

3 Ja nire nikwe aune ni madakwe ye nikwe mikadre ütiäte jai ie Ngöbö tö. Ñodre, Adán bätä Eva monsoi, Caín, ye namani rubun krubäte eteba kwe Abel kräke. Caín namani ja töi mike käme krubäte yebätä Jehovakwe mäträbarebätä, akwa niarakwe ñaka kukwei mikani täte. “Nikani [...] käkwe etba kwe [...] müre ketani.” (Génesis 4:3-8, JK.) Texto ne tä mike gare ja känenkäre, Ngöbökwe niara mikani ja ngie nuin eteba murie ketani kwe yebätä (Génesis 4:9-11).

4. ¿Nikwe ja nire mikadre tuin ño jai niebare Ngöbökwe Kukwe biani kwe Moisés ie yebiti?

4 Kä nikani kwati krubäte ta angwane, Jehovakwe kukwe biani Israel ie ne kwe niaratre käkwe mikadre täte niara tö namani ie ye erere. Moisés yebiti kukwe ye biani kwe, yebätä kukwe keta kabre ye kädekata Ley mosaica. Kukwe biani Ngöbökwe Moisés ie yekänti kukwe ne niebare: “Makwe ñan ni mda kämika” (Mateo 5:21). Kukwe ne käkwe mikani gare nitre Israel ie, ja nire ye ütiäte Ngöbö kräke aune ni jökrä rabadre ja nire ni madakwe mike ütiäte jai.

5. ¿Monso kia jämi därere murie ketadre ye nikwe mikadre tuin ño jai?

5 ¿Monso kia jämi därere ye tuin ño Ngöböi? Ngöbökwe Kukwe biani Moisés ie yekwe mikani gare, monso kia jämi därere ye ñaka murie ketadre. Ye erere: monso kia jämi därere ye ütiäte krubäte Jehová kräke (ñäkädre Éxodo 21:22, 23; * Salmo 127:3 yebätä). * Ne tä mike gare monso kia jämi därere murie ketadre ye ñaka kwin.

6. ¿Ñobätä ni ñaka brukwä rabadre nitre mada kräke?

6 Ja nire mikakäre ütiäte jai, ni rabadre ja töi mike kwin ni mada kräke arato. Biblia tä niere: “Ni jökrä tä ja eteba mike tuin ngwarbo jai, ne nie abrä ni kämikaka. Gare mun ie, ni ja kämikaka ni abrä te, ja nirekrä käre ñan tärä” (1 Juan 3:15, NGT). Ni tö nünain kärekäre angwane, ni brukwä ñaka rabadre ni mada kräke, ñobätä ñan aune ni brukwä rabadre ni mada kräke ye köböite ni raba kukwe käme tare krubäte nuainne (1 Juan 3:11, 12). Ütiäte krubäte nikwe ja taredre kwärikwäri.

7. ¿Nitre tä dre dre nuainne abokänbiti tätre bämike ja nire ye ñaka ütiäte kräke?

7 ¿Ja nire ye ütiäte ni kräke ni raba bämike ño? Erametre ni ñaka tö krütai, akwa nitre kwati tä ja nire kwe ye mike kukwe tare te, kä ngwankäre juto jerekäbe jabätä. Ñodre, tätre sö aune cigarrillo duen, droka ukwe kadate o ñain ne kwe ja rabadre ruin kwin ietre. Akwa jondron jökrä ne käme ja nire kräke aune ruäre ngwane tä nitre murie kete. Yebätä, nitre kätä ja töi mike jondron ne erere nuainne ye kräke ja nire ñaka ütiäte. Jondron ne tuin käme krubäte Ngöböi (ñäkädre Romanos 6:19; 12:1; 2 Corintios 7:1 yebätä). Nikwe jondron ne tuanemetre täte, ne kwe nikwe niara mikadre täte tö ie ye erere. Ñaka raba nemen nuäre nuaindre ni kräke, akwa Jehová raba ni dimike nuainne. Ja nire ye jondron ütiäte biani kwe nie, yebätä nita ja di ngwen ngübare kwin niara tö ie erere, ye tuin ütiäte krubäte ie.

8. ¿Ñobätä ni rabadre ja nire ye kriemike käre?

8 Ja nire ye ütiäte ni kräke angwane, käre ni täi kriemike. Ni ñaka täi ja nire ye mike kukwe tare te, kä ngwankäre juto jerekäbe jabätä. Ni ñaka täi karo mike nen ja dibiti krubäte aune ni ñaka täi jadaka ruäre känti ni mada nuainta tare ye nuainne (Salmo 11:5). Kukwe biani Jehovakwe nitre Israel kirabe ie ye keteiti nämene niere: “Mäkwe ju mrä sribedre ye ngwane, mäkwe ki mika kwinta ju ye kräbäre, ne kwe ni mada ñaka betadrekä timo ju mäkwe yete aune ni ye därie ñaka ngie rikadre mäbiti” (Deuteronomio 22:8). Kukwe biani ye mä rabadre mike täte arato. Ñodre, ju mäkwe yekänti kalera tärä angwane, mä rabadre ükete kwin ne kwe ni ñaka betadrekä timo aune ñaka juruaindre tare. Karo tärä mäkwe angwane, mäkwe ükate ne kwe tädre kwin. Mäkwe ñan ju o karo tuanmetre kukwe tare mike nemen bare jabätä aune nitre madabätä.

9. Nita ja nire mike ütiäte jai angwane, ¿jondron nire ye nikwe mikai tuin ño jai?

9 ¿Jondron nire ye tuin ño Jehovai? Ütiäte krubäte niara kräke arato. Jondron nire kämikadre kwetadre jai, ja ngwäkitakäre, o ja kriemikakäre ye niara ñaka ñäkäire (Génesis 3:21; 9:3; Éxodo 21:28). Akwa nire käkwe jondron nire nuaindre tare nierare o kämikadre kä ngwankäre juto jabätä jerekäbe, ye abokän ñaka kwin aune yebiti bämikadre kwe ja nire ye ñaka ütiäte kräke (Proverbios 12:10).

DÄRI YE MIKADRE ÜTIÄTE JAI

10. Ja nire bätä däri ye ütiäte krubäte, ¿ye Ngöbökwe bämikani ño?

10 Caín käkwe Abel murie ketani ye ngwane, Jehovakwe niebare ie: “Mä eteba därie tä tibien ye tä ja ngie mikamana tie” (Génesis 4:10TNM). Ngöbökwe Abel därie niebare ye ngwane, nämene blite ja nire Abelkwe yebätä. Caín käkwe eteba kwe murie ketani yebätä mikadre ja ngie nuin. Nita ja ngie mikamana ye kwrere, Abel därie o ja nire kwe ye namani ja ngie mikamana Jehovai. Ñü Kri näkäni tibien Noé näire ye bitikäre, ja nire bätä däri ye ütiäte mikani gare metre. Ñü Kri ye känenkri, nitre kä tibienbätä nämene kri ngwäkä, bätä jondron mada kwetadre nökata ye aibe kwete. Akwa Ñü Kri ye bitikäre Jehovakwe niebare Noé bätä monsotre kwe ie: “Mtare mentokwäre, jändrän jire jökrä nire nire kä nebtä, abko mun törba kwetai angwane, munkwe kweta”. Akwa, Ngöbökwe kukwe ne ñäkäibare: “Jändrän nire abko tä nüne ja däriebti, aisete ngri därie ngöi, ne aibe abko munkwe ñan tö ngwian kwete jire chi” (Génesis 1:29; 9:3, 4JK). Erametre, Jehová kräke ja nire bätä däri ye ütiäte krubäte.

11. ¿Noé näire nükebe kä nengwane Ngöböta dre niere däri yebätä?

11 Däri ye ütiäte ni kräke angwane nikwe ñaka ja töi mikai kwete. Kukwe biani nitre Israel ie yekänti Jehovakwe niebare: “Nitre Israel iti [...] rikadre muntiare aune käkwe jondron nire o nukwä kweta raba ye kämikadre angwane, därie diandrete kwe biti dobro kitadrebiti kwe. Ñobätä ñan aune [...] tikwe nieba nitre Israel ie: ‘Mun ñaka jondron nire bätäkä ngwarbe ye därie kweta [...]’” (Levítico 17:13, 14). Jondron nire därie kwetadre ye Ngöbökwe ñäkäibare Noé ie, ye bitikäre kä nikani 800 ta, akwa kukwe ye nämene ütiäte. Jehová töi nämene ño ye mikani gare metre kwe: nitre niara mikaka täte, ye ñaka rabadre jondron nire ye därie kwete, ñakare aune rabadre ngätä aibe kwete. Rabadre däri ye iente tibien, ye abokän jondron nire bian nämenenta Ngöböi kwrere.

12. Siklo kena ye ngwane, ¿Ngöbö üai deme yebiti kukwe meden biani nuaindre däri yebätä, abokän täbe ütiäte kä nengwane arato?

12 Kukwe ye erere biani ni kristiano ie arato. Siklo kena ye ngwane, nitre apóstol bätä nitre mada mada nämene nitre ja tötikaka Jesukwe jie ngwen, ye käkwe ja ükaninkrö kukwe meden ni kristiano rabadre mike täte ye ükatekäre. Aune kukwe ne nükani gare ietre: “Kukwe mdara jire ñan mikadre mun kötärä abko namani tuin kuin Ngöbö Üai Demeye amne nunye, akwa kukwe mda kuinkuin nuaindre munkwe, ie nun tö amne Ngöbö Üai Deme tö abko krörö: Jändrän kämikani kukwadre ngöbö ngwarbeye [...]. Jändrän därie amne jändrän müre nötaninkä köte därie ngöi abko munkwe ñan kweta. Erere arato, munkwe ñan ja mika gure bati bati” (Hechos 15:28, 29; 21:25). Yebätä ni ‘ñaka rabadre däri kain ngäbiti’. Jondron üai ngwarbe ñaka mikadre ngöböre jai aune ñaka ja mikadre gure ngwarbe, ye erere kukwe ne ütiäte krubäte Ngöbö okwäkänti.

Doctor dö ñäkäidre mäi, ¿yebiti ta mä raba mike ja kwatate?

13. ¿Kukwe biani nuaindre yekänti däri mika ja kwatate ñäkäita ye bämikata ño?

13 ¿Kukwe biani nuaindre yekänti däri mika ja kwatate ye ñäkäita arato? Jän. Ani bämike. Doctor dö ñäkäidre mäi, yebätä mäkwe ñaka ñadre, ¿akwa mä raba mike ja kwatate? Ñakare. Ye erere arato, ñaka däri kadre ngäbiti ye abokän ñaka mikadre ja kwatate gärätä. Kukwe ne mikakäre täte ni ñaka rabadre däri mikamana ja kwatate.

14, 15. Doctor käkwe niedre ni kristiano ie, rabadre däri mike ja kwatate ye ngwane, ¿niara rabadre dre nuainne aune ñobätä?

14 Akwa, ¿ni kristiano juruaindre tare krubäte o operasion ñaka nuäre nuaindre ie ye ngwane dre nuaindre kwe? Ani töbike kukwe nebätä; doctor käkwe niedre mäi, mäkwe ñaka däri mikai ja kwatate angwane, mä krütai. Erametre, ni kristiano ñaka tö krütai. Ja nire ye jondron ütiäte biani Ngöbökwe nie aune ni tö ngübai kwin, yebätä ja töi mikadre kwatibe kräkä mada ye kain ngäbiti, ne kwe ñaka däri mikadre ni kwatate. Yebätä ja töi mikadre arato, kräkä ruäre ñaka mritani däribe ye kain ngäbiti.

15 Ni kristiano käkwe ñaka Ngöbö kukwei mikadre täte, ¿ye köböire raba nüne bäri kä nengwane? Jesús niebare: “Nire nire törbai ja nire diaintari, ye abokän kän ja nire riaite, akwa nire nire krütai ti dokwäre yekwe ja nire rabaita” (Mateo 16:25TNM). Ni jökrä ñaka tö krütai. Akwa, ni törbadre nünain bäri kä nengwane, yebätä nikwe ñaka Ngöbö kukwei mikadre täte angwane, ja nire käre ye raba nete nikän. Yebätä bäri kwin nikwe tö ngwandre Ngöbö kukwei ie, ñobätä ñan aune ye kwin ni kräke. Ni krütai angwane, Ngöbökwe ni gaikröta aune jondron ütiäte biainta kwe nie ie nikwe tö ngwandre (Juan 5:28, 29; Hebreos 11:6).

16. ¿Nitre Ngöbö mikaka täte ye tä ja töi mike ño kwatibe däri yebätä?

16 Ngöbökwe kukwe niebare däri yebätä ye nitre Ngöbö mikaka täte metre töita kwatibe mikabätä täte. Yebätä ñaka däri kwete aune ñaka kräkä mritani däribe ye kain ngäbiti jire. * Ngöbö däri sribekä käkwe kukwe ükaninte däri yebätä ne abokän kwin krubäte ye gare ietre. ¿Mä töita niaratre erere arato?

DRE AIBE NUAIN RABA DÄRI YEBITI

17. Nitre Israel näire, ¿Ngöbö nämene kukwe meden aibe nuainmana däri yebiti?

17 Dre aibe nuain raba däri yebiti ye mikani gare metre Kukwe biani Ngöbökwe Moisés ie yekänti. Ngöbökwe kukwe biani nitre Israel yei mikakäre täte ye ngwane, Jehovakwe niebare ietre: “Ja nire tä däri yete, aune tikwe däri ye mikani akwle kä jondron nire kukwara yekänti mun kräke ngite juankäre ta munbiti, ñobätä ñan aune däri yebiti ngite juanta ta” (Levítico 17:11). Nitre Israel nämene ja mike ngite ye ngwane, niaratre nämene jondron nire kukwe Ngöböi aune nämene niken därie ruäre ye ngwena tabernáculo kä jondron nire kukwara yekänti, biti nämene niken ngwena templo Ngöbökwe yekänti, ye aibe köböire ngite juan nämene ta niaratre yebiti. Kukwe ye aibe nuain nämene däri yebiti.

18. ¿Jesús ja därie biani ni ütiäre ye köböire dre kwin rabai nikwe?

18 Nitre kristiano metre ye ñaka raba Kukwe biani Moisés ie ye mike täte, yebätä ñaka jondron nire kukwe Ngöböi aune ñaka tä jondron därie ye ngwena kä jondron kukwara yekänti (Hebreos 10:1). Akwa, nitre Israel näire kukwe nuain nämene däri yebiti yekwe kukwe ütiäte krubäte nuaindi ja känenkäre bämikani: Ye abokän Monso Ngöbökwe, Jesukristo käkwe kukwe ütiäte nuaindi bämikani kwe. Nikwe mikaba gare jai kapitulo 5 yekänti erere, Jesús murie ketani ye ngwane ja nire biani kwe ni ütiäre. Biti nikaninta kä kwinbiti aune niarakwe ja nire biani batibe aune kärekäre ni ütiäre mikani gare kwe Ngöböi (Hebreos 9:11, 12). Niara därie ye aibe köböire ngite juani ta nibiti aune ja nire käre ye raba nemen nikwe (Mateo 20:28; Juan 3:16). Erametre kukwe nuainbare däri yebiti ye namani ütiäte krubäte (1 Pedro 1:18, 19). Jesús ja därie biani ni ütiäre ye ie nikwe tödekai angwane, ye aibe köböire ni rabai dianintari.

¿Ja nire aune däri ütiäte ni kräke ye ni raba bämike ño?

19. ¿Ni kristiano käkwe dre nuaindre ne kwe ja ñaka rabadre ruin “ngite nitre jökrä därie yebätä” ie?

19 ¡Ngöbö ni tarekä käkwe ja nire biani nie yebätä nita tä debe bien krubäte ie! Ja nire biani nie yebätä nita tä debe bien ye käkwe ni töi mikadre niere ni madai, niaratre käkwe tödekai Jesús ja nire biani ni ütiäre ie angwane, rabai nüne kärekäre. Aune nikwe nuaindi kä jutobiti, ñobätä ñan aune, Jehová erere, ja nire nitre madakwe ye ütiäte krubäte ni kräke arato (ñäkädre Ezequiel 3:17-21 yebätä). * Kukwe ye nikwe mikai täte metre angwane, nikwe niedi, apóstol Pablo erere: “Nire nire [...] ñan Ngöbö kukwei mikani era jae, abtä ja ruen ngite ñakare tie, ñobtä ñan angwane Ngöböta kukwe miketbe ño ni diantarikäre Jesu köböire abko tikwe niebare jökrä munye amne tikwe kukwe era erere rükaninte ñakare munye arato” (Hechos 20:26, 27). Erametre, nikwe blitai Ngöböbätä aune niara töita dre nuainbätä yebätä ni madabe angwane, nikwe bämikai bäri kwin ja nire bätä däri ye ütiäte krubäte ni kräke.

^ párr. 5 Éxodo 21:22, 23: “Nanekänti nitre brare tädre ja di nuin kwärikwäri, ye köböite meri murore ye nuaindre tare kwetre, aune ngäbäkre ye däredre jötrö ngwarbebätä, akwa ñaka juruaindre tare angwane, dre rabadre bare ererebätä meri ye muko rabadre ütiä mike ni yebiti; ne abokän niara käkwe ütiä biandre nitre kukwe ükatekä ye köböire. Akwa meri o ngäbäkre ye krütadre angwane, ja nire ye ütiäre ja nire arabe biandreta kwe”.

^ párr. 5 Salmo 127:3: “¡Mike ñärärä! Jehová tä ngäbäkre ye bien; ngäbäkre tä därere meribätä ye jondron ütiäte”.

^ párr. 16 Mä törba kukwe mikai gare bäri jai däri mika ja kwatate yebätä angwane, mäkwe täräkwata ¿Cómo puede salvarle la vida la sangre? pág. 13-17 ye mika ñärärä, nitre testiko Jehovakwe käkwe sribebare.

^ párr. 19 Ezequiel 3:17-21: “Ni kä nebätä monsoi, ju Israel yete tikwe mä mikani ni mikaka mokre, aune tita kukwe niere ye jurua mäi angwane mäkwe niaratre mika mokre ti kräke. Ni kukwe käme nuainkä yei tikwe niedi: ‘Erametre mä krütadi’, akwa mäkwe ñaka niara ye mikai mokre aune ni kukwe käme nuainkä yebe mäkwe ñaka blitai mikakäre mokre ne kwe rabadrete nire, ni kukwe käme nuainkä ye krütai kukwe nuainbare kwe yebätä, akwa mä rabai ngite tikwe niara därie yebätä. Ni kukwe käme nuainkä ye mäkwe mikani mokre aune niara ñaka ja töi kwitani kukwe käme yebätä aune ñaka ji käme tuanimetre kwe, kukwe nuainbare kwe yebätä krütai, akwa mä abokän rabaite nire. Akwa ni kukwe metre nuainkä ñan jatadre kukwe metre nuainne aune kukwe käme nuaindre kwe ye ngwane tikwe jondron mikai niara jiete aune krütai. Mäkwe ñaka niara mikai mokre aune krütai ja mikani ngite kwe yebätä aune kukwe metre nuainbare kwe ye ñaka ngwain törö, akwa mä rabai ngite tikwe niara därie yebätä. Ni kukwe metre nuainkä ye mäkwe mikani mokre ne kwe ñaka ja mikadre ngite kwe, ni ye nünandi jankunu mäkwe mikani mokre yebätä aune mä ñaka gaite”.