NITRE kwati krubäte tä kruso tarere aune tä mike ütiäte jai. Aune “nitre kristiano tä kukwe mike täte” ye bämikata metrere kruso yekwe nieta tärä Enciclopedia Hispánica yebätä. Akwa, nitre kristiano erametre ñaka Ngöbö mike täte kruso yebiti, ¿ñobätä?

Kena, ni rabadre kukwe ütiäte ngwen törö jai: Jesukristo ye ñaka murie ketani krusobätä. Kukwe griekore staurós ye kwitata “kruso”, ye abokän “kri kratibe metre krö” gärätä. Ne madakäre, kukwe griekore ye “ñaka tä kri krobu mikani ja teta ye gärere [...]. Kukwe griekore [Nuevo Testamento] ye ñaka tä blite jire kri krobu mikani ja teta yebätä” (The Companion Bible).

Drebiti Jesús murie ketani ye nitre Biblia tikaka käkwe niebare kukwe madabiti. Kukwe griekore xýlon, ye abokän “kri” aune “ngi, o krimana” gärätä (Hechos 5:30; 10:39, Kuke koin [KK]; Hechos 13:29; Gálatas 3:13; 1 Pedro 2:24, TNM).

Ñobätä nitre murie keta nämene kribätä ye Hermann Fulda ni ja tötikaka kri tä mike gare: “Kä dianka nämene nitre murie ketakäre ni jökrä okwäbiti ye jökrä känti kri ñaka nämene. Yebätä, kri nöka nämene nguse, aune kri yebätä nitre kukwe käme nuainkä ye mäkä nämene o kise aune ngoto ye meta nämene, biti kri ye gakrö nämene krö arato” (Das Kreuz und die Kreuzigung [Kruso aune ni murie ketata krusobätä]).

Akwa, Biblia tä kukwe ye mike gare bäri metre. Apóstol Pablo niebare: “Kristo, ni kökataribare, ye köböire ni mikani  kwäre Kukwe käme yebätä, kukwe käme ñäkäbare ni täte niara kräke, ñobätä ñan aune tä tikani krörö: ‘Ni jökrä jäkätä kribätä kwin ye kräke kukwe käme ñäkätä’”, la Nueva Biblia Española tä niere ye erere (Gálatas 3:13, TNM). Kukwe Deuteronomio 21:22, 23 ye Pablo käkwe niebare bersikulo nekänti, ne tä mike gare metre ye ñan kruso ai gärätä ñakare aune tä blite kri yebätä. Nitre murie keta nämene kribätä ye kräke “kukwe käme ñäkä nämene”. Yebätä, Kristo üai sribebare metani krusobätä ye ni kristiano metre ñaka rabadre mike ja gwirete.

Nikwe miri gare metre jai ye erere, ¿Kristo murie ketani ye bitikäre dre namani bare? Ja känenkäre, kä nikani 300 ta yete, nitre nämene ja bien kristiano ñaka nämene kruso yebiti Ngöbö mike täte. Akwa, siklo 4 ye ngwane, gobran Constantino yekwe ja mikani kukwe ngwarbe mika nämene täte yete. Ye ngwane ja känenkäre nitre töi mikani kwe kukwe ngwarbe ye mike täte kruso yebiti. Ñobätä Constantino käkwe ja töi mikani kruso ye mike ütiäte ye ñaka gare, akwa kruso ye ñaka mikani täte kwe Jesukristo ye köböire. Erametre, kruso ye tä nitre ñaka kukwe metre mikaka täte ye bämike. Tärä nitre católica kwe tä niere: “Nitre jämi nemen kristiano ye känenkri aune nitre ñaka ja mikani kristiano ye näire kruso ye mika nämene ütiäte jai” (New Catholic Encyclopedia). Nitre mada ja tötikaka krikri ye tä niere, kruso yebiti jondron sribebare kä nebätä ye mika nämene ngöböre jai aune ja mika nämene gure ngöbö ngwarbe ben yebätä ketata arato.

¿Ñobätä jondron üai ngwarbe ne mikani ütiäte jai? Ye nuainbare ne kwe nitre ñaka Ngöbö mike täte yekwe ja mikadre “kristiano”. Akwa, jondron üai ngwarbe mikadre täte ye Biblia tä ñäkäire (2 Corintios 6:14-18). Arato jondron keta kabre mikata ngöböre jai ye jökrä ñäkäita kwe (Éxodo 20:4, 5; 1 Corintios 10:14). Yebätä nitre kristiano erametre ñaka Ngöbö mike täte kruso yebiti. *