1. Nikwe Ngöbö mikai täte niara tö ie erere angwane, ¿dre kwin rabai nikwe?

NGÖBÖ JEHOVÁ yekwe ni tare krubäte. Niara töita kwin ni kräke yebätä, tö ni jie ngwain. Nikwe niara mikai täte tö ie ye erere angwane, nikwe nünain kä jutobiti aune ni rabai kwäre kukwe tare keta kabrebätä. Ne madakäre, jondron kwin biandi kwe nie bätä ni dimikai kwe (Isaías 48:17). Akwa, kukwe keta kabre mikata täte. Jökrä ye tä niere niaratre tä kukwe metre driere Ngöbö yebätä, akwa nire abokän Ngöbö aune tö dre nuainmana nie yebätä niaratre ñaka töbike ja erebe.

2. ¿Jehová mikadre täte ño ye ñokänti raba nemen gare mäi, aune ye bämika raba drebätä?

² ¿Jehová mikadre täte ño ye ñokänti raba nemen gare mäi? Nitre kukwebätä tä kukwe meden mike täte ye jökrä mäkwe mikadre gare jai ye ribe ñaka mäi. Dre drieta erametre Bibliakwe kukwe metre yebätä ye aibe mikadre gare jai. Ani bämike, gare mäi ye erere, ngwian ngwarbe sribeta yebiti ni ngökata krubäte juta keta kabre känti. Töbike kukwe nebätä, mä mikadre ngwian ngwarbe  ye denkä mento ngwian metre yebätä. ¿Ngwian meden metre aune meden abokän ngwarbe ye ñokänti raba nemen gare mäi? ¿Ngwian meden ngwarbe ye mäkwe mikadre gare jökrä jai? Erametre, ngwian meden metre mikadre gare jai ye bäri kwin ¿ñan ererea? Rabadre gare kwin mäi angwane, ngwian meden ngwarbe ye rabai gare mäi. Ye erere arato, kukwe metre ye nikwe mikadre gare jai angwane, kukwe meden ngwarbe ye raba nüke gare jötrö ngwarbe nie.

3. Jesús mikani gare erere, ¿nikwe dre nuaindre ne kwe Ngöbökwe ni kadre ngäbiti?

³ Ütiäte krubäte nikwe Jehová mikadre täte niara tö ie ye erere. Kukwe mikata täte ye jökrä Ngöböta kain ngäbiti nitre kwati tä nütüre, akwa Biblia ñaka ye driere. Ni ñaka rabadre ja bien kristiano jerekäbe, ñobätä ñan aune Jesukwe niebare: “Ni jökrä käkwe niedi tie: ‘Däkien, Däkien’, ye ñan aibe köböire rabai nüne gobran Ngöbökwe yete, ñakare aune nire nire käkwe ti Rün kä kwinbiti tö dre dre ie erere nuaindi ye aibe kwe gobran Ngöbökwe rabai”. Yebätä, dre ribeta Ngöbökwe nie ye nikwe mikadre gare jai aune mikadre täte ye aibe köböire niarakwe ni kai ngäbiti. Nitre ñaka Ngöbö mike täte, ye Jesukwe kädekani nitre “kukwe käme nuainkä” (Mateo 7:21-23, TNM). Kukwe ngwarbe ye ngwian ngwarbe erere: ñaka ütiäte jire. Aune bäri käme, tä kukwe tare mike nemen bare krubäte.

4. ¿Ji krobubätä Jesukwe blitabare ye dre gärätä, aune ye tä niken ni ngwena medente?

⁴ Nüna kärekäre ye Jehová tä käbämike ni jökrä ie. Akwa, nikwe niara mikadre täte aune ja ngwandre niara tö ie ye erere, ne kwe nikwe nünandre kärekäre Kä Bä Nuäre yete. Nitre kwati ñaka tö nuaindi, yebätä Jesukwe niebare: “Jukwe ñäi brai känti ta munkwe nän. [...] Ji, ni gatekrä abrä niken kwata kri tibien; yekänti ta ni kwati  tä näin. Angwane jukwe ñäi brai, angwane ji krä chi [...] ja nire kräke; yekänti ta ni tä näin braibe” (Mateo 7:13, 14, NGT). Nieta ye erere, kukwe metre tä niken ni ngwena nüna kärekäre kokwäre, aune kukwe ngwarbe ye tä niken ni ngwena gata kokwäre. Akwa, Jehová ñaka tö ni kä nebätä gaite, yebätä ni jökrä käkwe mikadre gare jai ie niara tö (2 Pedro 3:9). Erametre, Ngöbö mikata täte ño nikwe ye köböire ja nire raba nemen nikwe o ni gate raba.

5. ¿Nire nire tä kukwe metre Ngöbökwe mike täte ye ñokänti raba nüke gare nie?

⁵ ¿“Ji krä chi [...] ja nire kräke”, ye ñokänti raba kwen nie? Nitre kukwe metre Ngöbökwe mikaka täte tä ja ngwen ño ye nikwe mikai ñärärä angwane rükai gare jötrö ngwarbe nie niebare Jesukwe. Niebare kwe: “Niaratre tä nüne ño, yebtä rükadre gare munye” ñobätä ñan aune “kri kuin [...] abko käre ngwäta nebe kuin” (Mateo 7:16, 17). Ne tä mike gare, nitre kukwe metre Ngöbökwe mikaka täte ye nüke gare dre mikata täte kwetre aune dre nuainta kwetre yebiti. Niaratre ye ngite akwa gwairebe tätre ja di ngwen Ngöbö tö dre dre ie ye erere nuainne. Kukwe keta ti abokänbiti niaratre raba nüke gare nie ye ani mike gare jai.

6, 7. ¿Nitre Ngöbö mikaka täte ye tä Biblia mike tuin ño jai aune Jesukwe mikani tuin ño jai?

⁶ Nitre Ngöbö mikata täte ye tä kukwe Bibliate driere. Ngöbö Kukwei tä niere: “Ngöbö Kukwei jökrä abko Ngöbökwe mikani gare metre nitre tärä tikakaye, aisete kukwe ütiäte dirikrä amne kuin mäträkrä amne, kuin ni mda töi diankrä amne, kuin ni töitikakrä [...]. Ne köböire abko nitre tödekaka Jesubti [...] tädre juto biare sribi kuinkuin bätäkä ngwarbe nuenkrä” (2 Timoteo 3:16, 17).  Apóstol Pablo käkwe tärä tikani nitre kristiano ie: “Nun nämene Ngöbö Kukwei kädriere munbe angwane, kukwe ye abko munkwe kani ngäbti Ngöbö Kukwei ara jire kwrere amne, ñan kukwe mikanintbe ni mdakwe, kwrere” (1 Tesalonicenses 2:13). Yebätä, nitre kä nebätä tä kukwe ükete mikakäre täte jai, ye ñan ai drieta aune nuainta nitre kukwe metre Ngöbökwe mikaka täte yekwe. Ñobätä ñan aune, Ngöbö Kukwei, tä Bibliabätä yebiti tätre dirire.

⁷ Jesukristo käkwe ye erere nuainbare, kukwe Bibliabätä ye erere driebare kwe. Bati niarakwe orabare angwane niebare kwe Rün kä kwinbiti ie: “Ma kukwei era metre” (Juan 17:17). Jesús nämene Ngöbö Kukwei ye mike täte aune kukwe nämene tikani Bibliabätä ye erere drie nämene kwe. Käre nämene niere: “Ngöbö Kukwei tä tikani krörö” ye bitikäre nämene texto Bibliabätä yebätä ñäke (Mateo 4:4, 7, 10). Ye erere, nitre Ngöbö mikaka täte kä nengwane ñaka tä ja töi jeñe ye driere. Ñakare aune, Biblia, Ngöbö Kukwei ye gare kwin ietre aune tätre kukwe tikani Bibliabätä ye erere driere.

8. ¿Dre dre nuaindre Jehová mikakäre täte?

⁸ Nitre nänkä kukwe metre Ngöbökwe yebätä tä Jehová aibe mike täte aune tä niara kä ye mike gare. Jesús niebare: “Ngöbö Jehová aibe mikadre täte bätä niara aibe kräke sribidre” (Mateo 4:10, TNM). Ye erere nitre Ngöbö mikaka täte ye tä Jehová aibe mike täte, aune ñaka jondron o ni mada mike täte. Ne madakäre Ngöbö metre kä aune töi meden meden kwin driedre yebiti Ngöbö mikadre täte arato. Salmo 83:18 tä niere krörö: “Mä kä Jehová; mä aibe Kri kä tibien ye jökräbiti ta”. Niaratre tä nitre dimike Ngöbö mike gare jai ye ngwane tätre nuainne Jesús erere. Niarakwe kukwe ne niebare Rün ie: “Nitre kä nete, mäkwe biani tie, ye ie tikwe mä kä mikani gare” (Juan 17:6, NGT). Ye erere kä nengwane, nitre Ngöbö mikaka  täte metre ye tä, Jehová kä bätä tö dre dre nuain aune niara töi meden meden kwin ye driere nitre madai.

9, 10. ¿Nitre kristiano metre ye tätre ja tarere ño?

⁹ Nitre Ngöbö mikaka täte ye tätre ja tarere metre aune ñaka töbike jabebätä. Jesús niebare: “Munkwe ja taredi kwärikwäri ngwane, mun abrä nitre ja tötikaka tikwe rabai gare nitre jökrä ie” (Juan 13:35, NGT). Nitre kristiano kena nämene ja tarere ye erere. Nitre Ngöbö mikaka täte tä, nitre kukwe jene, o kwata bä jene, nüne juta madate ye jökrä tarere, ye köböire tätre nüne keteitibe jabe ni ja mräkäre kwrere (ñäkädre Colosenses 3:14 yebätä). Nitre nänkä kukwe ngwarbe yebätä ye ñaka tätre ja tarere ye erere. Tätre nuainne akräke, ñaka nitre kukwe jene o nitre nünanka juta madate murie kete. Nitre kristiano metre ye ñaka kürü den kisete nitre nänkä kukwebätä ben o nitre mada murie ketakäre. Biblia tä driere: “Nebätä ni meden Ngöbö monsoi aune ni meden Diablu monsoi rükai gare. Ni jökrä ñan tärä kukwe metre nuainne, aune ñan tärä ja eteba tarere, ne nie abrä ñakare Ngöbökwe [...]. Ja taredre nikwe kwärikwäri. Caín ne abrä Diablukwe, käkwe eteba [...] kämikani. Ne kwrere ñan nikwe ja mikadre siba” (1 Juan 3:10-12; 4:20, 21, NGT).

¹⁰ Ja tare erametre köböire ni mada murie keta ñaka, akwa ye ñan aibe ngöräbe. Nitre kristiano metre tä kä denkä jai aune die bätä jondron kwetre yebiti tätre ja dimike kwärikwäri (Hebreos 10:24, 25). Kukwe tare tä nakainkä ye ngwane, tätre ja dimike kwärikwäri aune tätre blite metre jabe. Ne madakäre, kukwe nieta Bibliabätä “ari jondron kwin nuainne ni jökrä kräke” ye niaratre tä mike täte (Gálatas 6:10, NGT).

11. Jesukristo yebiti Ngöböta ni dentari, ¿ye ñobätä ütiäte krubäte nikwe tö ngwandre ie?

¹¹ Jesukristo yebiti Ngöböta ni dentari ie nitre kristiano  metre tä tö ngwen. Biblia tä driere “Jesu aibe ni diantarikä. Nebti Ngöbökwe ni mda mikani ñakare jire kä nebtä ni diantarikäre” (Hechos 4:12). Nikwe mikaba gare jai kapitulo 5 yekänti, Jesús ja nire biani nitre ja mikaka täte kökatarikäre (Mateo 20:28). Ne madakäre, Jehovakwe kädekani Reire Gobran Ngöbökwe yete aune gobrandi kwe kä tibien jökräbiti. Yebätä, nikwe Jesús mikadre täte aune kukwe driebare kwe ye nikwe nuaindre ie Ngöbö tö. Nikwe ne erere nuaindi angwane, nikwe nünain kärekäre. Kukwe nebätä, Biblia tä niere: “Nire tä tödeke ngobobiti, yebrä abokän ja nirekrä käre tä kwe, akwa nire ñakare tä niara mike era jai, yebrä ñan tärä ja nire tuaka jire chi” (Juan 3:36, NGT).

12. ¿Ñaka ja töi mikadre nitre ñan Ngöbö mike täte erere ye abokän dre gärätä?

¹² Nitre kristiano metre ñaka ja töi mike nitre ñaka Ngöbö mike täte erere. Pilato gobran Roma nämene kukwe ükete Jesube ye ngwane Jesukwe niebare ie: “Ni kä nebtä tä jreire ye kwrere ti ñan rabadre jreire” (Juan 18:36). Juta meden känti ni tädre nüne akwa, ni ja tötikaka metre Kristokwe ye tädre ja mike Gobran niarakwe kä kwinbiti yekri. Yebätä, ñaka ja mrite kukwe gobrankwe yebe aune nitre kä nebätä tä rüre jabe yekri ñaka ja mike arato, ñakare aune tä ja mike gobran Ngöbökwe yekri. Akwa, nitre mada tö ja mikai kukwe gobrankwe yete, tö ja tuai gobrane o tärä kite (ja kitekä) gobrankri ye ngwane, nikwe ñan ja mikadre kukwe yete. Ni ñaka ja mrite kukwe gobrankwe yete akwa, kukwe ükateta kwetre ye nikwe mikadre täte. ¿Ñobätä? Ñobätä ñan aune Ngöbö Kukwei tä niere, ni kristiano käkwe “nitre gobranka mikadre täte” (Romanos 13:1). Akwa gobrantre kätä kukwe ñäkäita Ngöbökwe ye nuainmana angwane, nitre Ngöbö mikaka metre täte ye tä ja ngwen nitre apóstol ye erere, niaratre käkwe  niebare: “Bäri kwin Ngöbö mikadre täte nunkwe, ni kä tibienbätä ne kräke” (Hechos 5:29, NGT; Marcos 12:17).

13. ¿Nitre ja tötikaka metre Jesube ye tä Gobran Ngöbökwe mike tuin ño jai, aune tädre dre nuainne?

¹³ Gobran Ngöbökwe aibe ie ni kä nebätä käkwe tö ngwandre, drieta nitre ja tötikaka metre Jesube yekwe. Jesús niebare: Gobran Ngöbökwe “kukwe[i] kuin [...] rabadi diribare kä jökräbti temen [...] angwane, batibe kä mrä jatadi nüke” (Mateo 24:14). Gobrandre kä nebätä käkwe kukwe ükaite ni kä nebätä kräke ie nitre käkwe tö ngwandre ye nitre nänkä metre Jesús jiebiti ñaka niere ietre. Ñakare aune, Gobran Ngöbökwe aibe käkwe kukwe ükaite ni kä nebätä kräke ie nikwe tö ngwandre drieta kwetre (Salmo 146:3). Erametre, Gobran metre ye rabadre ni ngätäite nikwe kärädre orasion yebiti driebare Jesukwe, niebare kwe: “Jakwe gobrane nun ngätäite nete [...]. Ma töta nebe dre dre nuein kä käinbti [...], ye kwrere raba nebe bare täte jökrä kä nebtä arato” (Mateo 6:10). Ngöbö Kukwei tä niere Gobran kä kwinbiti käkwe “gobrantre mada mrükaite aune gaite jökrä, aune gobran ye arabe käkwe gobrandi kärekäre” (Daniel 2:44; Apocalipsis 16:14; 19:19-21).

14. Mä abokän kräke, ¿nitre kukwe medenbätä tä kukwe kädirite jatäri ne nuainne abokänbiti niaratre Ngöbö mikaka täte metre nüke gare?

¹⁴ Kukwe nibi gare nie ye ererebätä, mäkwe ngwantari jai: “¿Nitre kukwe medenbätä abokän tä kukwe Bibliabätä driere aune Ngöbö kädekata Jehová ye tä mike gare? ¿Nitre kukwe medenbätä abokän tä ja tarere metre, tätre tödeke Jesús yebiti, ñaka ja töi mike nitre ñan Ngöbö mike täte erere aune Gobran Ngöbökwe aibe ie ni kä nebätä käkwe tö ngwandre tätre driere? Kukwe jökrä mikata täte Kä tibienbätä ye ngätäite, ¿meden aibe tä kukwe jökrä ne nuainne?”. Kukwe nemen bare ye tä mike gare  metre, nitre testiko Jehovakwe tä kukwe ye nuainne (ñäkädre Isaías 43:10-12 yebätä). *

15. ¿Ngöbö tärä ye gare nie akwa niara tö ni tuai dre nuainne?

¹⁵ Ngöbö tärä nikwe niedre ye ñan aibe köböire niarakwe ni kai ngäbiti. Biblia tä niere, Ngöbö tärä ye gare kwin chokalitre ie arato (Santiago 2:19). Akwa gare kwin nie niaratre ñaka Jehová mike täte aune Ngöbö ñaka niaratre kain ngäbiti. Kä ngwankäre juto Ngöböbätä, niara tärä ye ñan aibe nikwe nütüdre, ñakare aune niara tö dre dre ie ye erere nuaindre. Ne madakäre, nikwe ja diandrekä kukwe ngwarbe yebätä aune kukwe metre kadre ngäbiti.

16. ¿Nikwe dre nuaindre ne kwe ñaka ja mikadre kukwe ngwarbe yekri?

¹⁶ Apóstol Pablo käkwe mikani gare, nikwe ñaka ja mritadre kukwe ngwarbe yebe. Tikabare kwe: “Kä mikekä nitre ye ngätäite munkwe, angwane ja denkä jenena munkwe, nieta Ji dokwäte krikwe. Jondron käme kämebätä, mun ñansi kise mika, angwane tikwe mun kai ngäbiti” (2 Corintios 6:17, NGT; Isaías 52:11). Yebätä, kukwe jökrä kite kukwe ngwarbe yekri ben nitre kristiano metre ñaka ja mrite.

17, 18. ¿Dre abokän “Babilonia Kri”, aune ñobätä nikwe ‘kä mikadrekä’ jötrö ngwarbe niara yebätä?

¹⁷ Biblia kätä driere kukwe ngwarbe ye jökrä kite “Babilonia Kri” yekri (Revelación [Jondron tä rakadrekä täräe] 17:5 , NGT). * Babilonia Kri ye tä juta Babilonia kirabe ye ngwen törö nie, Ñü Kri nänkäni Noé näire ye bitikäre kä yekänti kukwe ngwarbe jatani nirien. Kukwe ngwarbe tä kukwe keta kabre driere aune nuainne krubäte kä nengwane, ye kömikani kirabe kä Babilonia yekänti. Ñodre,  nitre nünanka yete nämene Ngöbö nimä Ngöböre itibe mike täte, aune kä nengwane, nitre kukwe keta kabrebätä tä Ngöbö nimä Ngöböre itibe ye arabe driere. Akwa Biblia tä driere, Ngöbö metre, Jehová, ye abokän itibe aune Jesukristo ye niara Monsoi (Juan 17:3). Nita krüte ye bitikäre jondron tärä nibätä abokän tä nemente nire, aune tä ja tare nike kä ñukwäre känti, kukwe ne nitre Babilonio nämene mike metre jai arato. Kä nengwane, kukwe keta kabre tä driere nita krüte ye bitikäre üai ñaka ngatain tä nibätä abokän tä niken mento aune raba ja tare nike kä ñukwäre känti.

¹⁸ Babilonia kirabe yekänti kukwe mika nämene täte ye nuainta kä jökräbiti tibien. Yebätä, raba nüke gare metre nie, Babilonia Kri kä nengwane ye abokän kukwe keta kabre ngwarbe mikata täte meden bämikata. Akwa, Babilonia Kri ye gaite jötrö ngwarbe niebare Ngöbökwe. ¿Ñobätä ütiäte krubäte kä mikadrekä Babilonia Kri yebätä ye nüke gare mäi? Kä nengwane, mäkwe ‘kä mikadrekä’ jötrö ngwarbe niara yebätä ie Ngöbö Jehová tö (ñäkädre Apocalipsis 18:4, 8 yebätä).

19. ¿Mäkwe Jehová mikai täte ye köböire dre rabai mäkwe?

¹⁹ Mäkwe ja töi mikai kwatibe kä mikekä kukwe ngwarbe yebätä angwane, nitre ruäre ñaka törbai ja ketai mäbe. Akwa, mäkwe Jehová mikai täte juta Kwe yebe angwane, jondron kwin rabai bäri mäkwe. Nitre kena ja tötikaka Jesukwe käkwe jondron mada tuanimetre nänkäre Jesús jiebiti yekwe jondron kwin namani, ye erere kukwe kwin rabai bare mä kräke: mä mräkätre bätä mä ngwaitre ja üaire rabai kwati krubäte. Erametre, nitre kristiano metre ja mräkäre kwati krubäte ye ngätäite mä rabai abokän käkwe mä taredi metre. Aune “kä mrä kwaindi” yete nüna kärekäre  rabai mäkwe (ñäkädre Marcos 10:28-30 yebätä). * Ne madakäre, mätä kukwe mada mike täte yebätä nitre ñaka törbai ja mäke mäbe akwa ja känenkäre dre drieta Bibliakwe ye rabai gare ietre aune raba Jehová mike täte.

20. ¿Nitre kukwe metre mikaka täte yekwe dre kwin rabai ja känenkäre?

²⁰ Biblia tä driere Ngöbö köböra nitre käme mike krüte aune nitre kukwe kwin nuainkä aibe rabai nüne aune nitre yebiti Gobran kwe rabai gobrane (2 Pedro 3:9, 13). ¡Nitre kukwe kwin nuainkä ye käkwe nünain kwin krubäte! Niaratre ye ngätäite, kukwe metre keteitibe rabai. Yebätä, ütiäte krubäte mä rabadre kä nengwane ja ükökrö nitre Ngöbö mikaka metre täte yebe ¿ñan ererea?