1, 2. ¿Nire raba ni kriemike bäri kwin?

TÖBIKE kukwe nebätä, mä rikadre basare angwane, muta rabadre krubäte kwinta. Batebe mräträ rabadre trä ngitiekä kwinta, aune unsuli ngö rabadre bätä ñü rabadre näkäin jobe tibien. Mä rikadre betekä kä känene gitiara jai, ye ngwane ji ken ju kwandre mäi. Aune ju yete kä tädre nötare aune tädre kwin. Ju kwandre mäi ye käi rabadre juto krubäte mäbätä, ¿ñan ererea?

² Kä nengwane, nitre tä ja ngwen bäri käme, ye medenbätä nita nüne kä käme te aune kukwe tare tä nemen bare krubäte. Akwa ni tärä iti abokän känti ni raba ja üke, niara käkwe ni kriemikai kukwe tare raba nemen bare nibätä ye kisete. ¿Ye abokän nire? Biblia tä dre niere ye mike ñärärä: “Tikwe niedi Jehovai: ‘Mä abokän ja kriemikara tie aune ti mikaka dite, Ngöbö tikwe, abokän ie tikwe tö ngwain’” (Salmo 91:2).

3. ¿Ni raba Jehová känene ño ja kriemikakäre?

 ³ Jehová, jondron jökrä Sribekä aune Gobranka kri kä jökräbiti raba ni kriemike. ¡Ye kwin krubäte! Niara bäri dite nitre mada o jondron mada raba ni nuainne tare ye ngwä. Ni nuain raba tare akwa, Jehová raba kukwe tare ye jökrä ükete ni kräke. ¿Nikwe Jehová känändre ño ja kriemikakäre? Nikwe tö ngwandre niarai. Ne madakäre, Biblia tä ni nübaire kukwe ne nuainne: “Munkwe Ngöbö taredre jankunu” (Judas 21, TNM). Ye erere, ni rabadre Ngöbö tarere jankunu aune ja mäke kwin ni Rün kä kwinbiti yebe. Nikwe nuaindi ye erere angwane, niarakwe ni kriemikai ye ie ni raba tö ngwen. Akwa, ¿ño ni raba ja mäke bäri kwin Ngöbö jondron jökrä Sribekä yebe?

4, 5. ¿Kukwe meden ruäre tä bämike ni tare Ngöbökwe?

⁴ Ni tare Jehovakwe ye tä bämike kukwe keta kabrebiti. Meden ye ani mike gare jai, aune ye käkwe ni dimikai Ngöbö tarere jankunu. Kukwe ruäre drieta Bibliakwe abokän namani gare tärä nebätä mäi yebätä töbike. Ñodre, Ngöbö jondron Sribekä käkwe Kä tibien ne biani nie nünankäre kä jutobiti, abokän känti jondron kwetadre tärä krubäte, ñö, jondron mada, jondron nire keta kabre aune kä bä nuäre. Ngöbökwe Biblia Sribebare ye gare nie arato, yete niara töi ño aune kädekata ño nieta kwe nie. Monsoi tare krubäte kwe ye juani Kä tibienbätä aune tuanimetre kwe ja tare nike aune ja nire bien ni ütiäre nieta Bibliakwe (Juan 3:16, TNM). Ne abokän jondron kwin krubäte biani kwe nie, ye köböire kukwe kwin tä ja känenkäre ie nita tö ngwen.

 ⁵ Kukwe kwin tä ja känenkäre ye rabai bare kukwe mada nuainbare Ngöbökwe köböire. Jehovakwe Gobran mikani kä kwinbiti, Jesús tä Gobrane gobran yete. Gobran ye käkwe ja tare nika ye jökrä mikai krüte aune Kä tibien kwitai Bä Nuäre kwe. ¡Ye jondron kwin krubäte! ¡Nikwe nünain kärekäre kä jutobiti aune kä jäme te! (Salmo 37:29). Ni täi köbö ye ngübare angwane, Ngöbö kukwei käkwe ni dimikai nüne bäri kwin kä nengwane. Jehovakwe jondron mada biani nie arato: ye abokän orasion, orasion yebiti nita blite töi jämebiti niarabe. Mä aune ni jökrä kä tibienbätä ye tare Ngöbökwe abokän kukwe ruäre ne tä bämike.

6. ¿Jehová tä mä tarere ye erere mä raba niara tarere ño?

⁶ Mä rabadre kukwe ütiäte ne ngwentari jai: “¿Jehová tä ti tarere ye erere ti raba niara tarere ño?”. Ni kwati raba niere: “Jehová taredre”. ¿Mätä töbike ye erere? Kukwe bäri ütiäte nikwe nuaindre Jesukwe niebare ye abokän ne: “Mäkwe Jehová Ngöbö mäkwe taredre ja brukwä tätebiti, ja nire tätebiti aune töi tätebiti” (Mateo 22:37, TNM). Kukwe keta kabrebätä mä rabadre Jehová tarere. Akwa, Ngöbö taredre, ja brukwä, ja nire aune töi tätebiti, ye abokän ¿ni töi rabadre niarabätä ye aibe gärätä?

7. Ngöbö tarekäre, ¿ni töi rabadre niarabätä ye aibe ngöräbe? Aune, ¿ñobätä mätä ye niere?

⁷ Biblia kätä mike gare Ngöbö taredre ye abokän ni töi rabadre niarabätä ye ñan aibe gärätä. Erametre, ni töi rabadre ye erere ye kwin krubäte, ñobätä ñan aune yebiti ja känenkäre Ngöbö tareta. Ye mikakäre gare bäri kwin jai, ani töbike kukwe nebätä: mä törbadre manzana  ie kwati angwane, ¿manzana nurai biandre kwati mäi ye rabadre debe mä kräke? Ñakare. Erametre manzana nurai ye ütiäte krubäte ne kwe manzana ye bükün rabadre aune ngwä rabadre, akwa manzana ngwä ye ie mä tö. Manzana nurai tä nirien biti ngwä nemen ye erere: ni töita nemen Jehová tarere ye tä nirien arato. Biblia tä driere: “Ñobätä ñan aune, Ngöbö tareta ye abokän ne gärätä: nikwe kukwe kwe ye mikadre täte; aune, kukwe kwe ye ñaka doboko nuainkäre” o tribe doboko kwrere (1 Juan 5:3; TNM). Ngöbö tareta erametre ye bämikadre kukwe kwin nuaindre yebiti, aune nuaindre metre (ñäkädre Mateo 7:16-20 yebätä).

8, 9. ¿Ngöbö tare nikwe aune jondron kwin nuainta kwe ni kräke yebätä nita debe bien ie ye bämikata ño?

⁸ Ngöbö kukwei mikata täte nikwe aune nita nuainne yebiti nita bämike niara tare nikwe. Ye ni jökrä raba nuainne, ñobätä ñan aune Jehová kukwei ye ñaka  tribe doboko kwrere. Ñakare aune, tä mikani ne kwe ni rabadre nüne kä jutobiti (Isaías 48:17, 18). Nita ja tuenmetre jie ngwandre Jehovai ye ngwane, nita bämike jondron jökrä nuainta kwe ni kräke yebätä nita debe bien krubäte ie. Akwa nitre braibe töita ye nuainbätä. Nitre ruäre Jesús näire käkwe ñaka debe biani, ye erere ni ñaka tö ja ngwain. Bati, Kristo käkwe nitre ni jätä nämene bren lepra kisete mikaninta kwin, akwa itibe nükaninta debe bien ie (Lucas 17:12-17). Erametre ni tö ja tuai ni ye erere, aune nitre ni ökän käkwe ñaka debe biani jire ye erere ni ñaka tö ja ngwain.

⁹ Ye medenbätä, ¿kukwe meden Jehovakwe abokän nikwe mikadre täte? Ruäre mikani gare tärä nebätä. Akwa ani ruäre ngwen törö jai, ñobätä ñan aune nikwe Ngöbö kukwei mikai täte angwane, niara taredre jankunu ye rabai nuäre nuaindre ni kräke.

10. ¿Ñobätä ütiäte krubäte Ngöbö Jehová kukwei mikadre gare jankunu jai?

¹⁰ Ütiäte krubäte nikwe Jehová mikadre gare bäri kwin jai ne kwe ni rökradre bäri niara ken. Ye nuaindre jankunu. Töbike kukwe nebätä, kä tibo krubäte deu te mä tädre känsenta, aune mäkwe ñukwä trä mikadre ja mikakäre krube. ¿Mäkwe ñukwä ye tuanemetre nötöte? Ñakare. Mäkwe ngi mikadre bäri ñukwä yete ne kwe trä rabadre bäri, aune ye aibe köböire kä raba nüke mäi kä tibo yebätä. Ngi tä ñukwä trä mike ye kwrere, “kukwe Ngöbökwe” gare nie ye tä ni töi mike Jehová tarere jankunu (Proverbios 2:1-5).

11. ¿Kukwe driebare Jesukwe nitre ja tötikaka kwe ie ye matani ño niaratre yebätä?

¹¹ Nitre nänkä Jesús jiebiti ye käkwe Jehová aune Kukwe  metre kwe ye taredre käre ie niara tö namani. Niara ganinkröta ye bitikäre, Kukwe Tikani Hebreore niarakwe mikani nemen bare ño ye abokän mikani gare kwe ruäre nitre nibu ja tötikaka kwe ye ie. ¿Kukwe ye matani ño niaratre yebätä? Ye bitikäre nitre ja tötikaka käkwe niebare: “¿Niara ki blite ji ngrabare nibe Ngöbö Kukweibtä angwane, kä nibi nuäre krübäte nibtä, aisete ni nibi grükekä jökrä ngrabare niara kukwei nuare ñan ñan?” (Lucas 24:32).

12, 13. a) ¿Nitre kä jökräbiti tä Ngöbö aune Biblia ye tarere? b) ¿Nikwe dre nuaindre Ngöbö tarekäre käre?

¹² Dre drieta erametre Bibliakwe ye jatani nüke gare mäi angwane, kä namani juto krubäte mäbätä aune mä tö namani Ngöbö taredi ¿ñan ererea? Jän ye erere. Tä nemen bare ye erere nitre kwatibätä. Akwa Ngöbö taredre käre aune ni törbadre nuaindi jankunu ye ñaka nuäre. Nitre kä nebätä rabai ja ngwen ño kä nengwane niebare Jesukwe, ye erere ni ñaka tö ja ngwain: “Ni jökrä ñan rabadi ja tarere” (Mateo 24:12). ¿Mäkwe dre nuaindre Jehová aune kukwe metre Bibliabätä ye tarekäre käre?

¹³ Mäkwe Ngöbö Jehová aune Jesukristo yebätä kukwe mika gare jankunu jai (Juan 17:3, TNM). Mäkwe ñäkä Ngöbö Kukwei yebätä angwane, mäkwe töbika kwin kukwe yebätä aune mäkwe ngwantari jai: “¿Ne tä dre driere tie Jehovabätä? ¿Tä kukwe mada mike gare tie Jehová tarekäre ja brukwä, ja töi aune ja nire tätebiti?” (ñäkädre 1 Timoteo 4:15 yebätä). Mäkwe töbikai ne erere angwane, mäkwe Jehová taredi käre.

14. ¿Ñobätä ütiäte krubäte nikwe oradre Jehová tarekäre käre?

¹⁴ Nikwe oradre käre Jehovai niara tarekäre (1 Tesalonicenses 5:17). Kapitulo 17 yekänti nikwe mikaba gare  jai, orasion ye jondron ütiäte Ngöbökwe biani nie. Nita blite käre ni mräkätre ben aune nita nuainne ja brukwä tätebiti ye köböire nita ja mäke bäri kwin bentre. Ye erere arato, nikwe oradi käre Jehovai angwane nikwe ja ketai käre ben. Nikwe ja di ngwandre orare ja brukwä tätebiti Ngöböi; nikwe ñaka kukwe arabe kädekadrete käre orasion yete. Monso chi tä rün tarere aune tä blite ben, ye erere nikwe blitadre Jehovabe. Erametre, nita blite niarabe ye ngwane ni tö mikai ütiäte jai, akwa ni tö nuaindi metre aune ja brukwäte (Salmo 62:8). Ye erere, Ngöbö mikakäre täte, ütiäte krubäte nikwe ja tötikadre Bibliabätä aune kukwe metre ni brukwäte ye erere niedre orasion yete. Ye köböire Ngöbö taredre käre ye rabai bäri nuäre nuaindre ni kräke.

15, 16. ¿Ñobätä nikwe kukwe drie ye mikadre tuin jai sribi bäri kwin aune jondron bäri ütiäte ye kwrere?

¹⁵ Ja tötika Bibliabätä aune orasion yebiti Ngöbö mikata täte, abokän nuainta käre kaibe. Ani blite kukwe madabätä, abokän nita nuainne ni mada okwäkänti; kukwe mikata täte nikwe ye nita kädriere ni madabe. ¿Kukwe drieta Bibliakwe ye mäkwe kädriebarera ni madabe? Ye erere angwane, mätä sribi kwin krubäte nuainne (Lucas 1:74). Kukwe niena gare nie Ngöbö Jehová yebätä, ye nita kädriere ni madabe angwane, nita sribi ütiäte krubäte biani nitre kristiano erametre jökrä ie ye nuainne: nita kukwe kwin Gobran Ngöbökwe yebätä driere (ñäkädre Mateo 24:14; 28:19, 20 yebätä).

¹⁶ Kukwe drie ye namani ütiäte apóstol Pablo kräke,  ye medenbätä ketabare kwe jondron ütiäte yebätä (2 Corintios 4:7). Jehová bätä niara töi ño kädriedre ye abokän sribi bäri kwin. Ye nuainta Ngöbö kräke aune ye köböire jondron kwin tä nemen nikwe arato. Nita kukwe driere ngwane, nitre tö Ngöbö mikai gare jai ye dimikata nikwe nökrö ni Rün kä kwinbiti ye ken, ne kwe ja nire kärekäre ye rabadre kwetre. ¿Sribi mada raba kä mike juto nibätä ne erere? Ne madakäre, kukwe mikata gare Jehová aune niara Kukwei yebätä ngwane, tödeka nikwe tä nemen bäri dite aune ni töita nemen Ngöbö tarebätä bäri. Nita ja di ngwen nuainne ye ütiäte Jehová kräke (Hebreos 6:10). Nibira gare nie ye erere, nikwe sribi ne nuaindi jankunu angwane, ye käkwe ni dimikai Ngöbö tarere jankunu (ñäkädre 1 Corintios 15:58 yebätä).

17. ¿Ñobätä kukwe drieta ye nuaindre biare?

¹⁷ Gobran Ngöbökwe kukwei driedre ye ütiäte krubäte ngwandre törö jai. Biblia tä niere: “Makwe Ngöbö Kukwei nie ni mda mdaye. [...] Ma raba juto biare Ngöbö Kukwei niekäre” (2 Timoteo 4:2). ¿Ñobätä sribi ne nuaindre biare kä nengwane? Ngöbö Kukwei tä niere: “Köbö kri Jehovakwe ye nibira ja ken. Köbö ye nibira nökrö bäri ja ken. Köbö Jehovakwe ye tare krubäte. Yete ni rükä käkwe ñäkäi ja dibiti” (Sofonías 1:14). Ye erere, köbö te Jehovakwe jondron kä nebätä gaite ye käi nibira ja ken. ¡Ye rabadre gare nitre ie! Kä nengwane Jehová mikadre täte aune mikadre Gobrane kwetre jai ye rükadre gare ietre, ñobätä ñan aune kä krüte ye “ñaka rükai kä raire te” (Habacuc 2:3).

18. ¿Ñobätä nikwe Jehová mikadre täte nitre kristiano erametre yebe ni jökrä okwäbiti?

¹⁸ Nitre jökrä okwäbiti nikwe Jehová mikadre  täte nitre kristiano erametre yebe ie niara tö. Ye medenbätä, niara Kukwei tä niere: “Ari ja kite ja tarere kwärikwäri amne sribi kuin nuene jakrä kwärikwäri.  Nitre [...] käta gätäre abko känti ni ruäre ñan tä kwen gätäbtä, ye kwrere nikwe ñan nuendre, [ñakare aune], ari ja ükekrö bäri gätäbtä amne, ari ja die mike kwärikwäri näin gätäbtä [kä krüte nibira ja ken yebätä]” (Hebreos 10:24, 25). Ja mräkätre kukwebätä yebe ni rikadre gätäbätä angwane, yete ni raba Ngöbö tare nikwe ye käikitekä aune mike täte. Aune yete ni dimikata aune nita ni mada dimike arato.

19. ¿Ni raba dre nuainne ne kwe nikwe ja taredre bäri ja mräkätre konkrekasionte yebe?

¹⁹ Nita ja ükökrö nitre mada Jehová mikaka täte yebe angwane, nita ja tarere aune ja kete bäri ja mräkätre konkrekasionte yebe. Ni töi meden kwin ye Jehová tä mike ñärärä, ye erere nikwe ni mada töi meden kwin ye mikadre ñärärä. Ja mräkätre kukwebätä yekwe ja töi mikadre deme, ye mäkwe ñan ngüba niaratre yebätä. Ni jökrä ja mike ngite aune ni itire itire ñaka nirien ja erebe kukwe ja üaire yebiti ye mäkwe ngwan törö jai (ñäkädre Colosenses 3:13 yebätä). Nitre kätä Jehová tarere ja di tätebiti yebe mäkwe ja keta, aune ye käkwe mä dimikai nirien kukwe ja üaire yebiti. Ja ngwaitre aune ja mräkätre ja üaire yebe mäkwe Jehová mikai täte angwane, Ngöbö taredre jankunu ye rabai nuäre nuaindre mä kräke. Nitre kätä Jehová mike täte metre aune tä niara tarere jankunu, ye ie niarakwe dre kwin biain ye ani mike gare jai.

20, 21. ¿“Ja nire erametre” ye dre gärätä, aune ñobätä jondron kwin krubäte ye rabadre nikwe?

²⁰ Nitre kätä Jehová mike täte erametre ye ie niara tä ja nire ye käbämike, akwa ¿ja nire meden? Ni  jökrä bäsi raba niere ja nire niena nikwe, ñobätä ñan aune nita murie jäke, nita mröre, aune tomana ñain. Jondron kwin tä nemen nikwe ye ngwane, nita niere: “¡Nebrä ja nire erametre!”. Akwa, Biblia tä mike gare, kä nengwane ni kä nebätä kwe ja nire erametre ye ñaka jire.

²¹ Biblia tä niere nie “ja ketadrete ja dibiti ja nire erametre yebätä” (1 Timoteo 6:19, TNM). Kukwe “ja nire erametre” ye abokän ja nire nita ngübare kä ja känenkäre te ye gärätä. Ngite ñaka rabaira nibätä ye ngwane, ja nire rabai erametre nikwe kärekäre, ñobätä ñan aune nikwe nünain Ngöbö tö namani ie kena ye erere. Ni rabaira nüne kä Bä Nuäre kä tibienbätä yete angwane, ni ñaka rabaira bren nike, ni rabai nüne jäme aune kä jutobiti, ye ngwane “ja nire erametre” ye rabai nikwe, ye abokän ja nire kärekäre gärätä (1 Timoteo 6:12). Erametre, jondron kwin krubäte tä ni kräke ja känenkäre, ¿ñan ererea?

22. ¿Ñokänti “ja nire erametre” ye raba nemen mäkwe?

²² ¿Ñokänti “ja nire erametre” ye raba nemen nikwe? Pablo kukwe ne niedre känenkri, niebare kwe nitre kristiano ie “sribi kwin nuaindre kwetre” aune “jondron kwin nuaindre krubäte kwetre” (1 Timoteo 6:18, TNM). Ye erere, dre nükani gare nie Bibliabätä ye erere ni rabadre nuainne. Akwa, ¿jondron kwin nuainta yebiti “ja nire erametre” ganainta ye ai gäräbare Pablokwe? Ñakare, jondron kwin tä ja känenkäre ye “ja moto kuinbti Ngöbökwe jändrän kuin nuenbare ngwarbe nikrä” köböire rabai nikwe (Romanos 5:15). Akwa, nitre tä Jehová mike täte metre ye ie kä jutobiti niarata jondron kwin bien. “Ja nire erametre” ye rabadre  mäkwe ie niara tö, ye abokän ja nire kärekäre, känti nünain kä jutobiti aune jäme. Nitre jökrä käkwe Ngöbö taredi jankunu yekwe ja nire ye rabai.

23. ¿Ñobätä ütiäte krubäte nikwe Ngöbö taredre jankunu?

²³ Ni itire itire rabadre ngwentari jai: “¿Tita Ngöbö mike täte niara tä nuainmana Bibliabätä ye erere?”. Mantre jetebe nikwe nuaindi angwane, nita näin ji kwinbiti. Jehová ni kriemikaka yei nikwe tö ngwandre. Nitre niara mikaka täte metre ye kriemikai kwe kä krüte ne näire. Ne madakäre, ni mikai nüne kwe kä mrä kwin krubäte nibira ja ken yete. ¡Ye rabai kwin krubäte! Nikwe töbikabare kukwe metre nuainne kä krüte ne näire, ¡ye käi juto krubäte nibätä! Kä nengwane, mäkwe ja töi mikai jondron kwin nuainne angwane, “ja nire erametre” rabadre nikwe ie Ngöbö Jehová tö namani, ye rabai kärekäre mäkwe.