1, 2. ¿Ñobätä Biblia ye tärä ütiäte krubäte Ngöbökwe biani nie?

JA KETAMUKO mäkwe tä jondron ütiäte bien mäi ngwane, ¿jata nemen ruin ño mäi? Mä töta nemen jondron ye tuai. Niarata mä ngwen törö jai ye tä kä mike juto mäbätä aune mätä debe bien ie.

² Biblia ye tärä ütiäte krubäte Ngöbökwe biani nie. Kukwe ütiäte tä Bibliabätä ye ñaka raba kwen nie tärä madabätä. Ñodre, Ngöbökwe kä kwinta, Kä tibien, ni brare aune meri kena ye sribebare nieta Bibliakwe. Biblia raba ni dimike ja tuin kukwe kri tä nemen ni kisete yebe. Ne madakäre, Ngöbö tö Kä tibien ne kwitai bä nuäre aune nuaindi ño kwe ye Biblia tä niere nie.

3. ¿Mäkwe ja tötikai Bibliabätä ye köböire dre rabai gare mäi?

³ Mäkwe ja tötikai Bibliabätä ye köböire Ngöbö tö ja ketai mäbe rabai gare mäi. Niara rabai gare bäri mäi ngwane, ja rabai ruin bäri niara ken mäi.

4. ¿Dre tuin ütiäte mäi Bibliabätä?

⁴ Biblia ye kwitanina kukwe 3,000 jene jene biti bäri aune imprimibarera ere krubäte. Kä jökräbiti tibien, nitre jökrä bäsi raba ñäke Bibliabätä kukwe kwetre yebiti. Aune bämän kratire kratire Biblia döräita ere krubäte. Ye tä mike gare Biblia ye ñaka tärä mada erere.

5. ¿Ñobätä Biblia yebätä “Ngöbökwe ja töi mikani” nieta?

⁵ Biblia yebätä “Ngöbökwe ja töi mikani” (ñäkädre 2 Timoteo 3:16 yebätä). * Akwa nitre raba niere: “Nitre kä nebätä käkwe Biblia tikani, ¿se ñobätä Ngöbö Kukwei  nieta?”. Biblia tä kukwe ye mike gare krörö: “Ngöbö Üai Deme ara jire käkwe niaratre jie ngwiani Ngöbö kukwei niere” (2 Pedro 1:21). ¿Ngöbökwe nitre ye jie ngwani ño? Ni raba bämike rua tä tärä tikamana brä kwe ie ja kräke ye erere. ¿Tärä tikata ye nirekwe metrere? Ye rua kukwei, ñaka brä kwe kukwei. Ye erere arato, Biblia ye Ngöbö Kukwei aune ñaka nitre käkwe tikani ye kukwei. Ngöbökwe niaratre jie ngwani ja töi tike. Aisete ni raba niere Biblia ye erametre “Ngöbö Kukwei” (1 Tesalonicenses 2:13; nota 2 mikadre ñärärä).

6, 7. ¿Ñobätä ni raba niere Biblia tä kukwe ja erebe mike gare?

⁶ Biblia ye tikani kä 1,600 näre te. Nitre Biblia tikaka ye  ñaka nünanbare kä arabe näire. Nitre ye ruäre ja tötikani aune mada abokän ñaka ja tötikani. Ñodre, iti abokän nämäne nitre kräkäi mike. Mada abokän nämäne nura nökö, gwakite, oveja ngübare, Ngöbö kukwei niere, kukwe ükete aune reire. Nitre jene jene käkwe Biblia tikani, akwa tä kukwe ja erebe mike gare kena nükebe mrä. *

⁷ Ñokänti kukwe kri jatani nemen ni kä tibienbätä kisete ye mikata gare kena Bibliabätä. Aune Ngöbökwe kukwe ye ükaite ño bätä Kä tibien kwitai bä nuäre kwe ye mikata gare mrä Bibliabätä. Kä kwati krubäte nikanina ta yete kukwe namani bare kä tibienbätä ye Biblia tä niere aune käre Ngöböta ja kukwei mike nemen bare ye tä mike gare arato.

8. Biblia tä kukwe metre mike gare, ¿ye kukwe meden tä bämike?

⁸ Biblia ye ñaka tikani ni tötikakäre Kä tibien aune jondron nire sribebare yebätä. Akwa tä blite kukwe yebätä ngwane, tä kukwe metre mike gare. Ye tä bämike tärä ye Ngöbö Kukwei, ¿ñan ererea? Ñodre, tärä Levítico yebätä Ngöbökwe kukwe biani nitre israelita ie ne kwe niaratre ñaka rabadre bren. Dre dre köböite nita nemen bren namani gare nitre ie, ye känenkri Biblia käkwe mikanina gare. Arato, jondron ‘ñaka Kä tibien ketete’ ye Biblia tä mike gare metre (Job 26:7). Kirabe sete, nitre nämäne nütüre Kä tibien ne jökrä kiare, akwa ye känenkri Bibliakwe mikanina gare Kä tibien ne abokän bolore (Isaías 40:22).

9. Nitre Biblia tikaka käkwe kukwe metre tikani, ¿ye tä dre mike gare nie?

⁹ Kukwe namani bare kirabe yebätä Biblia tä blite ngwane tä kukwe metre niere. Akwa tärä mada ñaka Biblia ye erere, ñan ñobätä aune nitre tärä mada tikaka ye ñaka kukwe mikani gare metre ta. Ñodre, juta kwetre ganainbare  rübätä ye niaratre ñaka mikani gare. Akwa juta Israel ñaka nämäne ganane rübätä ye nitre Biblia tikaka käkwe mikani gare. Arato, nitre Biblia tikaka nämäne ja mike ngite ye tikani kwetre Bibliabätä. Ñodre, Moisés ja mikani ngite krubäte ye ngwane, Ngöbökwe mäträbarebätä ye niarakwe tikani tärä Números yebätä (Números 20:2-12). Nitre Biblia tikaka käkwe kukwe metre tikani ye tä mike gare Biblia ye Ngöbö Kukwei aune ni raba tö ngwen ie.

10. Kukwe nieta Bibliabätä, ¿ye ñobätä raba ni dimike kä nengwane?

¹⁰ Biblia yebätä “Ngöbökwe ja töi mikani aune kwin krubäte ni tötikakäre, ni töi ükatekäre, kukwe ükatekäre metre” (2 Timoteo 3:16, TNM). Kukwe nieta Bibliabätä ye raba ni dimike kä nengwane, ñan ñobätä aune ye Jehová kukwei. Niarakwe ni sribebare yebätä nita töbike ño aune ja ruin ño nie ye nüke gare ie. Ni gare bäri kwin ie aune tö kä tuai juto nibätä. Dre kwin aune dre käme ni kräke ye gare ie.

11, 12. a) ¿Kukwe meden meden ütiäte mikani gare Jesukwe Mateo 5 nemen 7 yekänti? b) ¿Kukwe ja jie ngwankäre meden meden tä Bibliabätä?

¹¹ Mateo 5 nemen 7 yekänti kukwe ütiäte nieta abokän raba ni dimike. Yete Jesukwe mikani gare, ni raba nüne ño kä jutobiti, ja töi mike ño kwin ni mada kräke, orare ño aune ngwian mike tuin ño jai. Kä nikanina 2,000 ta yete Jesukwe kukwe ye mikani gare, akwa kukwe ye täbe ütiäte kä nengwane aune raba ni dimike.

¹² Bibliabätä kukwe ni jie ngwankäre tä tikani arato. Kukwe ye tä ni dimike nüne bäri kä jutobiti ni mräkäbe, nemen sribikä töi kwin aune nüne jäme nitre madabe. Ni töita ño, ni nünanka medente aune kukwe meden meden tä ni kisete, akwa kukwe ja jie ngwankäre tä Bibliabätä ye  raba ni dimike (ñäkädre Isaías 48:17 yebätä; * nota 3 mikadre ñärärä).

13. ¿Isaías dre niebare juta Babilonia yebätä?

¹³ Kukwe niebare Bibliabätä ye keta kabre namanina bare. Ñodre, juta Babilonia diain ño jai aune nuaindi ño ye Isaías niebare (Isaías 13:19). Ñö kri nämäne nen Babilonia bäre aune jukwe kri ye nämäne kriemike. Akwa Isaías niebare, ñö kri ye rötaikä aune jukwe kri ye tuainmetre tikani. Nitre juta Babilonia dianka jai yekwe ñaka rüdi niebare kwe. Aune ni iti kädeka nämäne Ciro käkwe Babilonia diain jai niebare kwe arato (ñäkädre Isaías 44:27-45:2 yebätä; * nota 4 mikadre ñärärä).

14, 15. ¿Isaías kukwe niebare ye namani bare ño?

¹⁴ Isaías kukwe tikani ye bitikäre kä nikani 200 ta ngwane, nitre rükä nükani juta Babilonia diankäre jai. ¿Nire nämäne nitre rükä ye jie ngwen? Ye abokän rei juta Persia yete. ¿Niara kädeka nämäne ño? Ciro, Isaías niebare ye erere. Akwa, ¿Isaías kukwe mada niebare ye erere namani bare?

 ¹⁵ Babilonia diani jai deu ye ngwane, nitre babilonio nämäne fiesta nuainne. Ñö kri aune ki nämäne sribebare mente kwin yebätä ja nämäne ruin kriemikani ietre. Akwa, Ciro aune nitre rükä kwe namani juta ye bäre ñö kri ye jie tike. Ñö namani nen braibe ye ngwane, nitre rükä persa nikani ñö yete ta. Akwa, ¿niaratre nikani ño ki mente kwin  yebiti ta? Isaías niebare ye erere, nitre babilonio jukwe tuanimetre tikani. Aisete nitre rükä persa ye ñaka rübare Babilonia diankäre jai.

16. a) ¿Juta Babilonia yebätä dre rabai bare ja känenkäre niebare Isaiakwe? b) ¿Kukwe ye namani bare metre ye ñokänti gare nie?

¹⁶ Kä rikai ta ye bitikäre, ni ñaka rabai nüne jire Babilonia niebare Isaiakwe. Niarakwe niebare: “Ñaka nünain jire kä yekänti” (Isaías 13:20). ¿Ye erere namani bare? Jän. Kä Irak yekänti juta Bagdad ye ken juta Babilonia nämäne. Akwa kä ye tä juani ngwarbe aune ni ñaka nüne yete. Biblia tä niere ye erere, Jehovakwe Babilonia sökaninkä jondron kä sökaraka yebiti kwrere gatekäre (Isaías 14:22, 23). *

17. ¿Ñobätä ni raba tö ngwen kukwe käbämikata Ngöbökwe ie?

¹⁷ Kukwe niebare Bibliabätä ye keta kabre namanina  bare. Yebätä dre rabai bare ja känenkäre nieta Bibliakwe ye ni raba mike era jai. Jehovakwe Kä tibien kwitai bä nuäre yei ni raba tö ngwen (ñäkädre Números 23:19 yebätä). * Ngöböta nüna kärekäre käbämike nie aune niara “ñan ni ngökö” (Tito 1:2, NGT). *

18. ¿Apóstol Pablo dre niebare “Ngöbö Kukwei” yebätä?

¹⁸ Biblia ye ñaka tärä mada erere ye nibira gare mäi. Tä kukwe mike gare kwin jatäri aune tä blite metre kukwe jökräbätä. Arato kukwe ütiäte nietabätä ni dimikakäre aune kukwe keta kabre tikanibätä ye namanina bare. Akwa ye ñan aibe ngörä. Apóstol Pablo tikani: “Ngöbö Kukwei abko nire amne dite”. ¿Ye dre gärätä? (Ñäkädre Hebreos 4:12 yebätä).

19, 20. a) ¿Mä töita ño ye raba nemen gare ño mäi? b) Biblia yebätä mätä debe bien, ¿ye mä raba bämike ño?

¹⁹ Biblia raba mä töi kwite. Mä töita ño ye raba mike gare mäi. ¿Raba nemen bare ño? Mätä töbike ño aune ja ruin ño mäi ye Biblia raba mä dimike mike nüke gare jai. Ñodre, nita Ngöbö tarere rabadre ruin nie. Akwa, ye bämikakäre dre nieta Bibliabätä ye nikwe mikadre täte.

²⁰ Erametre Biblia ye Ngöbö Kukwei. Niara tö mä tuai ñäkebätä, ja tötikebätä aune tarere. Tärä ütiäte yebätä mäkwe debe bian Ngöböi. ¿Mä raba bämike ño? Mäkwe ja tötika jankunubätä. Ye köböire Ngöbö töita ño ni kräke ye rabai gare mäi. Kapitulo ja känenkäre yekänti kukwe ye rabai gare mäi.