1. ¿Orasion medenbätä nibike ja tötike kapitulo nekänti?

NITRE kwati krubäte ie orasion padrenuestro ye gare. Nitre ja tötikaka Jesukwe oradre ño ye driebare kwe ietre orasion yebiti. ¿Jesukwe dre käräbare orasion yete? Orasion ye tä dre mike gare rükadre gare nie, ¿ye ñobätä ütiäte?

2. ¿Kukwe meden ketamä nikwe kärädre orasionte driebare Jesukwe nie?

² Jesukwe niebare: “Munkwe oradre ne kwrere: ‘Nun Rün kä kwinbiti, mä kä ye mikadre deme. Gobran mäkwe jatadre. Mä töi rabadre bare kä kwinbiti, ye erere rabadre bare kä tibienbätä arato’” (ñäkädre Mateo 6:9-13, TNM yebätä). ¿Ñobätä nikwe kukwe ketamä ye kärädre orasion yete driebare Jesukwe nie? (Nota 20 mikadre ñärärä).

3. ¿Nibike dre mike gare jai kapitulo nekänti?

³ Ngöbö kä Jehová ye rababa gare nie. Arato Ngöbö töita ño ni kräke aune dre nuaindi kwe Kä tibienbätä ye rababa gare nie. Akwa, ani kukwe mike gare jai Gobran Ngöbökwe yebätä mada. Dre nuaindi kwe aune ye köböire Ngöbö kä ye rabai ño deme ye nibike mike gare jai.

4. ¿Nire dianinkä Ngöbökwe gobrankäre?

⁴ Gobran Ngöbökwe ye Jehovakwe ükaninte kä kwinbiti. Ngöbökwe Jesús dianinkä gobrankäre. Biblia tä niere, Jesús ye “Rei bäri kri nitre tä reire ye kräke aune Dänkin bäri kri nitre tä gobrane ye kräke” (1 Timoteo 6: 15, TNM). Jesús ye raba kukwe kwin nuainne bäri ni kräke aune niara bäri dite gobrantre kä tibienbätä ye kräke.

5. ¿Gobran Ngöbökwe tä medente aune drebiti gobrandi kwe?

⁵ Jesús ganinkröta ye bitikäre köbö nikani 40 ta ngwane, nikaninta kä kwinbiti. Ja känenkäre Jehovakwe kädekani Reire (Hechos 2:33). Gobran Ngöbökwe kä kwinbiti käkwe gobrandi Kä tibien nebiti (Revelación 11:15, TNM). Yebätä, Biblia tä kädeke “Gobran kä kwinbiti” (2 Timoteo 4:18, TNM).

6, 7. ¿Ñobätä Jesús ye gobran bäri kwin gobrantre kä tibienbätä ye kräke?

⁶ Biblia tä niere Jesús ye gobran bäri kwin gobrantre kä nebätä ye kräke, ñan ñobätä aune “niara aibe ñan gatadre” (1 Timoteo 6:16, NGT). Gobrantre kä tibienbätä ye jökrä tä krüte, akwa Jesús ñaka krütai jire. Aisete kukwe kwin nuaindi kwe ni kräke ye jökrä täi kärekäre.

⁷ Ne madakäre Biblia tä driere, Jesús ye rabai Rei kukwe metre nuainkä aune ni mikaka tuin bobre jai. Tä niere, Jesús yebiti “Jehová üai ye rabai, üai niara mikakäre töbätä aune kukwe mikakäre nüke gare ie, üai mäträkäre aune ja di biankäre ie, üai kukwe mikakäre gare aune Jehová jürä ngwankäre jabätä”. Aune tä niere arato: “Niara ñaka kukwe ükaite kukwe tuin ño ie ye aibebätä aune kukwe niedi kena ie ye ñan aibebätä ja töi mikai kwe kukwe ükete. Niarakwe kukwe metrebiti kukwe ükaite nitre bobre kräke” (Isaías 11:2-4). ¿Rei ye erere rabadre gobrane ie mä tö?

8. Jesús ñaka gobrandi kaibe, ¿ye ñokänti gare nie?

⁸ Biblia tä niere, Ngöbökwe nitre kä tibienbätä ruäre dianinkä gobrankäre Jesube kä kwinbiti. Ñodre, apóstol Pablo niebare Timoteo ie: “Nikwe nünandrekä dite jabtä [...] ne ngwane niarakwe gobrandi, känti nikwe  gobrandi siba” (2 Timoteo 2:12). ¿Nitre nibe gobrandi Jesube?

9. a) ¿Nitre nibe gobrandi Jesube? b) ¿Ñongwane Jehová jatani nitre 144,000 ye denkä?

⁹ Kapitulo 7 yekänti rababa gare nie, apóstol Juan käkwe Jesús tuani Reire kä kwinbiti nitre reire mada yebe. Ye nitre 144,000. ¿Niaratre ye nire nire? Juan arabe käkwe mikani gare: “Nitre ye tä näin Cordero jiebiti näin medente ye kärera”. Aune “niaratre ye kökani nitre kä tibienbätä ngätäite” niebare kwe arato (ñäkädre Revelación 14:1, 4 yebätä). * Cordero nieta ye abokän Jesús. Aune nitre 144,000 ye nitre kristiano ja ngwanka metre abokän Ngöbökwe dianinkä ‘gobrankäre kä tibien nebiti’ Jesube. Niaratre tä krüte ye ngwane, gakröta kä kwinbiti (Apocalipsis 5:10). Nitre apóstol ye näire ja känenkäre Jehová jatani nitre 144,000 ye denkä.

10. ¿Ñobätä Jehovakwe Jesús aune nitre 144,000 dianinkä ni gobrainkäre?

¹⁰ Jehovakwe ni tare krubäte yebätä nitre kä tibienbätä ruäre dianinkä kwe gobrankäre Jesube. Jesús ye rabai gobrane kwin, ñan ñobätä aune niara nünanbare ni kä tibienbätä erere aune ja tare nikabare krubäte kwe arato. Apóstol Pablo niebare, jata nemen ruin ño nie aune nita nemen “di ñakare” ye nüke gare Jesús ie, ñan ñobätä aune “niara töi gani bätäkä ngwarbe, [...] ño ni töi gata kwrere” (Hebreos 4:15, NGT; 5:8). Ne madakäre,  ja ruin ño nie ye nüke gare nitre 144,000 yei, ñan ñobätä aune niaratre töi nämäne ngite aune ja tuani kwetre bren yebe arato. Yebätä, jata nemen ruin ño nie aune kukwe medenbe nita ja tuin ye rükai gare Jesús aune nitre 144,000 yei.

11. Ngöbö töi rabadre bare kä kwinbiti, ¿ye ñobätä kärä mananbare Jesukwe?

¹¹ Ngöbö töi rabadre bare kä kwinbiti aune Kä tibienbätä ye nitre ja tötikaka Jesukwe rabadre kärere Jesukwe driebare ietre. Ngöbö töi rabadre bare kä kwinbiti, ¿ye ñobätä kärädre kwetre? Kapitulo 3 yekänti rababa gare nie, Satana ja mikani Ngöbö rüere. Satana aune chokalitre ye Jehovakwe tuanimetre nüne kä ruäre te kä kwinbiti. Ye tä mike gare, kä kwinbiti angeletre ruäre ye ñaka nämäne Ngöbö töi nuainne. Kapitulo 10 yekänti nikwe kukwe mikai gare bäri jai Satana aune chokalitre yebätä.

12. ¿Kukwe meden ketebu ütiäte nieta Apocalipsis 12:10 yekänti?

¹² Bibliabätä mikani gare, Jesús kädekadre reire ye bitikäre rüdre kwe Satana yebe (ñäkädre Apocalipsis 12:7-10 yebätä). Apocalipsis 12:10 yekänti kukwe ketebu ütiäte nieta abokän namanina bare. Kena, Jesukristo namani gobrane. Aune ketebukäre, Satana nämäne kä kwinbiti kitani Kä tibienbätä.

13. Satana kitani Kä tibienbätä ye ngwane, ¿dre namani bare kä kwinbiti?

¹³ Satana aune chokalitre nämäne kä kwinbiti kitani Kä tibienbätä ye käi namani juto krubäte angeletre Ngöbö mikaka täte yebätä. Biblia tä niere: “¡Kä kwinta aune mun nünanka yete kä ngwen juto jabätä!” (Revelación 12:12, TNM). Kä nengwane, angeletre jökrä tä nüne keteitibe  aune jäme jabe kä kwinbiti ñan ñobätä aune niaratre tä Ngöbö töi nuainne.

14. ¿Satana kitani Kä tibienbätä yete ja käne dreta nemen bare?

¹⁴ Akwa nüna ñaka ye erere Kä tibienbätä. Ja tare nikata krubäte ñan ñobätä aune “Diablu kitani” Kä tibienbätä aune “tä rubun krubäte, kä niena braibe käne gare ie yebätä” (Revelación 12:12, TNM). Satana kitani Kä tibienbätä aune gaite ye käi nebera braibe käne gare ie yebätä tä rubun krubäte. Aisete tä kukwe keta kabre nuainne ni kä tibienbätä ngwankäre ja tare nike.

15. ¿Ngöbö tö Kä tibien tuai ño?

¹⁵ Ngöbö tö namani Kä tibien tuai ño ye erere töi täbe. Kä tibien tädre kwitani bä nuäre, ni töi rabadre metre aune nikwe nünandre kärekäre ie niara tö (Salmo 37:29). ¿Gobran Ngöbökwe kukwe ye mikai nemen bare ño?

16, 17. ¿Daniel 2:44 tä dre driere nie Gobran Ngöbökwe yebätä?

¹⁶ Daniel 2:44 tä niere: “Nitre reire ye näire Ngöbö kä kwinbiti käkwe gobran ükaite abokän ñaka gaite jire chi. Aune gobrantre mada ñaka rabai gobrane täte. Gobran yekwe gobrantre mada mrükaite bätä gaite jökrä aune gobran ye arabe käkwe gobrandi kärekäre”. ¿Kukwe ye tä dre driere nie Gobran Ngöbökwe yebätä?

¹⁷ Kena, tä driere nie “nitre reire ye näire” Gobran Ngöbökwe rabadre gobrane. Ye abokän, gobrantre Kä tibienbätä tädre gobrane ye ngwane, Gobran Ngöbökwe rabadre gobrane meden gärätä. Ketebukäre, tä driere nie Gobran Ngöbökwe rabai gobrane kärekäre aune gobran mada ñaka rabai täte. Aune ketamäkäre, tä driere nie gobrantre kä nebätä käkwe rüdi Gobran Ngöbökwe rüere. Gobran Ngöbökwe ganandi aune aibe rabai Kä tibien gobraine. Kukwe niebare ye rabai bare ngwane, ni kä tibienbätä kwe gobran bäri kwin rabai.

18. Gobrantre kä nebätä rüdi Gobran Ngöbökwe rüere, ¿ye kädekata ño?

 ¹⁸ Gobrantre kä nebätä käkwe rüdi Gobran Ngöbökwe rüere, ¿ye känenkri dre rabai bare? Chokalitre käkwe “nitre gobranka krikri kä jökräbti temen” ye ngökai aune ükaikrö kwetre “rükäre Ngöbö Di Kri Jändrän Jökrä Nuenkrä ye rüere”. Rü ye kädekata Armagedón aune rü yete gobrantre kä nebätä käkwe rüdi Gobran Ngöbökwe rüere (Apocalipsis 16:14, 16; nota 10 mikadre ñärärä).

19, 20. ¿Ñobätä nita Gobran Ngöbökwe ribere jai?

¹⁹ ¿Ñobätä nita Gobran Ngöbökwe ribere jai? Kukwe ketamäbätä. Kena, ni töi ngite, yebätä nita nemen bren aune nita krüte. Akwa Gobran Ngöbökwe rabai gobrane ngwane, nikwe nünain kärekäre. Biblia tä niere: “Ngöbökwe ni jökrä tarebare krubäte ye medenbätä Monso ngöräbe kwe biani kwe, ne kwe ni jökrä tä tödeke ie ye ñaka gadrete, ñakare aune ja nire kärekäre ye rabadre kwe” (Juan 3:16, TNM).

²⁰ Ketebukäre, nita nüne nitre töi käme ngätäite. Nitre kwati tä ni mada ngökö, kukwe ngwarbe niere aune nemen kämekäme ni madabe. Ni ñaka raba niaratre ketebätä kukwe yebätä, akwa Jehová raba nuainne. Nitre ye ñaka ja töi kwitai ngwane, Ngöbökwe gaite rü Armagedón yete (ñäkädre Salmo 37:10 yebätä). * Ketamäkäre, gobrantre kä nebätä tä nitre nuainne tare, ñaka kukwe metre nuainne aune kukwe tä nemen nitre kisete ye niaratre ñaka raba ükete. Ne madakäre, ñaka tö nitre dimikai Ngöbö mike täte. Yebätä Biblia tä niere: “Ni kä nebätä tä ni mada gobraine mikakäre ja tare nike” (Eclesiastés 8:9).

21. ¿Gobran Ngöbökwe dre nuaindi Jehová töi mikakäre nemen bare Kä tibienbätä?

 ²¹ Rü Armagedón ye bitikäre, Gobran Ngöbökwe ye köböire Jehová töi rabai bare Kä tibienbätä. Ñodre, Satana aune chokalitre ye kitai ngite (Apocalipsis 20:1-3). Ja känenkäre, ni ñaka rabai bren aune ni ñaka krütai jire. Ni kökanintari ye köböire, ni jökrä Ngöbö mikaka täte käkwe nünain kärekäre Kä Bä Nuäre yete (Revelación 22:1-3, TNM; nota 21 mikadre ñärärä). Ne madakäre, Gobran yekwe Ngöbö kä ye mikai deme. ¿Ye tä dre mike gare nie? Gobran Ngöbökwe rabai Kä tibien gobraine ngwane, ni jökrä rabai Ngöbö kä ye mike ütiäte jai.

22. Jesús nämäne Kä tibienbätä o nikaninta kä kwinbiti ye ngwane ñaka namani bengwairebe gobrane, ¿ye ñokänti gare nie?

²² Jesús nämäne Kä tibienbätä ye ngwane, nitre ja tötikaka kwe rabadre kukwe ne ribere orasionte driebare kwe ietre: “Gobran mäkwe jatadre”. Ye tä mike gare, kä ye ngwane Gobran Ngöbökwe ñaka nämäne gobrane. Käne Jehová rabadre gobran ye ükete aune Jesús kädeke Reire. Jesús nikaninta kä kwinbiti ye ngwane, ¿bengwairebe kädekani kwe Reire? Ñakare. Jesukwe kukwe ye  ngübabare. Jesús ganinkröta ye bitikäre, apóstol Pedro aune Pablo kukwe ye mikani gare bäri merebe. Kukwe nieta Salmo 110:1 ye namani bare Jesubätä mikani gare kwetre. Yete Jehovakwe niebare: “Kä bäri ütiäte kri ti küde ruenkri, ne känti jakwe täke nete. Ye känti ma raba abti tikwe ma rüe mikadi jökrä ma ngoto täni” (Hechos 2:32-35; Hebreos 10:12, 13). Ye tä mike gare, Jehovakwe Jesús kädekadre Reire ye ngübabare kwe.

23. a) ¿Ñongwane Jesús jatani gobrane Gobran Ngöbökwe yete? b) ¿Dre rabai gare nie kapitulo ja känenkäre yekänti?

²³ ¿Ñongwane Jesús jatani gobrane? Kä 1914 yete. Kä ye jämi nüke ye känenkri, nitre kristiano braibe ie nükani gare kä 1914 yete kukwe niebare Bibliabätä ye rabadre bare. Kukwe jatani nemen bare kä 1914 yete ja känenkäre ye tä mike gare, nitre kristiano yekwe kukwe metre niebare. Jesús jatani gobrane kä yete ja känenkäre (Salmo 110:2; nota 22 mikadre ñärärä). Ye bitikäre, Satana kitani Kä tibienbätä aune nengwane “kä niena braibe käne” (Revelación 12:12, TNM). Nita nüne “kä niena braibe” näire, ye kukwe mada tä bämike ye rabai gare bäri nie kapitulo ja känenkäre yekänti. Arato, Gobran Ngöbökwe köböra Ngöbö töi mike nemen bare Kä tibienbätä ye rabai gare nie.