KAPITULO 19
Mäkwe ja keta jankunu Jehovabe
1, 2. ¿Nire raba ni kriemike kä nengwane?
MÄ RIKADRE ji ngrabare aune batibe kä kuinta rabadre drüne ye bämike ja töite. Mräträ rabadre trä ngitiekä kuinta, unsuli ngö rabadre aune ñü rabadre näkäin jobe tibien. Yebätä mäkwe kä känändre gitiara jai. Kä kwandre ja kriemikakäre mäi ye ngwane ja rabadre ruin kwin mäi, ¿ñan ererea?
2 Kä nengwane, nita ja tuin kukwe ye erere ben. Nitre tä ja ngwen bäri käme krubäte. Mä tärä kukwe ne ngwentari jai raba ruin nuen: “¿Nire raba ti kriemike?” Nitre Biblia tikaka ye iti käkwe niebare: “Tikwe niedi Jehovai: ‘Mä abokän kä gitiara tie aune ja kriemikara tie, mä Ngöbö tikwe ie tikwe tö ngwain’” (Salmo 91:2). Kä nengwane Jehová raba ni dimike kukweta ni kisete yebätä aune tä kukwe kwin krubäte käbämike nie ja känenkäre.
3. ¿Nikwe dre nuaindre ne kwe Jehovakwe ni dimikadre?
3 ¿Jehovata ni kriemike ño? Niara raba ni dimike ja tuin kukwe meden erere rabadre ni kisete yebe. Aune nire törbadre ni nuaindi tare ye kräke niara bäri dite krubäte. Ne madakäre, kukwe tare rabadre bare nibätä ye ja känenkäre Jehovakwe ükaite ni kräke ie nikwe tö ngwandre. Biblia tä ni töi mike kukwe ne nuainne: “Munkwe Ngöbö taredre jankunu” (Judas 21, TNM). Nikwe ja ketadre jankunu Jehovabe ne kwe ni dimikadre kwe ja tuin kukwe tare yebe. Akwa, ¿nikwe dre nuaindre ja ketakäre jankunu ben?
MÄKWE NGÖBÖ MÄ TAREKÄ YE TAREDRE
4, 5. ¿Ni tare Jehovakwe ye bämikanina ño kwe nie?
4 Ni tare krubäte Jehovakwe ye nikwe mikadre nüke gare Juan 3:16, TNM). Ye köböire, kukwe kwin krubäte tä ja känenkäre ni kräke.
jai ja ketakäre jankunu ben. Jehovakwe dre dre nuainbarera ni kräke yebätä töbike. Niarakwe Kä tibien bä nuäre krubäte biani nie, abokän te kri aune jondron nire bätäkä ngwarbe tä krubäte. Arato mrö bänänte aune ñö kwin biani ere kwe nie. Ne madakäre, Ngöbö kä ño aune töi ño ye tä driere nie Bibliabätä. Akwa Jehovakwe, Jesús, Monso tare kwe juani ja nire bien murie ketadre ni ütiäre yebiti ni tare kwe ye bämikani bäri kwe (5 Jehovakwe Gobran ükaninte kä kwinbiti. Gobran ye köböra ja tare nika denkä aune Kä tibien kwitai bä nuäre kwe, yete käre nikwe nünain jäme jabe aune kä täi juto nibätä (Salmo 37:29). Nikwe nünandre ño bäri kwin Jehovata driere nie yebiti ni tare kwe ye tä bämike nie arato. Ne madakäre, tö ni tuai orare jai aune käre tä juto biare ni kukwe nuakäre. Nibira gare nie ye erere, ni itire itire ye tare metre Jehovakwe.
6. Jehovata ni tarere yebätä mätä debe bien, ¿ye mä raba bämike ño?
6 Jehovata ni tarere yebätä mätä debe bien, ¿ye mä raba bämike ño? Niarakwe dre dre nuainbarera mä kräke ye mäkwe mika ütiäte jai. Akwa, nitre ñaka debe bien ye ngätäite nita nüne. Aune ye erere nämäne nemen bare Jesús näire. Bati, Jesukwe nitre ni jätä bren lepra kisete ye mikaninta räre, akwa itibe käkwe debe biani ie (Lucas 17:12-17). Ni iti käkwe debe biani Jesús ie ye erere ni tö ja ngwain. Käre ni tö debe biain Jehovai.
7. ¿Nikwe Jehová taredre ño?
7 Jehová tare nikwe ye nikwe bämikadre arato. Jesukwe niebare nitre ja tötikaka kwe ie, niaratre rabadre Jehová tarere ja brukwä tätebiti, ja nire tätebiti aune ja töi tätebiti (ñäkädre Mateo 22:37 yebätä). *
8, 9. ¿Jehová tare nikwe ye ni raba bämike ño ie?
Mateo 7:16-20). Biblia tä mike gare merebe, nita Ngöbö tarere ngwane kukwe biani nuaindre kwe nie ye nikwe mikadre täte. ¿Kukwe ye ribi nuaindre ya? Ñakare, ñan ñobätä aune Jehovakwe kukwe biani nuaindre nie ye ñaka ribi nuaindre (ñäkädre 1 Juan 5:3 yebätä).
8 ¿Jehová tare nikwe ye aibe nikwe niedre ya? Ñakare. Nita Jehová tarere ja brukwä tätebiti, ja nire tätebiti aune ja töi tätebiti ngwane, nikwe bämikadre nita dre nuainne yebiti (9 Nita Jehová mike täte ngwane, nita nüne kwin aune kä jutobiti (Isaías 48:17, 18). Akwa, ¿dre käkwe ni dimikai ja kete jankunu Jehovabe? Ani mike gare jai.
MÄKWE JA DI NGWAN JA KETE JANKUNU JEHOVABE
10. ¿Ñobätä mäkwe kukwe mikadre gare jankunu jai Jehovabätä?
10 ¿Ñokänti mä namani ja ketamuko Jehovakwe? Mä jatani ja tötike Bibliabätä ye ngwane, Jehová namani gare bäri kwin mäi aune mä jatani ja kete ben. Mätä ja kete Jehovabe ye abokän ñukwä kwrere. Ñukwä trä rabadre jankunu yekäre mäkwe ngi mikadre jankunu te. Ye erere arato mäkwe ja ketadre jankunu Jehovabe yekäre, mäkwe kukwe mikadre gare jankunu jai niarabätä (Proverbios 2:1-5).
11. ¿Kukwe Bibliabätä rabai gare mäi yebätä ja rabai ruin ño mäi?
11 Mäkwe ja tötikai jankunu Bibliabätä ngwane, kukwe rabai gare mäi ye matai mä brukwäte. Kukwe rabadre bare Jesubätä niebare, ye ruäre Jesukwe mikani gare nitre nibu ja tötikaka kwe ie ye ngwane, ja namani ruin ño ietre yebätä töbike. Niaratre niebare jai kwärikwäri: “Niki blite ben ji ngrabare angwane niara täni kukwe täräbätä driere nie; käkwe kä miri nuäre ni brukwäte, ¿ñan ñan?” (Lucas 24:32, NGT).
12, 13. a) Nita Jehová tarere, ¿akwa dre raba nemen bare? b) ¿Nikwe dre nuaindre Jehová tarekäre jankunu?
12 Jesukwe kukwe mikani gare nitre nibu ja tötikaka kwe ie ye matani brukwäte. Mä jatani ja tötike Bibliabätä ye ngwane, kä namani juto krubäte mäbätä arato raba ruin nuen. Ye köböire, Jehová jatani gare mäi aune mä jatani niara tarere. Akwa Jehová ñaka jatadre tare mäkwe ye mä ñaka tö tuai nemen bare jabätä, ¿ñan ererea? (13 Mä niena ja kete Ngöböbe, akwa mäkwe ja di ngwandre ja kete jankunu ben. ¿Mäkwe dre nuaindre ja ketakäre jankunu Ngöböbe? Mäkwe kukwe mikadre gare jankunu jai Jehová aune Jesús yebätä. Ne madakäre, kukwe rabadre gare mäi yebätä mäkwe töbikadretari aune mä raba mike ño täte yebätä mäkwe töbikadre (Juan 17:3, TNM). Mäkwe ñäkädre o ja tötikadre Bibliabätä ngwane, mäkwe kukwe ne ngwandretari jai: “¿Kukwe ne tä dre driere tie Jehovabätä? ¿Ñobätä tikwe Ngöbö taredre ja brukwä tätebiti aune ja nire tätebiti?” (1 Timoteo 4:15, TNM).
14. ¿Orasion ye tä ni dimike ño Jehová tarere jankunu?
14 Ja ketamuko kwin tärä mäkwe ngwane, käre mätä blite ben raba ruin nuen. Ye köböire mätä ja kete bäri kwin ben. Ye erere arato, nita käre orare Jehovai ngwane nita niara tarere jankunu (ñäkädre 1 Tesalonicenses 5:17 yebätä). Ni raba orare ni Rün kä kwinbiti ie ye abokän jondron ütiäte krubäte ye kwrere. Käre nikwe blitadre ja brukwä tätebiti ben (Salmo 62:8). Nikwe ñaka kukwe arabe kädekadrete orasionte, ñakare aune ja ruin ño nie ye erere nikwe niedre metre ie. Nikwe ja tötikai jankunu Bibliabätä aune orasion nuaindi ja brukwä täbiti ngwane, nikwe Jehová taredi jankunu.
MÄKWE BLITA JEHOVABÄTÄ NITRE MADABE
15, 16. ¿Nikwe kukwe driedre ye tuin ño mäi?
15 Kukwe meden mikata era nikwe jai yebätä nikwe blitadre nitre madabe ja ketakäre jankunu Jehovabe. Nikwe blitadre Jehovabätä nitre madabe ye sribi ütiäte krubäte (Lucas 1:74, TNM). Ne madakäre, Jesukwe kukwe ye biani nuaindre nitre kristiano metre ye jökrä ie. Aisete kukwe kwin Gobran Ngöbökwe yebätä ye ni jökrä rabadre driere. ¿Mätä ye erere nuainne ya? (Mateo 24:14, TNM; 28:19, 20).
16 Kukwe driedre ye apóstol Pablo nämäne mike tuin ütiäte krubäte jai “jändrän ütiäte kri” ye kwrere (2 Corintios 4:7). Mäkwe blitadre Jehovabätä aune niara töita ño yebätä nitre madabe ye sribi bäri ütiäte mä raba nuainne. Aisete Ngöbö mikakäre täte, mä rabadre kukwe driere arato aune mätä dre nuainne niara kräke ye tä mike tuin ütiäte krubäte jai (Hebreos 6:10, TNM). Mäkwe kukwe driedre ye köböire, mäkwe nitre mada dimikai ja kete Ngöböbe aune mäkwe ja ketai jankunu ben arato. Ne madakäre, nüna kärekäre raba nemen mäkwe aune nitre mä kukwe nuaka yekwe arato (ñäkädre 1 Timoteo 4:16 yebätä). ¿Sribi mada raba kä mike bäri juto nibätä raba ruin mäi?
17. Nikwe kukwe driedre käne, ¿ye ñobätä bäri ütiäte?
17 Nikwe kukwe driedre käne ye bäri ütiäte. Biblia tä niere: “Mäkwe kukwe drie; mäkwe ja mika juto kä kwin näire, kä käme näire” (2 Timoteo 4:2, NGT). Kukwe kwin Gobran Ngöbökwe yebätä ye nikwe driedre nitre ie. Ne madakäre, “köbö kri Jehovakwe ye nibira ja ken” aune tä nökrö jötrö ngwarbe ja ken nieta Bibliakwe. Köbö ye “ñaka rükai kä raire te” (Sofonías 1:14; Habacuc 2:3). Nitre töi käme gobrainta Satanakwe ye Jehová köböra gainte. Akwa rabadre bare ye känenkri, nikwe nitre mikadre mokre ne kwe ja töi mikadre kwetre Jehová mike täte.
18. ¿Ñobätä ni kristiano metre ye rabadre ja ükökrö gwairebe?
18 Jehová tö nitre kristiano metre ye tuai ja ükökrö niara mikakäre täte. Biblia tä niere: “Ari ja kite ja tarere kwärikwäri amne sribi kuin nuene jakrä kwärikwäri. Mdakäre abko, nitre tödekaka Jesubti käta gätäre abko känti ni ruäre ñan tä kwen gätäbtä, ye kwrere nikwe ñan nuendre, akwa Jesukristo ni Dänkien jatadita abko köböi nükerate ja ken, ye gadre nikwe angwane, ari ja ükekrö bäri gätäbtä amne, ari ja die mike kwärikwäri näin gätäbtä” (Hebreos 10:24, 25). Nikwe ja di ngwandre täte nänkäre gätä jökräbätä. Gätä yete ni raba ja dimike kwärikwäri.
19. ¿Dre käkwe ni dimikai ja mräkätre aune ja ngwaitre ye tarere?
19 Gätä nuainta yete ja ketamuko kwin kwain mäi. Niaratre mä dimikai Jehová mike täte. Ja mräkätre aune ja ngwaitre töi ñaka ja erebe aune kukwe ñaka ja erebe ben ja tuani kwetre abokän tätre ja di ngwen Jehová mike täte arato ye rabai gare mäi. Akwa niaratre töi ngite aune kukwe nemen nainte ietre mä erere arato. Ye erere rabadre bare ngwane, mä tädre juto biare ngite juankäre ta bititre (ñäkädre Efesios 4:32 yebätä). Käre mäkwe ja mräkätre aune ja ngwaitre töi meden meden kwin ye mikadre ñärärä. Yekwe mä dimikai niaratre tarere aune ja kete jankunu Jehovabe.
“JA NIRE ERAMETRE”
20, 21. ¿“Ja nire erametre” nieta ye abokän ño?
20 Jehová tö ja ketamuko kwe ye jökrä tuai nüne bäri kwin. Biblia tä driere, nita nüne kä nengwane ye erere nikwe ñaka nünain ja känenkäre.
21 Ja känenkäre, nikwe ñaka nünain kä 70 o 80 näre aibe te. Ñakare aune kä bä nuäre yete nikwe nünain kärekäre, ni ñaka rabai bren, nikwe nünain jäme jabe aune kä jutobiti. Nikwe nünain ye erere ye Biblia tä kädeke “ja nire erametre”. Jehovata ja nire ye erere käbämike nie, akwa nikwe ja di ngwandre täte ne kwe rabadre nikwe (1 Timoteo 6:12, 19, TNM).
22. a) ¿“Ja nire erametre” ye raba nemen ño nikwe? b) ¿Ñobätä nüna kärekäre ye ñaka raba nemen ja di jeñebiti nikwe?
22 ¿“Ja nire erametre” ye raba nemen ño nikwe? Nikwe “kukwe kwin nuaindre krubäte” (1 Timoteo 6:18, TNM). Ye abokän, dre dre tä nemen gare nie Bibliabätä ye nikwe mikadre täte. Akwa nüna kärekäre ye ñaka raba nemen nikwe ja di jeñebiti. Ñan ñobätä aune ni raba ja di ngwen krubäte, akwa ñaka raba nemen jire kaibe nikwe. Ye kukwe kwin ñaka nuain bä ni kräke akwa Jehovata nuainne nitre ja ngwanka metre ie ye kräke jondron bianta ngwarbe kwe ye kwrere (Romanos 5:15). Ni Rün kä kwinbiti tö ja brukwä tätebiti nüna kärekäre ye biain nitre niara mikaka täte ie.
23. ¿Ñobätä mäkwe kukwe kwin diandre nuaindre jai kä nengwane?
23 Mäkwe ngwantari jai: “¿Tita Ngöbö mike täte tö ie ye erere?”. Mäkwe ja töi kwitadre kukwe ruärebätä ye rüka gare mäi ngwane, mäkwe nuain biarebe. Nita tö ngwen Jehovai aune nita ja di ngwen niara mikakäre täte ngwane, niara tä nemen kä gitiara nie ye kwrere. Nitre töi käme gaite käi nibira krüte ne näire Jehovakwe ni niara mikaka täte
metre ye kriemikai. Ye bitikäre niarakwe ni mikai nüne kärekäre Kä Bä Nuäre yete käbämikani kwe ye erere. Kä nengwane mäkwe kukwe kwin diain nuaindre jai ngwane, nüna kärekäre raba nemen mäkwe.^ párr. 7 Mateo 22:37, (TNM): “Niarakwe niebare ie: ‘Mäkwe Jehová Ngöbö mäkwe taredre ja brukwä tätebiti, ja nire tätebiti aune ja töi tätebiti’”.