KAPITULO 13
Mäkwe ja nire mika tuin ütiäte jai
1. ¿Nirekwe ja nire biani nie?
JEHOVÁ “ye Ngöbö nire” (Jeremías 10:10). Niarakwe ni sribebare aune ja nire biani kwe nie. Biblia tä niere Jehovabätä: “Mäkwe jondron jökrä sribebare bätä mä töi köböire namani bare aune sribebare” (Revelación 4:11, TNM). Nita nire ñan ñobätä aune Jehová tö namani ye erere ie. Ngöbökwe ja nire biani nie ye ütiäte krubäte (ñäkädre Salmo 36:9 yebätä). *
2. Nikwe nünandre kwin yekäre, ¿nikwe dre nuaindre?
2 Nita dre dre ribere jai nünankäre ye Jehovata bien nie, ñodre mrö aune ñö (Hechos 17:28). Ne madakäre, niara tö kä tuai juto nibätä (Hechos 14:15-17). Nikwe nünandre kwin yekäre, nikwe Ngöbö mikadre täte (Isaías 48:17, 18).
¿NGÖBÖTA JA NIRE YE MIKE TUIN ÑO JAI?
3. Caín käkwe Abel murie ketani ye ngwane, ¿Jehovakwe dre nuainbare?
3 Biblia tä driere nie, ja nire nikwe ye ütiäte krubäte Jehová kräke. Adán aune Eva monsoi mubai kädeka nämäne Caín yebätä ani blite. Caín namani rubun krubäte eteba Abel kräke. Aisete Caín ñaka rabadre nemen rubun jankunu ye Jehovakwe niebare ie. Akwa Caín ñaka Jehová kukwei mikani täte. Ñakare aune namani rubun krubäte, yebätä “nikani betekä, käkwe etba kwe Abeli müre ketani” (Génesis 4:3-8, JK). Caín käkwe eteba Abel murie ketani yebätä Jehovakwe mikani ja ngie nuin (Génesis 4:9-13). Ye tä mike gare nie, ni nemen rubun krubäte aune ni brukwä nemen ni mada kräke ye ñaka kwin, ñan ñobätä aune ye köböite ni raba ni mada nuainne tare. Nitre töi ye erere käkwe ñaka nünain kärekäre (ñäkädre 1 Juan 3:15 yebätä). Jehovakwe ni kadre ngäbiti yekäre, nikwe nitre jökrä taredre (1 Juan 3:11, 12).
4. Kukwe Keta Jätä biani Ngöbökwe, ¿ye keteiti tä dre driere nie ja nire yebätä?
4 Kä nikani kwati krubäte ta ye bitikäre, Jehovakwe Kukwe Keta Jätä biani Moisés ie. Keteiti tä niere: “Mäkwe ñaka ni mada murie ketadre” (Deuteronomio 5:17). Ni iti nämäne ni mada murie kete nierare ye ngwane ni ye murie keta nämäne arato. Ye tä driere nie ja nire ye ütiäte krubäte Jehová kräke.
5. Monso jämi därere murie ketata, ¿ye tuin ño Jehovai?
5 Monso jämi därere murie ketata, ¿ye tuin ño Jehovai? Niara kräke monso jämi därere ye ütiäte krubäte. Jehovakwe Kukwe biani nitre israelita ie yekänti kukwe ye mikani gare metre kwe. Ni iti käkwe meri bulebiti nuaindre tare aune ye köböite monso kwe krütadre ngwane, ni ja mikaka ngite ye murie ketadre arato (ñäkädre Éxodo 21:22, 23 yebätä; * Salmo 127:3). Ye tä driere nie, monso jämi därere murie ketata ye tuin käme krubäte Jehovai (nota 28 mikadre ñärärä).
6, 7. Ja nire ütiäte ni kräke, ¿ye ni raba bämike ño Jehovai?
6 Ja nire ütiäte ni kräke, ¿ye ni raba bämike ño Jehovai? Dre dre köböite kukwe tare raba nemen ni kisete aune nitre mada kisete ye nikwe ñaka nuaindre jire. Yebätä nitre kristiano ñaka sö duin o ukwe kadate aune droga duin, ñan ñobätä aune jondron ye tä ni mike bren aune raba ni murie kete.
7 Ngöbökwe ni ngrabare sribebare aune ja nire biani nie, yebätä nikwe ja ngwandre niara tö ie ye erere. Aisete nikwe ja ngrabare ngübadre kwin. Nikwe ñaka nuaindi ngwane, ni rabai käme Ngöbö okwäkänti (Romanos 6:19; 12:1; 2 Corintios 7:1). Ngöbökwe ja nire biani nie ye ni ñaka mike ütiäte jai ngwane, ni ñaka raba niara mike täte. Erametre ñaka raba nemen nuäre ni kräke dre dre blo nita nuainne ye tuametrekäre. Akwa, ja nire ye ütiäte ni kräke aune ni tö kukwe blo ye tuainmetre ngwane, Jehovakwe ni dimikai.
8. ¿Nikwe dre nuaindre ne kwe kukwe tare ñaka rabadre bare ni aune nitre madabätä?
8 Ngöbökwe ja nire biani nie ye ütiäte krubäte nibira gare nie. Aisete nikwe ja di ngwandre ñaka ja mike kukwe kri te aune ñaka nitre mada mike kukwe kri te ie Jehová tö. Yebätä, nikwe ñaka karo, motocicleta aune jondron mada mada ye ngwandre o mikadre nen jötrö. Ne madakäre, jadaka känti ja nuainta tare ye nikwe ñaka nuaindre (Salmo 11:5). Arato käre nikwe ju nikwe ye ükadrete kwin. Nitre israelita ju sribedre ngwane, rabadre ki sribere ju dokwäte kwin niebare Jehovakwe ietre. ¿Ñokäre? Niarakwe niebare ietre: “Ne kwe ni mada ñaka betadrekä timo ju mäkwe yete aune ni ye därie ñaka ngie rikadre mäbiti” (Deuteronomio 22:8).
9. ¿Nikwe jondron nire ye mikadre tuin ño jai?
9 Nita jondron nire mike tuin ño jai ye ütiäte Jehová kräke arato. Niarata ni tuenmetre jondron nire ye kämike kwetadre jai aune dän sribekäre jai. Aune jondron nire meden raba ni nuainne tare ye ngwane, tä ni tuenmetre kämike arato (Génesis 3:21; 9:3; Éxodo 21:28). Akwa nikwe ñaka jondron nire ye nuaindre tare, kämikadre nierare o kitadre jabätä ja näkwitara (Proverbios 12:10).
JA NIRE DEME YE MÄKWE MIKA ÜTIÄTE JAI
10. Däri tä ja nire bämike, ¿ye ñokänti gare nie?
10 Däri ye tä ja nire bämike yebätä deme Jehová kräke. Caín käkwe Abel murie ketani ye bitikäre Jehovakwe niebare ie: “Mä eteba därie tä tibien ye tä ja ngie mikamana tie” (Génesis 4:10). Abel därie ye nämäne ja nire kwe bämike, yebätä Jehovakwe Caín mikani ja ngie nuin Abel dokwäre. Ñü Kri ye bitikäre, Jehovakwe mikaninta gare metre, däri ye tä ja nire bämike. Jehovakwe Noé aune mräkätre kwe tuanimetre jondron nire kwete. Niebare kwe ietre: “Nura ngwä kuin kwetadre abko, aibe tikwe kwetamna [muen]. Akwa mtare mentokwäre, jändrän jire jökrä nire nire kä nebtä, abko mun tö raba kwetai angwane, munkwe kweta”. Akwa Jehovakwe kukwe keteiti ñäkäibare ietre: “Jändrän nire abko tä nüne ja däriebti, aisete ngri därie ngöi, ne aibe abko munkwe ñan tö ngwian kwete jire chi” (Génesis 1:29; 9:3, 4, JK).
11. ¿Däri yebätä Jehovakwe kukwe meden biani nuaindre nitre israelita ie?
11 Noé ñaka däri kwetadre niebare Jehovakwe ie ye bitikäre kä nikani 800 ta ye ngwane, Jehovakwe niebare juta kwe ie: “Nitre israelita iti o nitre menteni nünanka mun ngätäite rikadre muntiare käkwe jondron nire o nukwä kweta raba ye kämikadre ngwane, därie diandrete kwe biti dobro kitadrebiti kwe”. Aune niebare kwe arato: “Munkwe ñaka [...] därie kweta” (Levítico 17:13, 14). Jehová tö namani jankunu juta kwe tuai däri mike deme jai. Niaratre rabadre ngri kwete, akwa ñaka rabadre däri kwete. Niaratre nämäne jondron nire kämike kwetadre jai ye ngwane, rabadre därie mike nimiente tibien.
12. ¿Nitre kristiano tä däri mike tuin ño jai?
12 Jesús murie ketani ye bitikäre kä nikani ruäre ta yete, nitre apóstol aune nitre umbre konkrekasion kristiana jie ngwanka käkwe ja ükaninkrö Jerusalén. Ngöbökwe Kukwe biani nitre israelita ie ye meden meden nitre kristiano rabadre mike täte ye ükatekäre gätäbare kwetre (ñäkädre Hechos 15:28, 29 yebätä; 21:25). Jehovakwe niaratre dimikani mike nüke gare jai, däri ye nämäne tuin ütiäte krubäte niarai aune ye erere nitre kristiano rabadre mike tuin deme jai arato. Nitre kristiano siklo kena ye ñaka rabadre däri kwete aune ñain. Ngri därie ñaka dianinte kwin ye niaratre ñaka rabadre kwete arato. Niaratre ñaka kukwe ye mikadre täte ngwane, kukwe käme krubäte nuaindre kwetre, jondron üai ngwarbe mika nämäne täte o nitre nämäne nemen kämekäme jabe ye kwrere. Ye näire nükebe kä nengwane, nitre kristiano metre ye ñaka däri kwete aune ñain. Jehová tö jankunu ni tuai däri mike tuin deme jai.
13. ¿Ñobätä nitre kristiano ñaka däri mike ja kwatate?
13 ¿Akräke nitre kristiano ñaka rabadre däri mike ja kwatate ya? Jän, ñaka rabadre mike ja kwatate. Jehovata niere ni ñaka rabadre däri kwete aune ñain. Töbike kukwe nebätä: doctor käkwe niedre mäi mäkwe ñaka dö ñadre, ¿akwa mäkwe mikadre ja kwatate ya? Ñakare. Ye erere arato, nikwe ñaka däri kwetadre niebare Ngöbökwe ye tä mike gare, nikwe ñaka däri mikadre ja kwatate arato (nota 29 mikadre ñärärä).
14, 15. Ja nire ye ütiäte nitre kristiano kräke, ¿akwa ñobätä niaratre ñaka tä kukwe ükaninte Ngöbökwe ye mike tuin ngwarbe jai nünankäre raire?
14 Nikwe ñaka däri mikai ja kwatate ye köböite ni krütai doctor niedre nie ye ngwane, ¿nikwe dre nuaindre? Ngöbökwe kukwe ükaninte däri yebätä ye ni itire itire rabadre ja töi mike mike täte o ñakare. Ngöbökwe ja nire biani nie ye nitre kristiano tä mike tuin ütiäte krubäte jai. Yebätä tätre kräkä mada kain ngäbiti nünankäre jankunu, akwa ñaka däri mike ja kwatate.
15 Nitre kristiano ñaka tö ja tuai krüte, yebätä tätre ja di ngwen ja ngübakäre kwin. Akwa, däri ye tä ja nire bämike aune deme Ngöbö kräke, yebätä nitre kristiano ñaka däri mike ja kwatate. Kukwe ükaninte Ngöbökwe ye niaratre ñaka mike tuin ngwarbe jai nünankäre raire. Ñakare aune Jehová mikadre täte ye bäri ütiäte kräketre. Jesukwe niebare: “Nire tö rabai ja nire ngübadi, yebrä abokän riadrete. Akwa nirekwe ja nire niandi ngwarbo ti köböite yebrä ie ja nirekrä kwaintari” (Mateo 16:25, NGT). Jehová tare nikwe yebätä nikwe mikadre täte. Ne madakäre, dre dre bäri kwin ni kräke ye gare ie. Jehová erere, nikwe ja nire ye mikadre tuin ütiäte aune deme jai (Hebreos 11:6).
16. ¿Ñobätä nitre kristiano tä Ngöbö mike täte?
16 Ngöbökwe kukwe ükaninte nuaindre däri yebätä ye nitre kristiano metre töita kwatibe mikabätä täte. Yebätä, ñaka däri kwete aune ñain o däri kain ngäbiti ja kräkäi mikakäre. * Akwa tä kräkä mada kain ngäbiti ne kwe rabadreta kwin. Ngöbökwe ja nire biani nie aune däri sribebare kwe, aisete dre bäri kwin ni kräke gare Ngöböi, ye gare metre nitre kristiano ie. Aune mä, ¿dre bäri kwin mä kräke ye gare Ngöböi raba ruin mäi?
JEHOVAKWE KUKWE KETEITIBE NUAIN MANANBARE DÄRI YEBITI
17. ¿Jehová nämäne nitre Israel kirabe ye tuenmetre kukwe meden aibe nuainne däri yebiti?
17 Jehovakwe kukwe biani Moisés ie yete niebare kwe nitre israelita ie: “Jondron ngätä tä nire däri yebiti aune tikwe däri ye mikani akwle kä jondron nire kukwara yekänti mun kräke ngite juankäre ta munbiti, ñan ñobätä aune däri yebiti ngite juanta ta” (Levítico 17:11; nota 17 mikadre ñärärä). Nitre israelita nämäne ja mike ngite ye ngwane, Jehovakwe ngite juandre ta bititre yekäre, nämänentre niken jondron nire ngwena templote ne kwe sacerdote rabadre kämike aune därie iente kä jondron nire kukwara yebiti. Jehová nämäne nitre Israel kirabe tuenmetre kukwe ye aibe nuainne däri yebiti.
18. Jesukwe ja nire biani ni ütiäre, ¿ye köböire dre raba nemen nikwe?
18 Jesús nükani Kä tibienbätä ye ngwane, ja nire o ja därie biani kwe ngite juankäre ta nibiti. Ye bitikäre, jondron nire kämikadre jankunu ni ngite ütiäre ye ribe ñaka namani Kukwe biani nitre israelita ie ye ererebätä (Mateo 20:28; Hebreos 10:1). Jesukwe ja nire biani ye namani ütiäte krubäte. Ye köböire, ni jökrä ie nüna kärekäre ye Jehovakwe käbämikani (Juan 3:16, TNM; Hebreos 9:11, 12, TNM; 1 Pedro 1:18, 19, TNM).
Ja nire aune däri ütiäte mä kräke, ¿ye mä raba bämike ño?
19. ¿Nikwe dre nuaindre ne kwe ja ñaka rabadre ruin ngite nie nitre mada därie yebätä?
19 Jehovakwe ja nire biani nie yebätä nita debe bien krubäte ie. Yebätä, nitre kristiano tö niei nitre ie, niaratre tödekadre Jesús ie ngwane raba nüne kärekäre. Ne madakäre, nitre kristiano tä ni mada tarere, yebätä nitre madakwe dre nuaindre ne kwe nüna kärekäre rabadre kwetre ye tätre ja di ngwen driere ietre (Ezequiel 3:17-21). Ye köböire niaratre raba niere apóstol Pablo erere: “Ja ruen ngite ñakare tie, ñobtä ñan angwane Ngöböta kukwe miketbe ño ni diantarikäre Jesu köböire abko tikwe niebare jökrä munye” (Hechos 20:26, 27). Nikwe blitai Jehovabätä aune ja nire ye ütiäte krubäte kräke yebätä nikwe blitai ngwane, nikwe bämikai ja nire aune däri ye ütiäte ni kräke.
^ párr. 1 Salmo 36:9: “Ja nire ye jökrä mäkwe; ñotra mäkwe ye köböire kä trä tuin nunye”.
^ párr. 5 Éxodo 21:22, 23: “Nitre brare tädre ja di nuin kwärikwäri aune ye köböite meri murore ye nuaindre tare kwetre bätä ngäbäkre ye däredre jötrö ngwarbebätä, akwa ñaka krütadre ngwane, dre rabadre bare ererebätä meri ye muko rabadre ütiä mike ni yebiti; aune nitre kukwe ükatekä ye köböire ni ye rabadre ütiä bien. Akwa krütadre ngwane, ja nire ye ütiäre ja nire arabe biandreta”.
^ párr. 16 Däri mikata ja kwatate yebätä kukwe mikakäre gare bäri jai, tärä “Munkwe Ngöbö taredre jankunu” kap. 7 párr. 7-14 mikadre ñärärä, nitre testiko Jehovakwe sribebare.
