1, 2. ¿Mäkwe kukwe meden ngwandretari jai aune ñobätä?

NITRE kwati krubäte tä ja bien Ngöbö mikaka täte, akwa mätä ja tötike Bibliabätä ye köböire kukwe nuainta kwetre o dre drieta kwetre ye ñaka tuin kwin Ngöböi ye niena gare mäi (2 Corintios 6:17). Yebätä Jehovata ribere nie, nikwe kämikadrekä iglesia ngwarbe o ‘Babilonia Kri’ yebätä (Apocalipsis 18:2, 4). ¿Mäkwe dre nuaindi? Ni itire itire rabadre kukwe den nuaindre jai aune rabadre ngwentari jai: “¿Ti tö Ngöbö mikai täte niara tö ie ye erere o ti tö mikai täte tita nuainne käre ye erere?”.

² Mäkwe kämikaninanka iglesia ngwarbe yebätä o mäkwe tuaninametre ngwane, mäkwe kukwe kwin nuainbare. Akwa kukwe ruäre kite iglesia ngwarbe yekri mä nämäne nuainne abokän mä töi täbe nuainbätä ye mä jämi tuenmetre raba ruin nuen. Ani mike gare ruäre jai aune ñobätä ütiäte krubäte nikwe mikadre tuin jai Jehovata mike tuin jai ye erere ye ani mike gare jai arato.

3. a) ¿Ñobätä ñaka raba nemen nuäre nitre ruäre kräke jondron üai sribeta Ngöbö mikara täte ye tuametrekäre? b) ¿Jondron üai ngwarbebiti Ngöbö mikata täte yebätä Biblia tä dre niere?

³ Nitre ruäre kwe jondron üai chi sribebare ye tärä gwi Ngöbö mikakäre täte. Ye erere tärä mäkwe ngwane, mäkwe ñaka Ngöbö mikadre täte jondron yebiti ye raba nemen tuin jene mäi o ñaka raba nemen tuin kwin mäi. Akwa nikwe Jehová mikadre ño täte drieta kwe nie ye mäkwe ngwan törö jai. Aune Jehová ñaka tö ni tuai niara mike täte jondron üai ngwarbe yebiti  ye Biblia tä mike gare metre nie (ñäkädre Hechos 17:29, 30 yebätä; Salmo 115:4-8; Isaías 42:8; 1 Juan 5:21).

4. a) ¿Ñobätä nikwe ñaka ni mräkä krütani ye mikadre ngöböre jai? b) Ja töi mikadre blite nitre krütani ben, ¿ye ñobätä Jehovakwe ñäkäibare nitre israelita ie?

⁴ Nitre ruäre tä kä denkä krubäte jai aune tä ja di ngwen jondron kwin nuainne mräkätre krütani ye kräke bätä tä mike ngöböre jai raba ruin nuen. Akwa nikwe ñaka ye nuaindre ye niena gare nie, ñan ñobätä aune nitre krütani ye ñaka raba ni dimike, ni nuainne tare aune ñaka tä nüne jankunu kä madakänti. Ne madakäre, nikwe ja töi mikadre blite bentre ye köböite kukwe tare raba nemen ni kisete, ñan ñobätä aune ni mräkä krütani tä kukwe mike gare nie nikwe nütüdre, akwa metrere ye kite chokalitre yekri. Yebätä, nitre israelita ñaka rabadre ja töi mike blite nitre krütani yebe aune ñaka rabadre kukwe nuainne ja mäkäkäre chokabe ye Jehovakwe niebare ietre (Deuteronomio 18:10-12; nota 26 aune 31 mikadre ñärärä).

5. ¿Dre raba mä dimike jondron üai sribebare Ngöbö mikakäre täte o ni mräkä krütani mikata ngöböre jai ye tuenmetre?

⁵ ¿Dre raba mä dimike jondron üai sribebare Ngöbö mikakäre täte o ni mräkä krütani mikata ngöböre jai ye tuenmetre? Mäkwe ñäkädre Bibliabätä aune kukwe ye tuin ño Jehovai yebätä mäkwe töbikadretari. Jondron ye tuin “käme krubäte” o yaidre ie (Deuteronomio 27:15). Jehovakwe mä dimikadre kukwe mike tuin jai tuin ño ie ye erere aune mä dimikadre kwe niara mike täte tö ie ye erere ye mäkwe ribedre mantre jetebe ie (Isaías 55:9). Jehovakwe mä dimikai jondron kite iglesia ngwarbe yekri ye jökrä tuenmetre.

6. ¿Ñobätä köbö 25 diciembre ye dianinkä Jesús därebare ye käi ngwankäre juto jabätä?

⁶ Fiesta Navidad ye nuainta bäri kä jökräbiti tibien aune yete Jesús därebare käi ngwanta juto jabätä nitre jökrä bäsi tä nütüre. Akwa metrere Navidad ye kite iglesia ngwarbe yekri.  Enciclopedia keteiti tä mike gare, nitre ñaka Ngöbö mikaka täte nünanka Roma ye nämäne köbö 25 diciembre yete Ñänä käi ngwen juto jabätä. Nitre ji ngwanka iglesia ngwarbe yete ye tö namani nitre ñaka Ngöbö mikaka täte ye mada tuai ja mike kristiano. Aisete, Jesús ñaka därebare köbö 25 diciembre yete, akwa ja töi mikani kwetre köbö yete Jesús därebare ye käi ngwen juto jabätä (Lucas 2:8-12). Nitre ja tötikaka Jesukwe ñaka nämäne Navidad käi ngwen juto jabätä. Tärä Los orígenes sagrados de las cosas profundas tä niere ye erere, Kristo murie ketani ye bitikäre kä nikani 200 ta yete, “ñongwane Jesús därebare metrere ye ñaka nämäne gare jire ni iti ie aune niaratre töi ñaka nämäne kukwe ye mikabätä gare jai”. Ne madakäre, Jesús murie ketani ye bitikäre ka nikani 300 biti bäri ta yete, Navidad nuain jatani.

7. ¿Ñobätä nitre kristiano metre ñaka Navidad käi ngwen juto jabätä?

⁷ Navidad ye kite nitre ñaka kristiano yekri aune köbö yete nitre ja mräkäre nämäne mröre jabe aune jondron bien jai kwärikwäri ye gare nitre kwati ie. Ne madakäre, juta Inglaterra aune juta ruäre Norteamérica yekänti Navidad ye ñäkäibare kä ruäre te, ñan ñobätä aune fiesta ye jatani nitre ñaka kristiano yekri. Nire nire nämäne nuainne ye mika nämäne ja ngie nuin. Akwa ye bitikäre, nitre jataninta Navidad ye käi ngwen juto jabätä. ¿Ñobätä nitre kristiano metre ñaka Navidad käi ngwen juto jabätä? Ñan ñobätä aune dre dre nuainta kwetre ye jökräbiti tö kukwe kwin nuaindi Ngöbö okwäkänti.

8, 9. ¿Ñobätä nitre kristiano kena ñaka nämäne cumpleaño nuainne?

⁸ Fiesta mada nuainta bäri ye abokän cumpleaño. ¿Nitre kristiano rabadre cumpleaño ye käi ngwen juto jabätä ya? Cumpleaño nuainbare kädekateta Bibliabätä, ye nitre ñaka Jehová mike täte käkwe nuainbare (Génesis 40:20; Marcos 6:21). Cumpleaño yete ngöbö ngwarbe mika nämäne ütiäte jai. Yebätä, nitre kristiano kena ie fiesta ye nämäne tuin, “kukwe kirabe ütiäte krubäte abokän nitre ñaka Ngöbö  mikaka täte nämäne nuainne” ye erere (Las cosas nuestras de cada día).

⁹ Ni itire itire nämäne därere ye ngwane ni üaire nämäne yete aune üai ye rabadre nitre ye kriemike jankunu nitre romano aune nitre griego kirabe nämäne nütüre. Kä ye näire nitre ñaka kristiano nämäne cumpleaño nuainne, ñan ñobätä aune nire nire käkwe cumpleaño nuaindre ye köböire ngöbö kwetre yekwe kriemikadre nütü nämäne kwetre.

10. ¿Ñobätä nitre kristiano metre ye ñaka tä cumpleaño käi ngwen juto jabätä?

¹⁰ Fiesta kite iglesia ngwarbe yekri, ¿ye tuin kwin Jehovai raba ruin mäi? (Isaías 65:11, 12). Ñakare. Yebätä, nitre kristiano metre ñaka tä cumpleaño aune fiesta mada mada kite iglesia ngwarbe yekri ye käi ngwen juto jabätä.

11. a) ¿Ñobätä nitre ruäre tä fiesta kite nitre ñaka kristiano yekri ye nuainne? b) ¿Dre abokän rabadre bäri ütiäte mä kräke?

¹¹ Navidad aune fiesta mada mada ye kite nitre ñaka kristiano yekri ye gare nitre ruäre ie, akwa täbe käi ngwen juto jabätä. Fiesta ye nuainta jerekäbe rabakäre keteitibe jakänti ni ja mräkäre ben nütüta kwetre. ¿Ye erere tuin mäi? Ni törbadre rabai keteitibe jakänti ni mräkä ben ye ñaka blo. Jehovakwe ni ja mräkäre ükaninte aune nikwe ja ketadre kwin ni mräkä ben ie niara tö (Efesios 3:14, 15). Akwa nikwe ja ketadre Jehovabe ye rabadre bäri ütiäte ni kräke, fiesta kite iglesia ngwarbe yekri nuaindre nikwe ni mräkäbe ye kräke. Yebätä, apóstol Pablo niebare: “Jändrän mden mden tuen dbe ni Dänkienye, ye munkwe mika ñäräre kuin ja käne” (Efesios 5:10).

12. ¿Fiesta meden abokän ñaka tuin kwin Jehovai?

¹² Nitre kwati krubäte tä nütüre fiesta keteiti ye nirekwe kömikani mikadre gare jai ye ñaka ütiäte. Akwa Jehová töi ñaka ye erere. Fiesta kite iglesia ngwarbe yekri aune fiesta abokänbiti ni kä tibienbätä mikata ütiäte jai o juta keteiti käikitakata ye ñaka tuin kwin Jehovai. Ñodre, nitre Egipto nämäne fiesta keta kabre nuainne ngöbö kwetre mikakäre ütiäte jai.  Nitre israelita nikani mento Egipto ye bitikäre, nitre Egipto nämäne fiesta ngwarbe nuainne ye erere nuainbare kwetre aune kädekani kwetre “fiesta [...] Jehová kräke”. Akwa fiesta ye nuainbätä Jehovakwe niaratre mikani ja ngie nuin (Éxodo 32:2-10). Isaías ni Ngöbö kukwei niekä kukwe niebare ne erere nikwe nuaindre: “Ñaka kise mika jondron kämekäme yebätä” (ñäkädre Isaías 52:11 yebätä). *

13. Fiesta ngwarbe ye mä ñaka jatadre nuainne jankunu ngwane, ¿mä raba kite kukwe meden meden ngwentari jai?

¹³ Fiesta ngwarbe ye mä ñaka jatadre nuainne jankunu ngwane, mä raba kukwe keta kabre ngwentari jai. Ñodre: “Ñobätä ti ñaka Navidad käi ngwen juto jabätä ye sribi muko tikwe ngwandretari tie ngwane, ¿tikwe dre nuaindre? Ni iti käkwe jondron biandre tie Navidad käi näire ye ngwane, ¿tikwe dre nuaindre? Ti muko törbadre ti tuai fiesta ñaka tuin kwin Ngöböi ye nuainne ngwane, ¿tikwe dre nuaindre? ¿Tikwe dre nuaindre ne kwe monsotre tikwe ñaka rabadre ulire ti ñaka fiesta ruäre nuainne o ti ñaka cumpleaño kwetre nuainne yebätä?

14, 15. Ni iti käkwe “Feliz Navidad” o “Feliz Año Nuevo” niedre mäi o jondron biandre mäi ngwane, ¿mäkwe dre nuaindre?

¹⁴ Kukwe ketare ketare yekänti nikwe dre niedre aune dre nuaindre ye känenkri ütiäte krubäte nikwe töbikadre kwin käne. Ñodre, ni iti käkwe “Feliz Navidad” o “Feliz Año Nuevo” niedre mäi ngwane, mäkwe “tä debe” niedre jerekäbe ie. Ne madakäre, ni iti törbadre kukwe ye mikai gare bäri jai ngwane, ñobätä mä ñaka fiesta ye nuainne ye mä raba mike gare ie. Akwa käre mäkwe ja töi mikadre jäme, töbikadre kwin käne blitakäre aune ni mada mikadre ütiäte jai. Biblia tä niere: “Blita kwin aibe, käkwe nändre mun kadate käre. Munkwe  ja kukwe mritadre mrenbe, abokän kwe munkwe ni itire itire kukwe kadre ngäbiti ño, rükadre gare mun ie” (Colosenses 4:6, NGT). Kä diandrekä jai rabakäre jakänti nitre madabe aune jondron biandre jai ye tuin kwin mäi, akwa fiesta ngwarbe nuainta ye ngwane mä ñaka nuainne ye mä raba mike gare ie.

¹⁵ Ni iti käkwe jondron biandre mäi ye ngwane, ¿mäkwe dre nuaindre? Kukwe yekänti nikwe dre nuaindre ye nie ñaka Bibliabätä, akwa ni töi tädre kwin Ngöbö okwäkänti yebrä nietabätä (1 Timoteo 1:18, 19). Mä ñaka fiesta ngwarbe nuainne ye ñaka gare ni iti ie yebätä raba jondron bien mäi. O raba kukwe ne niere mäi: “Mä ñaka fiesta ne käi ngwen juto jabätä ye gare tie, akwa ti törba jondron ne biain mäi”. Kukwe ketare ketare yekänti, mäkwe jondron ye kai ngäbiti o ñakare ye tä gare mäi. Akwa mäkwe kukwe meden diandre nuaindre jai yekwe mä töi mikadre jäme. Ni tö ja ketai jankunu Jehovabe ngwane, nikwe ñaka kukwe blo nuaindre.

16. Fiesta kite nitre ñaka kristiano yekri ye mä mräkä törbadre nuaindi ngwane, ¿mäkwe dre nuaindre?

¹⁶ Fiesta kite nitre ñaka kristiano yekri ye mä mräkä törbadre nuaindi ngwane, ¿mäkwe dre nuaindre? Mäkwe ñaka ñäkädre bentre jai. Niaratre raba kukwe den nuaindre akwle jai ye mäkwe ngwandre törö jai. Mäkwe ja töi mika jäme kräketre aune niaratre tä kukwe den nuaindre jai ye mäkwe mika ütiäte jai, mä törbadre niaratre tuai nuainne ja kräke ye erere (ñäkädre Mateo 7:12 yebätä). Akwa, fiesta yete mä mräkä törbadre mä tuai ja ngätäite bentre ye ngwane, ¿mäkwe dre nuaindre? Mä jämi kukwe den nuaindre jai ye känenkri, Jehovakwe mä dimikadre kukwe kwin nuainne ye mäkwe ribedre ie. Mäkwe töbikadre kukwe yebätä aune mäkwe kukwe känändre mikakäre gare jai. Käre mä tö kukwe kwin nuaindi Jehová okwäkänti ye mäkwe ñaka käi kwitaka jabiti.

17. Nitre mada tä fiesta ngwarbe nuainne ye ngwane, jondron kwin tä niken monsotre mäkwe bäre ye ñaka nütüdre kwetre yekäre, ¿mäkwe dre nuaindre?

 ¹⁷ Nitre mada tä fiesta ngwarbe nuainne ye ngwane, jondron kwin tä niken monsotre mäkwe bäre ye ñaka nütüdre kwetre yekäre, ¿mäkwe dre nuaindre? Nane nane mäkwe jondron nuaindre monsotre mäkwe kräke. Arato niaratre ñaka jondron ngübare jai ye mä raba bien ietre. Mäkwe kä diandrekä jai monsotre mäkwe kräke aune mäkwe niaratre taredre ye kukwe bäri ütiäte mä raba nuainne kräketre.

18. ¿Ñobätä ni rabadre niken nitre kristiano tä gätäre yebätä?

¹⁸ Ni tö kukwe kwin nuaindi Jehová okwäkänti ngwane, nikwe kämikadrekä iglesia ngwarbe yebätä aune kukwe meden meden kite iglesia ngwarbe yekri ye nikwe ñaka nuaindre. Ne madakäre, nikwe kukwe metre mikadre täte. ¿Nikwe nuaindre ño? Nitre kristiano tä gätäre bämän kratire kratire ye jökräbätä ni rikadre (ñäkädre Hebreos 10:24, 25 yebätä). Gätä ye ütiäte krubäte Ngöbö mikakäre täte metre (Salmo 22:22; 122:1). Gätä yete ja dimikata kwärikwäri (Romanos 1:12).

19. ¿Dre dre niena gare mäi Bibliabätä yebätä mäkwe blitadre nitre madabe ye ñobätä ütiäte?

¹⁹ Dre dre niena gare mäi Bibliabätä yebätä mäkwe blitadre nitre madabe Ngöbö mikakäre täte metre. Kukwe blo nuainta kä jökräbiti tibien ye tä nitre kwati mike ulire krubäte. Nitre ruäre ie ja ruin ye erere ye gare mäi raba ruin nuen. Ye erere ngwane, kukwe kwin krubäte ie mätä tö ngwen ja känenkäre ye mäkwe mika gare ietre. Nitre kristiano tä gätäre yebätä mä jatai niken käre aune Biblia tä dre niere yebätä mäkwe blitai nitre madabe ngwane, mä ñaka tö näin jankunu iglesia ngwarbe yete aune mä ñaka tö niena kukwe nuainta kwetre ye nuaindi rabai gare mäi. Kä rabai juto mäbätä aune mätä ja di ngwen Ngöbö mike täte tö ie erere ye köböire Jehovakwe kukwe kwin mikai nemen bare mä kräke yei mäkwe tö ngwandre (Malaquías 3:10).