1-3. a) ¿Nita klabore dre kisete? b) ¿Jehovakwe dre nuaindi ni mikakäre kwäre gata yebätä?

KUKWE ne bämike ja töite: kukwe keteiti mäkwe ñaka nuainbare abokänbätä kukwe ükadrete mäbe, mä kitadre ngite, mä ñaka mikadre jire kwäre, kukwe kwin ñaka jire mä kräke rabadre ruin mäi aune mäkwe dre nuaindre ye ñaka rabadre gare mäi. Akwa, ni iti raba mä mike kwäre rabadre gare mäi aune mä dimikai kwe niedre kwe mäi ye ngwane, ¿ja rabadre ruin ño mäi?

² Ni jökrä tä klabore gata kisete. Aune ni ñaka raba nemen kwäre akwle. Akwa Jehová abokän die tärä ni mikakäre kwäre gata yebätä. Aisete niarakwe “gata ni rüe mrä ye gaikä täte” käbämikata kwe (1 Corintios 15:26, TNM).

³ Gata ñaka rabaira ye ngwane ja rabai ruin kwin nie ye bämike ja töite. Akwa gata ye ñan aibe gaikä täte Jehovakwe. Ñakare aune, nitre krütani ye mikai kwäre kwe gata yebätä. Jehovakwe niaratre mikai nüketa nire, ñan ñobätä aune niarata käbämike nie ‘nitre tä ngwakare ye rükaita nire’ (Isaías 26:19). Ye abokän nitre krütani gaikröta gärätä Bibliabätä. Kukwe kwin käbämikata nie yebätä töbike.

4. a) Ni mräkä o ja ketamuko nikwe krütadre ye ngwane, ¿dre raba ni töi mike jäme? b) ¿Nire nire nämäne ja kete kwin Jesube?

⁴ Ni mräkä o ja ketamuko nikwe tä krüte ye ngwane tä nemen tare krubäte nie. Ni ñaka raba ni ye miketa nire  yebätä nita nemen ulire krubäte. Akwa kukwe nieta Bibliabätä ye tä ni töi mike jäme (ñäkädre 2 Corintios 1:3, 4 yebätä). Jehová aune Jesús tö ni mräkä o ja ketamuko nikwe mikaita nire abokän kukwe keteiti tä bämike ye ani mike gare jai. Jesús nämäne Kä tibienbätä ye ngwane, käre nämäne niken Lázaro aune Lázaro ngwai Marta bätä María yekänti. Niaratre nimä nämäne ja kete kwin Jesube. Biblia tä niere: “Jesu abko kwe Marta, María amne Lázaro nämane tare kri” (Juan 11:3-5).

5, 6. a) Lázaro mräkätre aune ja ketamuko kwe nämäne muen ye jutuabare Jesús ie ngwane, ¿dre nuainbare kwe? b) Nitre krütani ye namani tare Jesús ie, ¿ye ñobätä tä ni töi mike jäme?

⁵ Akwa Lázaro krütani. Kukwe ye namani bare ngwane, Jesús nikani Marta aune María töi mike jäme. Jesús jatanina nüke no ye namani gare Marta ie ngwane nikani ngäbiti. Jesús jutuabare ie ngwane kä namani nuärebätä, akwa niebare kwe ie: “Ma tädre nete akräke ti ngwai ñan krütadre tikän”. Jesús nükani kä rairebiti namani ruin Marta ie. Arato, María nämäne muen ye jutuabare Jesús ie. Lázaro mräkätre aune ja ketamuko kwe nämäne muen ye jutuabare Jesús ie ngwane, muabare kwe arato (Juan 11:21, 33, 35). Ni mräkä tä krüte nikän ye ngwane, jata nemen ruin ño nie ye erere ja namani ruin Jesús ie.

⁶ Nitre krütani ye namani tare Jesús ie ye tä ni töi mike jäme. Niara ye töi Rün kwe ye erere (Juan 14:9). Jehová die tärä gata diankakäre täte aune köböra nuainne käbämikata kwe.

7, 8. a) ¿Ñobätä Marta ñaka tö namani jä diankamana mento Lázaro doboi yebiti? b) ¿Kukwe meden ñan tuabare nuainbare Jesukwe?

⁷ Lázaro doboi mikani yekänti Jesús nikani aune jä kri nämäne mikani kämäkä yebiti. Aisete Jesukwe niebare: “Jä oto ye denkä mento”. Akwa, köbö köböbokä nikanina  ta yete Lázaro krütani, yebätä Marta ñaka tö namani jä ye diankamana mento (Juan 11:39). Jesukwe dre nuaindi Lázaro kräke ye ñaka nämäne gare jire Marta ie.

⁸ Jä dianinkä mento ye ngwane, Jesukwe ñäkäbare ja dibiti: “¡Lázaro, jakweta künken!”. Ye ngwane, kukwe ñan tuabare namani bare Marta aune María okwäbiti: “Lázaro näma nguse, ye kise amne ngoto näma mrianinte jökrä dänte abko erere jataba kä mkä yete mentokwäre” (Juan 11:43, 44). ¡Lázaro nükaninta nire! Namaninta mräkätre aune ja ketamuko kwe yebe. Nitre jökrä namaninta kise mikebätä, küde kite ngärä aune blite ben. ¡Kukwe ñan tuabare namani bare! Jesukwe Lázaro ganinkröta.

9, 10. a) ¿Nirekwe ja di biani Jesús ie nitre krütani ye gakrökäreta? b) ¿Nitre ganinkröta nieta Bibliabätä ye ñobätä tä ni dimike?

⁹ ¿Nirekwe ja di biani Jesús ie nitre krütani ye gakrökäreta? Jesukwe Lázaro gadrekröta ye känenkri, orabare kwe Jehovai. Aune Jehovakwe ja di biani ie kukwe ye nuainkäre (ñäkädre Juan 11:41, 42 yebätä). Akwa Lázaro ye ñan aibe ganinkröta. * Ñodre, monso chi merire kä nämäne 12 biti abokän nämäne bren krubäte yebätä Biblia tä blite. Rün kwe kädeka nämäne Jairo aune monso mada ñaka nämäne kwe. Jairo dre nuaindre ye ñaka nämäne gare ie aune Jesukwe ngängän mikadreta kwin ribebare kwe ie. Niara nämäne blite Jesube ngwane, nitre mada nükani käkwe niebare ie: “Ma ngänkän kürera makän. Makwe ñan dirikä nika mda”. Akwa Jesukwe niebare ie:  “Ma ñan rekwetaka [...]. Makwe tödeka kwatibe”. Aune Jesús nikani gwairebe Jairo ben. Nikanintre nemen Jairo gwirete ngwane, nitre nämäne muen krubäte jutuabare Jesús ie. Jesukwe niebare ietre: “Ngäbäkre merire ye kürera munta nütüre, akwa tä kibien. ¿Ñobtä mun ngetrakwe nibi [...] yere?”. Jesukwe dre niebare ye ñaka nükani gare Jairo aune muko kwe ie raba ruin nie. Ye bitikäre, Jesukwe nitre jökrä juani mento aune nikani Jairo bätä Jairo muko yebe monso chi merire yekänti. Jesukwe monso chi merire ye kani kisebiti aune niebare kwe ie: “Ngäbäkre merire chi, näin krö, tita niere mae”. Monso chi merire nükaninta krö aune namaninta dikekä ye jutuabare rün aune meye ie ye ngwane, kä namani juto bätätre ye bämike ja töite. ¡Jesukwe monso chi merire ye ganinkröta! (Marcos 5:22-24, 35-42). Jairo aune muko kwe ie ngängän chi jutuadre batire batire ngwane, Jehovakwe dre nuainbare niaratre kräke Jesús köböire ye rükadre törö ietre.

¹⁰ Nitre ganinkröta Jesukwe ye krütaninta. Akwa nitre ganinkröta nieta Bibliabätä ye tä ni mike tö ngwen. Arato, tä mike gare metre nie Jehová tö nitre krütani ye gaikröta aune nuaindi kwe.

11. ¿Lázaro krütani yebätä Eclesiastés 9:5 tä dre driere nie?

¹¹ Biblia tä niere: “Nitre krütani yei kukwe ñaka niena gare jire” (Eclesiastés 9:5). Ye erere namani bare Lazarobätä. Nämäne dobote ye ngwane, dre nämäne nemen bare bäre ye ñaka nämäne gare ie. Jesukwe niebare erere, Lázaro nämäne kübien ye kwrere (Juan 11:11, TNM).

12. Lázaro ganinkröta metre, ¿ye ñokänti gare nie?

¹² Jesukwe Lázaro ganinkröta nitre kwati okwäbiti. Nitre  ja mikaka Jesús rüere käkwe kukwe ye tuani nemen bare arato. Lázaro ganinkröta ye namani gare nitre jökrä ie, ñan ñobätä aune nämänenta nire (Juan 11:47). Ne madakäre, nitre kwati nikani Lázaro tuin känti aune Ngöbökwe Jesús juani ye namanintre mike era jai. Ye ñaka namani debe nitre ja mikaka Jesús rüere ye kräke, aisete ja töi mikani kwetre Jesús aune Lázaro murie kete (Juan 11:53; 12:9-11).

13. Jehovakwe nitre krütani gaikröta, ¿ye ñobätä gare metre nie?

¹³ Jehovakwe jondron jökrä sribebare, yebätä die tärä nitre krütani ye gakrökäreta. Aune Jesukwe niebare “nitre jökrä tä dobote ngwankäre törö jai” ye gaikröta (Juan 5:28, TNM). Ye abokän nire nire krütani tä Jehová töite ye gaikröta kwe meden gärätä. Ye nuainkäre, ni ye bä ño o nämäne ja ngwen ño ye tädre törö ie. ¿Jehová raba ye nuainne? Töbike kukwe nebätä: muke kwati krubäte tä kä kwinbiti, akwa jökrä kädekata ño ye gare Jehovai nieta Bibliabätä (ñäkädre Isaías 40:26 yebätä). * Muke jökrä kädekata ño ye Jehová raba ngwen törö jai, aisete nitre krütani gaikröta kwe ye bä ño o nämäne ja ngwen ño ye rabai bäri nuäre kräke ngwankäre törö jai.

14, 15. Job kukwe niebare nitre krütani gaikröta yebätä, ¿ye tä dre driere nie?

¹⁴ Nitre krütani gaikröta ye Job ni ja ngwanka metre nämäne mike era jai. Bati ngwanintari kwe: “Ni iti krütadre ngwane, ¿raba nüketa nire?”. Biti niebare kwe Jehovai: “Mäkwe ti kärädi aune tikwe ñäkäi mä käre. Mäkwe jondron sribebare ja kisebiti yebätä mä töi rabai krubäte”. Ye  tä driere nie Jehová tö nitre krütani ye gaikröta (Job 14:13-15).

¹⁵ Nitre krütani gaikröta nibira gare mäi, ¿yebätä ja ruin ño mäi? Jehová tö nitre krütani gaikröta ye tä ni töi mike jäme. Akwa mätä kukwe ne ngwentari jai raba ruin nuen: “¿Ti mräkä o ja ketamuko tikwe krütani ye gaikröta arato ya?”. Nire nire gaikröta aune nünandi medente kwetre nieta Bibliabätä ye ani mike gare jai.

16. ¿Nitre krütani gaikröta yekwe nünain ño Kä tibienbätä?

¹⁶ Nitre krütani ganinkröta mekerabe ye namaninta nüne mräkätre aune ja ketamuko kwetre yebe Kä tibienbätä. Ye erere rabai bare ja känenkäre, akwa bäri kwin. ¿Ñobätä? Kena, nire nire krütani gaikröta ye raba nüne kärekäre Kä tibienbätä. Aune ketebukäre, kä ye näire nüna rabai bäri kwin. Rü, kukwe blo nuainta aune bren ñaka rabaira jire.

17. ¿Nire nire gaikröta?

¹⁷ ¿Nire nire gaikröta? Jesukwe niebare: “Nitre jökrä tä dobote ngwankäre törö jai, yei niara kukwei juruai aune jataita kä merebiti” (Juan 5:28, 29, TNM). Aune Biblia tä niere arato: “Mren käkwe nitre krütani nämä te ye bianbata aune gata bätä Dobo käkwe nitre krütani nämä te ye bianbata” (Revelación 20:13, TNM). Nitre kwati krubäte ye gaikröta. Apóstol Pablo niebare: “Nitre kukwe metre nuainkä aune nitre ñaka kukwe metre nuainkä krütani ye gaikröta” (ñäkädre Hechos 24:15 yebätä). *

18. ¿“Nitre kukwe metre nuainkä” krütani gaikröta ye abokän nire nire?

 ¹⁸ ¿“Nitre kukwe metre nuainkä” krütani ye abokän nire nire? Ye abokän nitre Jehová mikani täte nünanbare Jesús jämi nüke Kä tibienbätä ye känenkri. Niaratre jökrä gaikröta Kä tibienbätä. Nitre ye ruäre abokän Noé, Abrahán, Sara, Moisés, Rut aune Ester. Hebreos kapitulo 11 yekänti blitata niaratre ruäre yebätä. Akwa, ¿nitre  Ngöbö mikaka täte metre ni näire tä krüte yebätä ni raba dre niere? Niaratre ye “nitre kukwe metre nuainkä” arato aune gaikröta.

19. a) ¿“Nitre ñaka kukwe metre nuainkä” krütani ye abokän nire nire? b) ¿Ñokäre Jehovakwe niaratre gaikröta?

¹⁹ ¿“Nitre ñaka kukwe metre nuainkä” krütani ye abokän nire nire? Ye abokän nitre kwati krubäte ie Jehová ñaka namani gare meden gärätä. Niaratre krütani, akwa täbe törö Jehovai. Niaratre gaikröta kwe aune kä rabai ietre Ngöbö mikakäre gare jai aune mikakäre täte.

20. ¿Nire nire ñaka gaikröta?

²⁰ ¿Nitre krütani ye jökrä gaikröta ya? Ñakare. Nitre krütani ye ruäre ñaka gaikröta niebare Jesukwe (Lucas 12:5, TNM; nota 19 mikadre ñärärä). ¿Nire nire ñaka gaikröta? Nitre ja ngwani blo aune ñaka tö namani ja töi kwitai ye ñaka gaikröta. Akwa, ¿nire nire gadrekröta ye tä gare nirei? Tä gare Jehovai. Niara abokän Ni Kukwe Ükatekä Bäri Kri, akwa Jesús kädekani kwe arato “kukwe ükatekä [...] nitre nire kräke aune nitre ngatani kräke” (Hechos 10:42, NGT).

21, 22. a) ¿Nitre krütani gakröta nünankäre kä kwinbiti ye gakröta ño? b) ¿Nire ganinkröta käne nünankäre kä kwinbiti?

²¹ Biblia tä niere arato nitre ruäre nünain kä kwinbiti. Nitre ye ñaka gakröta ja ngätärebiti, ñakare aune üaire.

²² Jesús ganinkröta käne nünankäre kä kwinbiti (Juan 3:13). Niara murie ketani ye bitikäre köbö nikani köbömä ta ye ngwane Jehovakwe ganinkröta, akwa ñaka ja ngätärebiti (Salmo 16:10; Hechos 13:34, 35, TNM). Apóstol Pedro mikani gare, Jesús ye “murie ketani ja ngätärebiti akwa mikaninta nire üaire” (1 Pedro 3:18, TNM). Jesús ganinkröta ni üaire dite ye erere (1 Corintios 15:3-6).  Akwa Biblia tä niere, ni mada gaikröta üaire Jesús ye erere arato.

23, 24. ¿“Oveja braibe” niebare Jesukwe ye abokän nire nire aune nitre ye nibe?

²³ Jesús murie ketadre ye känenkri, niebare kwe nitre ja tötikaka kwe yei: “Ti bike niken kä ükete biare munkrä” (Juan 14:2). Ye tä mike gare nitre kristiano ruäre gakröta nünankäre niarabe kä kwinbiti. Ye abokän “oveja braibe” o nitre braibe niebare Jesukwe (Lucas 12:32, TNM). Nitre ye nibe ye Apóstol Juan mikani gare. Jesús tuani kwe kä kwinbiti ‘nünaninkä ngutuä Sionbiti nitre 144,000 ben’ (Apocalipsis 14:1).

²⁴ ¿Ñongwane nitre kristiano 144,000 ye gadrekröta niebare? Jesús rabadre gobrane kä kwinbiti ye bitikäre nitre ye gadrekröta nieta Bibliabätä (1 Corintios 15:23, TNM). Jesús niena gobrane kä kwinbiti aune nitre 144,000 ye jökrä bäsi mika nienanta nire aune niena nüne Jesube kä kwinbiti. Akwa nitre ye ruäre täbe Kä tibienbätä. Niaratre tä krüte ngwane, gakröta bengwairebe nünankäre kä kwinbiti. Ne madakäre, nitre kwati krubäte gaikröta ja känenkäre nünankäre Kä Bä Nuäre te Kä tibienbätä.

25. ¿Nikwe dre mikai gare jai kapitulo ja känenkäre yekänti?

²⁵ Jehová köböra ni jökrä mike kwäre gata yebätä aune gata ñaka rabaira jire (ñäkädre Isaías 25:8 yebätä). * Akwa, ¿nitre 144,000 käkwe dre nuaindi kä kwinbiti? Niaratre gobrandi Jesube nieta Bibliabätä. Gobran yebätä nikwe kukwe mikai gare bäri jai kapitulo ja känenkäre yekänti.