1, 2. ¿Nita kukwe meden meden ngwentari jai?

MONSOTRE kia tä kukwe keta kabre ngwentari. Nita kukwe ye mike gare ietre ngwane, tätre ngwentari nie: “¿Ñobätä?”. Nita ja di ngwen kukwe ye mike gare ietre ngwane, tätre ngwentari jankunu nie: “Akwa, ¿ñobätä?”.

² Ni niena umbre o ni monsore, akwa ni jökrä tä kukwe ngwentari jai. Ñodre, nikwe dre kwetai, nikwe dän meden kitai jabätä o nikwe dre kökai ye nita ngwentari jai. O nikwe nünain ño aune dreta ja känenkäre ni kräke ye nita ngwentari jai arato. Akwa, kukwe ye ñaka tä nemen gare kwin nie ngwane, ni raba kite ñaka ngwentari jankunu.

3. Nitre kwati tä kukwe ngwentari, ¿ye ñobätä ñaka mike gare jai?

³ Nitre kwati tä kukwe ütiäte ngwentari jai. Akwa ñaka tätre kukwe ye mike gare jai. ¿Ñobätä? Biblia tä kukwe ye mike gare ruin nitre ruäre ie, akwa ñaka nuäre rükadre gare tätre niere. Nitre dirikä kwelate aune nitre ji ngwanka iglesiate ye aibe ie kukwe ye gare tätre nütüre. Aune nitre mada abokän tä nemen jakaire yebätä ñaka ja töi mike kukwe ye mike gare jai. ¿Mä abokän töita ño?

4, 5. a) ¿Mätä kukwe meden meden ngwentari jai? b) ¿Ñobätä mä rabadre ja di ngwen jankunu kukwe ye mikakäre gare jai?

⁴ Mä tärä kukwe ne kwrere ngwentari jai raba ruin nuen: “¿Ñokäre tita nire? ¿Nitre tä krüte ye ngwane tä niken medente? ¿Ngöbö abokän ño?”. Jesukristo ni dirikä ütiäte käkwe niebare: “Munkwe jondron käräi jankunu aune biandi muen; munkwe jondron känäin jankunu aune kwandi muen; munkwe kise nitai jankunu jukwebätä aune jukwe tikadi muen” (Mateo 7:7, TNM). Yebätä  mäkwe ñaka ja di ngwan nekä. Ñakare aune mäkwe ja di ngwan jankunu kukwe ye mikakäre gare jai.

⁵ Mäkwe ja di ngwain jankunu ngwane, kukwe ye rabai gare mäi Bibliabätä (Proverbios 2:1-5). Aune kukwe ye nuäre rükadre gare. Ne madakäre, kukwe rabai gare mäi yekwe mä dimikai nüne bäri kä jutobiti. Arato kukwe kwin tä mä kräke ja känenkäre ye rabai gare mäi. Akwa kukwe keteiti tä nitre kwati mike töbike ye ani mike gare jai.

6. ¿Ñobätä nitre kwati tä nütüre Ngöbö töi ñaka nibätä?

⁶ Nitre kwati tä nütüre Ngöbö töi ñaka nibätä. Ngöbö töita nibätä akräke nikwe nünandre kwin nieta kwetre. Kä nengwane nitre tä rüre jabe, nitre brukwä ja kräke aune nünanta bobre kä keta kabre känti. Nitre tä ja tare nike, tä nemen bren aune tä krüte. Yebätä, nitre ruäre tä ngwentari jai: “Ngöbö töita nibätä nieta, ¿se ñobätä ñaka ja tare nika mike krüte?”.

7. a) ¿Ñobätä nitre kwati tä Ngöbö ye käme niere? b) Ngöbö ñaka kukwe tare mike nemen bare, ¿ye ñobätä gare metre nie?

⁷ Ruäre ngwane, nitre ji ngwanka iglesiate tä Ngöbö bämike käme nitre okwäkänti. Kukwe tare tä nemen bare ye ngwane, Ngöbö tö namani tuai nemen bare tätre niere. Yebiti tätre mike gare, Ngöbö köböite kukwe tare tä nakainkä. Akwa Ngöbö ñaka kukwe tare mike nemen bare jire chi. ¿Ñobätä nunta ye niere? Ñan ñobätä aune Ngöbö ñaka ni töi gain kukwe käme yebiti drieta Bibliakwe. Santiago 1:13 (NGT) tä niere: “Nire töi gata ngwane, ñan tärä niekä Ngöbö tä töi gain; ñobätä ñakare angwane jondron käme abrä ñakare tärä Ngöbö [...] töi gain. Arato, Ngöbö ñan tärä ni ñokwa töi gaka jondron kämebiti”. Ebokänä, Ngöböta kukwe tare tuenmetre nakainkä.  Akwa ñaka niara köböite tä nemen bare (ñäkädre Job 34:10 yebätä). *

8, 9. Kukwe tare tä nemen bare ye ñaka Ngöbö köböite, ¿ye kukwe meden tä bämike?

⁸ Kukwe ye mikakäre nüke gare jai ani bämike keteiti. Töbike ni rüne töi kwin yebätä. Monso tare krubäte kwe aune tä tötike ne kwe rabadre kukwe kwin nuainne. Akwa monso tä nemen ünä ye ngwane, ñaka tä rün kukwei mike täte aune tä kämikekä gwi. Ye bitikäre, tä kite kukwe käme nuainne aune tä ja mike kukwe kri te. Yebätä, ¿ni rüne ye köböite kukwe kri tä nemen monso ye kisete mäkwe niedre? Ñakare (Lucas 15:11-13). Ye erere arato, kukwe tare tä nemen bare nibätä ye ngwane nikwe ñaka ngite kitadre Ngöböbiti. Ruäre ngwane, ni kä nebätä tä ja mike Ngöbö rüere aune tä kukwe käme nuainne. Akwa ni rüne ye erere, Ngöböta ni kä nebätä tuenmetre kukwe ye nuainne. Yebätä, kukwe tare tä nemen bare ye ngwane, Ngöbö köböite tä nemen bare ye nikwe ñaka niedre.

⁹ Ngöböta kukwe tare tuenmetre nakainkä. ¿Akwa ñobätä? Kapitulo 11 yekänti rabai gare mäi. Ngöböta ni tarere aune kukwe tare tä nemen bare nibätä ye ñaka niara köböite yei mä raba tö ngwen. Ne madakäre, Ngöbö aibe raba kukwe ye ükete (Isaías 33:2).

10. Kukwe käme nuainta ye jökrä Ngöbökwe mikai krüte, ¿ye ñobätä ni raba tö ngwen ie?

¹⁰ Ngöbö ye deme (Isaías 6:3). Dre dre nuainta kwe ye jökrä kwin aune metre. Aisete ni raba tö ngwen ie. Akwa nitre kä nebätä ye ñaka niara erere. Ruäre ngwane, ni jökrä tä kukwe käme nuainne. Gobrantre ruäre töi raba nemen kukwe kwin nuainbätä, akwa kukwe käme nuainta  ye niaratre ñaka raba ükete. Ngöbö aibe raba kukwe käme nuainta ye jökrä ükete aune tö nuaindi. Ngöbökwe kukwe käme ye mikai krüte kärekäre (ñäkädre Salmo 37:9 yebätä). *

11. Ja tare nikata ye ngwane, ¿jata nemen ruin ño Ngöböi?

¹¹ Ja tare nikata aune kukweta ni kisete, ¿yebätä jata nemen ruin ño Ngöböi? Biblia tä mike gare niarata kukwe metre nuainta ye tarere (Salmo 37:28). Kukwe kwin aune kukwe käme tä nemen bare ye jökrä tuin ie. Nita ja tare nike ye tä niara mike ulire krubäte. Kirabe sete nitre jatani ja ngwen bäri käme ye ngwane, “Ngöbö moto nötaninte” nieta Bibliakwe (Génesis 6:5, 6, JK). Aune Ngöbö ñaka ja töi kwite (Malaquías 3:6). Niara töita bökän nibätä drieta Bibliakwe (ñäkädre 1 Pedro 5:7 yebätä).

12, 13. a) ¿Ñobätä nita nitre mada tarere? b) Nita nitre tuin ja tare nike ye ngwane, ¿jata nemen ruin ño nie? c) Ngöbökwe ja tare nika aune kukwe käme mikai krüte, ¿ye ñobätä ni raba tö ngwen ie?

¹² Ngöbökwe ni sribebare ja bä erere drieta Bibliakwe arato (Génesis 1:26). Ye abokän Ngöbö töi keta kabre kwin ye erere ni töi raba nemen meden gärätä. Ñodre, Biblia tä driere nie “Ngöbö abokän ja tare” (1 Juan 4:8, TNM). Ja tare ye tä niara töi mike kukwe jökrä nuainne. Aisete nita ni mada tarere Ngöbö erere. Yebätä, nita nitre tuin ja tare nike ye ngwane nita nemen ulire, akwa Ngöböta nemen bäri ulire.

¹³ Töbike kukwe nebätä: ja tare nikata aune kukwe käme nuainta kä nebätä ye mä raba ükete ngwane, ¿mäkwe nuaindre ya? Nitre mada tare mäkwe yebätä mäkwe nuaindre raba ruin nuen. ¿Aune Ngöbö? Ni tare kwe  yebätä ja tare nika aune kukwe käme nuainta ye jökrä mikai krüte kwe aune die tärä nuainkäre. Kukwe käbämikata nie tä página 4 aune 5 yekänti ye jökrä rabai bare ie mä raba tö ngwen. Akwa Ngöböta kukwe käbämike yei nikwe tö ngwandre yekäre, nikwe niara mikadre gare bäri kwin jai.

14. ¿Ngöbö kä ño aune mäkwe kädekadrete ie tö ye ñobätä gare mäi?

¹⁴ Mä töta nemen ja ketai ni iti ben ngwane, ¿mätä dre niere käne ie? Mätä ja kä niere ie. ¿Aune Ngöbö? ¿Niara kä tärä ya? Iglesia keta kabre yete drieta niara kä Ngöbö o Däkien, akwa ye ñaka kä jeñe kwe. Ye abokän nitre ie rei o gobran nieta ye erere. Ngöbö ye kä Jehová nieta kwe nie. Biblia tä niere: “Mä kä Jehová [...] mä aibe Kri kä tibien ye jökräbiti ta” (Salmo 83:18 [o Biblia ruärebätä 82:19]). Ngöbö kä rabadre gare mäi aune mäkwe kädekadrete ie tö. ¿Ñobätä? Ñan ñobätä aune nitre Biblia tikaka käkwe niara kä tikani bä kabre (Éxodo 3:15; 6:3). Ngöböta ja kä niere mäi ne kwe mä rabadre ja kete ben.

15. ¿Jehová ye dre gärätä?

¹⁵ Ngöbö kä Jehová ye ütiäte krubäte. Ye abokän niara tö dre nuainbätä aune kukwe käbämikata kwe ye raba  mike nemen bare meden gärätä. Aune ketabätä ñaka raba kukwe yebätä. Jehová aibe kädekadre ye erere. *

16, 17. a) ¿Ñobätä Jehová ye Bäri Dite Krubäte? b) ¿Ñobätä Jehová ye Rei kärekäre? c) ¿Ñobätä Jehová ye jondron jökrä Sribekä?

¹⁶ Nibira gare nie ye erere, Salmo 83:18 tä niere Jehovabätä: “Mä aibe Kri”. Kukwe mada madabiti Jehová mikata gare Bibliabätä. Ñodre, Apocalipsis 15:3 tä niere: “Ngöbö [Jehová, TNM] Di Kri Jändrän Jökrä Nuenk[ä], makwe  jändrän krikri krübäte nuenbare, ye abko bä nuäre jökrä”. ¿Ngöbö aibe “Di Kri” nieta ye dre gärätä? Ye abokän Jehová aibe bäri dite krubäte meden gärätä. Aune 1 Timoteo 1:17 tä niere, Jehová ye “gobranka kärekäre”. Ye abokän niara tä käre meden gärätä. Ne madakäre, Salmo 90:2 ye tä mike gare Jehovakwe nünain kärekäre. Ye tä ni töi mike ñan krütare, ¿ñan ererea?

¹⁷ Arato Jehová aibe jondron jökrä sribekä drieta Bibliakwe. Apocalipsis 4:11 tä niere: “Ngöbö [Jehová, TNM], ma aibe ngöräbe käikitadrekä amne ma aibe raba mikani ütiäte amne ma aibe di kri, ñobtä ñan angwane makwe jändrän jökrä dätebare amne, ma aibe köböire jändrän jökrä tä mtare”. Ye erere, Jehovakwe jondron jökrä sribebare. Ñodre, angeletre, muke, gwa aune kri ngokwä ye niarakwe sribebare.

18. a) ¿Ñobätä nitre ruäre tä nemen nütüre ñaka raba ja kete Ngöböbe? b) Akwa, ¿Biblia tä dre niere?

¹⁸ Jehová töi keta kabre tä nemen gare nitre ruäre ie ye ngwane, kä jüräta nemen bätätre. Ngöbö ye dite krubäte, kri krubäte aune tä mente krubäte yebätä töi ñaka nibätä tätre nütüre. Akwa ja ñaka rabadre ruin kore mäi ie Ngöbö tö. Niara tö ja ketai mäbe. Biblia tä niere, Ngöbö “ñan tä mente nie” (Hechos 17:27). Ngöbö rabadre gare mäi ie niara tö. Mäkwe nuaindi ngwane, Ngöböta käbämike mäi, niarakwe “krötadi” mä ken aune rabai ja ketamuko mäkwe (Santiago 4:8).

19. a) ¿Mä raba dre nuainne ja ketakäre Ngöböbe? b) ¿Jehová töi meden tuin kwin mäi?

¹⁹ ¿Mä raba dre nuainne ja ketakäre Ngöböbe? Jesukwe niebare: “Ja nire kärekäre ye abokän ne gärätä: mä rabadre gare ietre, mä aibe Ngöbö metre aune ni juani mäkwe, Jesukristo ye rabadre gare ietre” (Juan 17:3, TNM). Mäkwe ja tötikai jankunu Jehová aune Jesús yebätä ngwane, niaratre rabai gare bäri kwin mäi. Arato ja nire käre rabai mäkwe. Nibira gare mäi ye erere, “Ngöbö ye ja tare” (1 Juan 4:16, TNM). Akwa niara töi kwin mada mada tärä. Biblia tä driere, Jehová ye “ni mike tuin bobre jai bätä moto kwin, ñaka nemen rubun jötrö ngwarbe aune ni tare metre kwe bätä kukwe metre niere” (Éxodo 34:6). Arato, niara töi kwin aune tä “juto biare ja mika ngite ye juankäre ta” nibiti (Salmo 86:5). Ne madakäre, niara tä ni ngübare bätärekä aune ja ngwen metre (2 Pedro 3:9, TNM; Revelación 15:4, TNM). Mäkwe ja tötikai Bibliabätä ngwane, Ngöbö töi keta kabre kwin ye rabai gare bäri mäi.

20, 21. Ngöbö ñaka tuin mäi, ¿se ñokänti mä raba ja kete ben?

²⁰ Ngöbö ñaka tuin mäi, ¿se ñokänti mä raba ja kete  ben? (Juan 1:18, TNM; 4:24; 1 Timoteo 1:17). Mäkwe ñäkäi Bibliabätä ngwane, niara rabai metre mä kräke (Salmo 27:4; Romanos 1:20, TNM). Mäkwe ja tötikai bäri Jehovabätä ngwane, rabai bäri tare mäkwe aune ja rabai ruin bäri niara ken mäi.

²¹ Jehová ye ni Rün ni tarekä rükai gare mäi (Mateo 6:9). Niarakwe ja nire biani nie aune tö kukwe kwin tuai nemen nikwe. Ni rüne tö kukwe ye erere ie monsotre tare kwe ye kräke (Salmo 36:9). Mä raba nemen ja ketamuko Jehovakwe nieta Bibliakwe (Santiago 2:23, TNM). ¡Mike ñärärä! Ni jondron jökrä Sribekä tö mä tuai ja kete jabe.

22. Ni mada ñaka törbadre mä tuai ja tötike jankunu Bibliabätä ngwane, ¿mäkwe dre nuaindre?

²² Mäkwe ñaka ja tötikadre jankunu Bibliabätä ye nitre ruäre raba niere mäi. Mäkwe ja mikadre kukwe madabätä ye raba niaratre mike töbike. Akwa, nitre mada ñaka törbadre mä tuai ja kete Jehovabe ye ngwane, ¿mäkwe dre nuaindre? Ñaka ja töi kwitamana ietre. Ngöbö ye ja ketamuko bäri kwin raba nemen mäkwe.

23, 24. a) ¿Ñobätä mäkwe kukwe ngwandretari jankunu? b) Kapitulo ja känenkäre yekänti, ¿drebätä nikwe ja tötikai?

²³ Mäkwe ja tötikai Bibliabätä ngwane, kukwe ruäre ñaka rükai gare bengwairebe mäi. Akwa mäkwe kukwe ye ngwantari aune mäkwe ja di kärä. Nikwe ja töi mikadre bobre monsotre kia erere niebare Jesukwe. Nibira gare nie erere, monsotre tä kukwe ngwentari krubäte (Mateo 18:2-4). Mätä kukwe ngwentari jai ye mäkwe mikadre gare jai ie Ngöbö tö. Yebätä, mäkwe ja tötika kwin Bibliabätä aune kukweta nüke gare mäi ye metre o ñakare mäkwe mika gare jai (ñäkädre Hechos 17:11 yebätä).

²⁴ Mäkwe ja tötikadre Bibliabätä ye aibe köböire Jehová rabai gare kwin mäi. Ñobätä Biblia ye ñaka tärä mada erere, ye rabai gare mäi kapitulo ja känenkäre yekänti.