Ngöbö kä Jehová aune ye nüke gare krörö: “Niara Töita ño ye Tä Mike Nemen Bare”. Jehová ye bäri dite krubäte aune niarakwe jondron jökrä sribebare. Die tärä tö dre dre nuainbätä ye erere nuainkäre.

Tärä okwä ketabokä hebreore yebiti Ngöbö kä tika nämäne. Ni kukweire abokän tika raba YHWH o JHVH arato YHVH. Kukwe Bibliabätä tikani hebreore yete, Ngöbö kä tä tikani bäsi 7,000 näre. Nitre blite kukwe jene jenebiti ye ererebätä Jehová kä ye kädekateta.

▸ Kap. 1, párr. 15, nota mikani ngösöri

Ngöbökwe ni kä tibienbätä mikani Biblia tike, akwa ye niara kukwei. Ye abokän rua tä bräi mike kukwe tike ja kräke ye kwrere. Bräi tä kukwe tike, akwa ye rua kukwei. Ye erere arato, Ngöbökwe nitre Biblia tikaka ye jie ngwani üai deme kwe yebiti Biblia tike. Üai deme yebiti Ngöbökwe kukwe mikani gare ietre köböre o kukwe mikani tuare kwe ietre. Biti, niaratre nämäne tike täräbätä.

▸ Kap. 2, párr. 5

Kukwe ja jie ngwankäre ye kukwe metre tä Bibliabätä abokän tä kukwe ütiäte mike gare nie. Ñodre, ‘ni dion dion ben ni töi kwin tä ja kete ngwane, ni töi kwin abokän tä nemen dion arato’ (1 Corintios 15:33). Ye kukwe ja jie ngwankäre nieta aune tä driere nie, nirebe nita ja kete ye erere ni töi nemen kukwe kwin o kukwe käme nuainkäre. Arato, “nita nura ño ño nökö, ye erere nita ngwä ötö” ye kukwe mada ja jie ngwankäre (Gálatas 6:7). Ye tä mike gare nie, nita dre nuainne ye ererebätä kukwe kwin o kukwe käme tä nemen nikwe.

▸ Kap. 2, párr. 12

Kukwe ye Ngöbökwe mikani gare. Kukwe ye ruäre nämäne Ngöbö töi mike gare, nitre rabadre ja ngwen ño mike gare, kukwe meden nuaindre mike gare, Ngöbö nämäne kukwe ükete ño ye mike gare o kukwe rabai bare ja känenkäre mike gare. Kukwe niebare Bibliabätä ye keta kabre namanina bare.

▸ Kap. 2, párr. 13

Kukwe rabadre bare Mesías yebätä niebare Bibliabätä ye jökrä namani bare Jesubätä. Recuadro “ Kukwe rabadre bare Mesías yebätä niebare” mikadre ñärärä.

▸ Kap. 2, párr. 17, nota mikani ngösöri

Jehová tö namani Kä tibien tuai bä nuäre abokän te ni niara tarekä aibe käkwe nünandre. Aune niara töi täbe ye erere. Kukwe blo nuainta ye Ngöbö köböra mike krüte aune nire nire tä niara mike täte ye mikai nüne kärekäre kwe.

▸ Kap. 3, párr. 1

Ye ángel iti käkwe ja mikani Ngöbö rüere. Satana ye “ni ja mikaka ni mada rüere” meden gärätä. Kädekata ye erere ñan ñobätä aune tä ja mike Jehová rüere. Aune Diablu abokän “ni kukwe ngwarbe niekä” meden gärätä. Kädekata kore, ñan ñobätä aune tä kukwe ngwarbe niere Ngöböbätä aune tä ni ngökö.

▸ Kap. 3, párr. 4

Jehová jämi Kä tibien sribere ye känenkri angeletre sribebare kwe. Sribebare kwe nünankäre kä kwinbiti. Angeletre ye tä 100 millón biti bäri (Daniel 7:10). Itire itire ye kä tärä aune töi ñaka ja erebe. Angeletre ja ngwanka metre ye töi bobre, yebätä ni kä tibienbätä käkwe mikadre ngöböre jai ye ie niaratre ñaka tö. Angeletre ye itire itire kisete sribi jene jene tä. Ñodre, tätre sribire kürä gobrankäre Jehovai yekänti, kukwe Ngöbökwe mike gare, ni Ngöbö mikaka täte Kä tibienbätä jie ngwen aune kriemike, kukwe ükateta Ngöbökwe ye tätre mike nemen bare aune ni dimike kukwe driere Gobran Ngöbökwe yebätä (Salmo 34:7; Apocalipsis 14:6; 22:8, 9). Ja känenkäre, rü Armagedón yete angeletre käkwe Jesús dimikai rüre (Apocalipsis 16:14, 16; 19:14, 15).

▸ Kap. 3, párr. 5; kap. 10, párr. 1

Ja mikadre ngite ye kukwe ñaka kwin Jehová okwäkänti abokän ie ni tö, nita töbikebätä o nita nuainne. Nita ja mike ngite ye ñaka tä ni mike ja kete Ngöböbe. Yebätä, Ngöbökwe kukwe biani nuaindre nie aune kukwe biani ja jie ngwankäre nie ne kwe nikwe ñaka ja mikadre ngite nierare. Kena Jehovakwe ni aune jondron jökrä sribebare kwin aune metre. Akwa Adán aune Eva ja töi mikani ñaka Ngöbö mike täte. Ye köböite, ja mikani ngite kwetre aune töi ñaka namanina metre. Jatanintre umbre aune krütani. Adán köböite ni jökrä ngite, yebätä nita kite umbre aune nita krüte arato.

▸ Kap. 3, párr. 7; kap. 5, párr. 3

Ye rü Ngöbökwe abokänbiti nitre gobrainta Satanakwe aune kukwe käme nuainta ye jökrä mikai krüte kwe.

▸ Kap. 3, párr. 13; kap. 8, párr. 18

Ye Jehovakwe ükaninte kä kwinbiti. Jesukristo tä Reire Gobran yete. Ja känenkäre, Jehovakwe Gobran yebiti kukwe blo nuainta ye mikai krüte. Gobran Ngöbökwe rabai Kä tibien jökrä gobraine.

▸ Kap. 3, párr. 14

Ngöbökwe Jesús sribebare käne. Jehovakwe Jesús juani Kä tibienbätä ja nire bien murie ketadre ni jökrä ütiäre. Murie ketani ye bitikäre Jehovakwe ganinkröta. Kä nengwane, Jesús tä gobrane kä kwinbiti Gobran Ngöbökwe yete.

▸ Kap. 4, párr. 2

Ñongwane Mesías rükadre ye mikani gare Bibliabätä. Bämän 69 rikadre ta ye bitikäre kukwe ye rabadre bare. Bämän ye täin jatani kä 455 Kristo känenkri yete ja känenkäre nükebe kä 29 Kristo bitikäre yete.

Kä 29 Kristo bitikäre yete bämän ye täinbare mrä, ¿ye ñokänti gare nie? Kä 455 Kristo känenkri yete, Nehemías namani Jerusalén aune namani juta ye üketeta ngwane, bämän 69 ye täin jatani ja känenkäre (Daniel 9:25; Nehemías 2:1, 5-8). Bämän krati nieta ngwane nita töbike köbö kükü yebätä. Kukwe niebare nekänti bämän nieta ngwane ye ñaka köbö kükü gärätä, ñakare aune ye abokän kä kwä kükü gärätä. Ñan ñobätä aune ruäre ngwane, Bibliabätä köböiti ye arabe kä kwati gärätä (Números 14:34; Ezequiel 4:6). Ye tä mike gare, bämän krati ye abokän täinta kä kwä kükü erere aune bämän 69 rikadre ta ye täinta kä 483 erere (69 x 7). Kä 483 ye täindre kä 455 Kristo känenkri yete ja känenkäre ngwane, täindre mrä kä 29 Kristo bitikäre  yete (kä cero ye ñaka täindre). Kä 29 yete, Jesús ngökani ñöte aune namani Mesías (Lucas 3:1, 2, 21, 22).

Kukwe niebare ne arabe känti blitata bämän krati mada yebätä ye abokän kä kwä kükü mada gärätä. Kä ye ngwane, Mesías murie ketadre. Ye namani bare kä 33 yete. Aune kä 36 yete kukwe kwin Gobran Ngöbökwe yebätä drie jatani nitre kä jökräbiti tibien ie aune ñaka nitre judío ye aibe ie (Daniel 9:24-27).

▸ Kap. 4, párr. 7, nota mikani ngösöri

Biblia tä driere Jehová ye ni aune jondron jökrä Sribekä, akwa ye känenkri Jesús sribebare kwe (Colosenses 1:15, 16, TNM). Jesús ye ñaka Ngöbö bäri dite krubäte. Niarakwe ñaka ja biani jire Ngöbö erere. Yebätä kukwe ne niebare kwe: “Ti Rün abko bäri kri tikrä” (Juan 14:28; 1 Corintios 15:28). Akwa Ngöbö Nimä Ngöböre Itibe ye iglesia ruäre tä driere. Niaratre tä niere, Rün, Monso aune üai deme ye abokän ni nimä, akwa ngöböre itibe. Ngöbö nimä ngöböre itibe nieta ye ñaka tä Bibliabätä. Ye kukwe ngwarbe drieta.

Üai deme ye abokän Ngöbö die. Ñaka tuin nie aune yebiti Ngöböta ja töi mike nemen bare. Üai deme ye ñaka ni nire. Ñodre, nitre kristiano siklo kena yebätä “Üai Deme namani täte”. Aune Jehovakwe niebare: “Ni nünanka kä ketareketare te kwäräkwärä, btä tikwe ja Üai Deme mikadi” (Hechos 2:1-4, 17).

▸ Kap. 4, párr. 12; kap. 15, párr. 17

¿Ñobätä nitre kristiano metre ye ñaka Ngöbö mike täte kruso yebiti?

1. Kä kwati krubäte te, iglesia keta kabre tä kruso mike ütiäte jai. Kirabe sete, jondron sribebare ye mika nämäne ngöböre jai aune nitre nämäne nemen kämekäme jabe ngöbö ngwarbe mikakäre täte kruso yebiti. Kristo murie ketani ye bitikäre kä nikani 300 ta yete, nitre kristiano ñaka Ngöbö mikani täte kruso yebiti. Akwa emperador romano Constantino käkwe kruso ye mikani jondron ütiäte ye kwrere nitre nämäne ja bien kristiano ye kräke. Kruso ye mikani ütiäte nitre töi mikakäre ja mike kristiano. Akwa Jesús ñaka murie ketani krusobätä. Tärä keteiti tä kukwe ne  mike gare: “Jesús rükadre kä tibienbätä ye känenkri, nitre nämänena kruso mike ütiäte jai aune Jesús ye bitikäre, nitre ñaka niara mikani era jai ye nämäne kruso mike ütiäte jai arato” (New Catholic Encyclopedia).

2. Mikata gare ye erere, Jesús ñaka murie ketani krusobätä. Kukwe griegore kwitata “kruso” ye abokän “kri” o “kri nökani metre krö” meden gärätä. Biblia keteiti kwitani tä mike gare, Nuevo Testamento tikani griegore yete “ñaka blitata jire kri krobu mikani ja teta yebätä” (The Companion Bible). Jesús metani kri mikani metre krö yebätä murie ketakäre.

3. Jehová ñaka tö ni tuai niara mike täte jondron üai ngwarbe sribebare yebiti (Éxodo 20:4, 5; 1 Corintios 10:14).

▸ Kap. 5, párr. 12

Jesukwe ja nire biandre ni ütiäre ye nitre ja tötikaka rabadre ngwen törö jai niebare kwe ietre. Nitre kristiano tä ye nuainne kä kwatire kwatire te köbö 14 sö nisán yete. Köbö ye arabe te nitre israelita nämäne fiesta Pascua ye nuainne. Jesús Ja Nire Biani Ngwanta Törö Jai yete, ban aune vino bianta ja kisete. Ban ye tä Jesús ngrabare bämike aune vino ye tä Jesús därie bämike. Nitre käkwe gobrandi Jesube kä kwinbiti ye tä ban kwete aune vino ñain. Nitre käkwe nünain kärekäre Kä tibienbätä ye tä niken siba gätä ütiäte yebätä, ñan ñobätä aune kukwe ye tuin ütiäte krubäte ietre, akwa niaratre ñaka tä ban ye kwete aune vino ye ñain.

▸ Kap. 5, párr. 21

Bibliabätä alma nieta ye abokän ni nire, jondron nire, ja nire nikwe o jondron nire yekwe meden gärätä. Ani mike gare ruäre jai:

•  Ni nire. “Noé näire [...]. Ni ni kwäbe [ocho almas, TNM] namani dianintari ñöbti Noébe” (1 Pedro 3:19, 20). Yete, ni o alma nieta ye abokän ni kä tibienbätä gärätä. Ñodre, Noé, muko kwe, monsotre nimä kwe aune bosi nimä kwe arato.

• Jondron nire. “Ngöbökwe niebare: Jändrän [almas vivientes] krikri, kiakia raba kä nebtä. Jändrän nüne känsenta btä jändrän ngibiadre gwi raba kä nebtä. Arato jändrän yorekä tementa btä jändrän kiakia dikekä raba kä nebtä, [...]. Erere namani bare” (Génesis 1:20, 24, JK).

• Ja nire nikwe o jondron nire yekwe. Jehovakwe niebare Moisés ie: “Nitre nämäne näin mä jiebiti mä murie ketakäre [buscaban tu alma] ye jökrä krütanina” (Éxodo 4:19). Jesús nämäne Kä tibienbätä ye ngwane, niebare kwe: “Ti abko ni obeja ngibiaka kuin kwrere. Ni obeja ngibiaka kuin abko tä biare ngataen [entrega su alma, TNM] obeja kräke” (Juan 10:11).

  Ne madakäre, ni iti tä jondron nuainne ja nire tätebiti (con toda su alma) nieta Bibliakwe ye ngwane, tä nuainne töi kwinbiti aune tä ja di ngwen nuainkäre kwin meden gärätä (Deuteronomio 6:5; Mateo 22:37, TNM). Bibliabätä ja nire o alma nieta ye ngwane, ni iti tö dre ie ye bämika raba arato. Ni iti tä ngwakare ye abokän “alma muerta” nieta Bibliabätä arato (Números 6:6; Proverbios 13:2; Ageo 2:13).

▸ Kap. 6, párr. 5, nota mikani ngösöri; kap. 13, párr. 17; kap. 15, párr. 17

Biblia Traducción del Nuevo Mundo yebätä kukwe hebreore aune griegore kwitata “üai” ye abokän kukwe keta kabre gärätä. Akwa ye jondron ñaka tuin ni kä tibienbätä ie meden gärätä. Ñodre, murie o murie jäkätä nikwe aune jondron nire yekwe. Arato nitre üaire, üai deme o Ngöbö die ye meden gärätä. Ni iti tä krüte ye ngwane, jondron keteiti tä ni yebätä abokän tä niken nüne kä madakänti ye  Biblia ñaka driere (Éxodo 35:21; Salmo 104:29; Mateo 12:43; Lucas 11:13).

▸ Kap. 6, párr. 5, nota mikani ngösöri; kap. 15, párr. 17

Ye abokän kä nämäne juta Jerusalén ye ken, känti jondron kukwa nämäne täte. Akwa kä yekänti ni nire o jondron nire kukwa nämäne Jesús näire ye nie ñaka jire. Aisete Gehena ye ñaka tä kä keteiti bämike abokän känti nitre krütani ngwanta ja tare nike o kukwa ngiseta kärekäre. Nitre ruäre kitai Gehena yete niebare Jesukwe ngwane, nitre ye gaite kärekäre meden gäräbare kwe (Mateo 5:22, TNM; 10:28, TNM).

▸ Kap. 7, párr. 20

Nitre ja tötikaka Jesukwe oradre ño ye driebare kwe ietre orasion yebiti. Nikwe kukwe ne erere kärädre orasionte driebare Jesukwe:

• “Mä kä ye mikadre deme”

  Jehová rabadre ja kä ye mike deme kukwe ngwarbe nietabätä ye jökräbätä ye nita kärere ie. Ye köböire kä kwinbiti aune Kä tibienbätä ni jökrä käkwe Ngöbö kä ye mikai ütiäte jai.

• “Gobran mäkwe jatadre”

  Gobran Ngöbökwe Satana aune nitre gobrainta kwe ye gadrete, rabadre Kä tibien gobraine aune kwitadre bä nuäre kwe ye nita kärere.

• “Mä töi rabadre bare [...] kä tibienbätä”

  Ngöbö töita ño ni kräke ye rabadre bare nita kärere. Ye abokän ni Ngöbö mikaka täte töi rabadre metre aune nikwe nünandre kärekäre kä bä nuäre yete. Jehovakwe ni kä tibienbätä sribebare ye ngwane, tö namani ye erere ie ni kräke.

▸ Kap. 8, párr. 2

Jehovakwe ni kökanintari ne kwe ni kä tibienbätä rabadre kwäre ngite aune gata yebätä. Ye abokän Adán töi nämäne metre ye nianinte kän ye Jehovakwe ütiä biani ne kwe rabadreta nikwe. Ni kökadretari ye ribe nämäne ne kwe ni kä tibienbätä rabadreta ja kete Ngöböbe. Jehovakwe Monso kwe juani ne kwe murie ketadre ni töi ngite ye jökrä ütiäre. Jesukwe ja nire biani murie ketadre ye köböire ni kä tibienbätä raba nemen töi metre aune nüne kärekäre.

▸ Kap. 8, párr. 21; kap. 9, párr. 13

Kukwe niebare Daniel kapitulo 4 yekänti tä driere nie, Gobran Ngöbökwe rabadre ükaninte kä 1914 yete.

Kukwe niebare. Kukwe rabadre bare ye Jehovakwe mikani tuare rei Nabucodonosor ie köböre. Kri kri krubäte netani tibien ye rei käkwe tuani köböre. Ye bitikäre, jondron hierrore aune cobrere ye mäkäni kri dokwä bäre ta ne kwe ñaka ririadre kä “kwä kükü” näre te. Kä ye rikadre ta ngwane, kri ye ririadreta (Daniel 4:1, 10-16).

Dre gärätä. Ngöböta gobrane ye bämikata kri yebiti. Kä kwati krubäte te, nitre reire nämäne gobrane Jerusalén, yebiti Ngöbökwe juta Israel jie ngwani (1 Crónicas 29:23). Akwa nitre reire ye ñaka namani Ngöbö mike täte, yebätä niaratre ñaka namanina gobrane mada. Kä 607 Kristo känenkri yete juta Jerusalén ganinte. Kä yete ja käne, kä “kwä kükü” ye täin jatani (2 Reyes 25:1, 8-10; Ezequiel 21:25-27). “Köbö kitani nuäi” krütadre ye ngwane, nitre juta madate ñaka rabaira Jerusalén mike ja ngoto täni ye Jesukwe niebare. “Köbö kitani nuäi” nieta ye abokän kä “kwä kükü” ye arabe gärätä (Lucas 21:24). Ye tä mike gare, kä “kwä kükü” ye ñaka krütani Jesús nämäne Kä tibienbätä ye ngwane. Jehovakwe käbämikani, kä “kwä kükü” krütadre ye ngwane Rei kädekadre iti kwe. Rei ye abokän Jesús.  Niarakwe kukwe kwin mikai nemen bare ni Ngöbö mikaka täte Kä tibienbätä ye kräke (Lucas 1:30-33).

Kä “kwä kükü” ye täindre ño. Kä “kwä kükü” ye abokän kä nikani 2,520 ta. Nikwe kä ye täindre kä 607 Kristo känenkri yete ja käne ngwane, kä ye tä krüte kä 1914 yete (kä cero ye ñaka täindre). Kä 1914 yete, Jesukristo o Mesías ye Jehovakwe kädekani Reire kä kwinbiti.

Kä “kwä kükü” ye abokän kä nikani 2,520 ta, ¿ye ñokänti gare nie? Biblia tä niere, kä komä biti ötare ye abokän köbö 1,260 (Apocalipsis 12:6, 14). Aisete, kä komä biti ötare ye täindre bobu ngwane, ye abokän kä “kwä kükü” o köbö 2,520. Aune köbö 2,520 ye abokän kä 2,520 gärätä. Ñan ñobätä aune ruäre ngwane, Bibliabätä köböiti ye arabe kä kwati gärätä (Números 14:34; Ezequiel 4:6).

▸ Kap. 8, párr. 23

Arcángel nieta ye abokän “angeletre jie ngwanka” meden gärätä. Bibliabätä blitata arcángel itibebätä aune niara kä Miguel (Daniel 12:1; Judas 9, TNM).

Angeletre Ngöbökwe tä ja ükaninte rükäre ye Miguel tä jie ngwen. Biblia tä niere: “Miguel aune angeletre Miguelkwe käkwe rüba [...]. Mökata aune angeletre mökatakwe” yebe (Revelación 12:7, NGT). Biblia tä niere arato, angeletre Ngöbökwe tä ja ükaninte rükäre ye Jesús tä jie ngwen. Aisete Jesús ye kä Miguel arato (Apocalipsis 19:14-16).

▸ Kap. 9, párr. 4, nota mikani ngösöri

Ye abokän kä rikadre ta gärätä aune kä ye näire kukwe keta kabre rabadre bare Kä tibienbätä. Gobran Ngöbökwe nitre gobrainta Satanakwe gadrete ye känenkri kukwe ye rabadre bare. “Kukweta ükaninte rabaira krüte” aune “ni kä  nebätä Monsoi rabaita” nieta Bibliabätä ngwane, kä krüte ye arabebätä blitata (Mateo 24:3, 27, 37, TNM). Kä 1914 yete, Gobran Ngöbökwe ükaninte kä kwinbiti ye ngwane ‘kä jatani krüte’. Aune rü Armagedón yete nitre gobrainta Satanakwe gaite ye ngwane näin ta (2 Timoteo 3:1, TNM; 2 Pedro 3:3, TNM).

▸ Kap. 9, párr. 2

Ye abokän Ngöbökwe nitre mikaita nire ye meden gärätä. Ni ni ökän krütani abokän ganinkröta nieta Bibliabätä. Ngöbökwe ja di biani Elías, Eliseo, Jesús, Pedro aune Pablo ie nitre krütani mikakäreta nire. “Nitre kukwe metre nuainkä” aune “nitre ñaka kukwe metre nuainkä” krütani ye Jehovakwe gaikröta nünankäre Kä tibienbätä käbämikata kwe (Hechos 24:15, TNM). Arato, nitre ruäre gakröta nünankäre kä kwinbiti nieta Bibliabätä. Nitre ye abokän nitre kristiano Ngöböta denkä nünankäre kä kwinbiti Jesube (Juan 5:28, 29, TNM; 11:25, TNM; Filipenses 3:11; Apocalipsis 20:5, 6).

▸ Kap. 9, párr. 13

Ye abokän ja di ngwanta blite metre bentre o nitre mada mikata blite bentre ja kräke, ñodre, sukia o ni iti ja mäkäkä chokabe yebiti meden gärätä. Kukwe ye käme krubäte. Nitre tä krüte ye ngwane, üai tä nemente nire aune ye tä nikwite üai dite krubäte erere ye nitre ja mäkäkä chokabe tä mike era jai. Akwa ye kukwe ngwarbe drieta. Chokalitre tä ja di ngwen nitre töi mikakäre ñaka Ngöbö mike täte. Astrología, ni sukiare, ni ja di käräkä chokai, ni ngürüne, ni kwrare aune kukwe mada mada yebiti chokalitre tä ni ngökö. Tärä, täräkwata, horóscopo, película, musika aune jondron mada ye tä sukia aune chokalitre bämike kwin  ni okwäte. Ni iti tä krüte ye ngwane, kukwe keta kabre nuainta ye kite chokalitre yekri. Ñodre, jondron mikata ni krütani doboi yebiti, ni krütani ngwäteita aune kukwe mada mada nuainta. Nitre ruäre töta nemen chokalitre tuai ja dimike yekäre, tätre droga duin, sö duin o dö ñain (Gálatas 5:20, 21, TNM; Apocalipsis 21:8).

▸ Kap. 10, párr. 10; kap. 16, párr. 4

Jehová ye bäri dite krubäte aune jondron jökrä sribebare kwe (Apocalipsis 15:3). Yebätä, jondron jökrä ye niarakwe aune niara aibe raba Gobrane. Ye tä mike gare, niara aibe raba ni kä tibienbätä gobraine (Salmo 24:1; Isaías 40:21-23; Apocalipsis 4:11). Jehovakwe kukwe ükaninte jondron sribebare kwe ye jökrä kräke. Arato niara aibe raba nitre kädeke gobrankäre. Nita Ngöbö tarere aune nita mike täte ngwane, nita ja mike gobran kwe yekri ye nita bämike (1 Crónicas 29:11).

▸ Kap. 11, párr. 10

Monso jämi därere murie ketadre nierare ye käme krubäte. Meri tä nemen bulebiti ye ngwane, ni nire mada tä nemen. Ye ñaka meye ngrabare mada, ñakare aune ye monso chi mada tä därere ja känenkäre.

▸ Kap. 13, párr. 5

Ye abokän däri ngöi mikata ja kwatate o jondron ketabokä tä bäri däri yete ye keteiti mikata ja kwatate ja kräkäi mikakäre meden gärätä. Ruäre ngwane, däri ni madakwe o däri nikwe tä ükaninkrö ye mikata ja kwatate. Jondron ketabokä tä bäri däri yete ye abokän, plasma, glóbulos rojos, glóbulos blancos aune plaquetas.

▸ Kap. 13, párr. 13

Bibliabätä, mäträta nieta ye ngwane ñaka blitata ni mikadre ja ngie nuin ye aibebätä. Mäträta nibätä ye ngwane, dirita nie, ni tötikata aune ni töi ükateta. Jehová tä mäträre nibätä ngwane, ñaka tä ni nuainne tare (Proverbios 4:1, 2). Jehová tä mäträre kwin krubäte nibätä, aisete ni iti raba mäträtabätä ye tarere (Proverbios 12:1). Jehovata nitre niara mikaka täte ye tarere, yebätä tä tötike aune tä mäträre bätätre. Ja töi ükadrete kwetre kukwe ruärebätä ye niara tä niere ietre. Ye tä niaratre dimike töbike aune ja ngwen Ngöbö tö ie ye erere. Nitre rüne mäträdre monsotre kwetre yebätä ngwane, rabadre nuainne Jehová tä nuainne ye erere. Ñobätä monsotre rabadre rün aune meye kukwei mike täte ye nitre rüne rabadre dimike mike nüke gare jai. Arato Jehová aune Biblia taredre kwetre ye nitre rüne rabadre driere ietre aune kukwe ja jie ngwankäre tä Bibliabätä ye rabadre mike nüke gare ietre.

▸ Kap. 14, párr. 13

Chokalitre ye üai käme abokän ñaka raba tuin nie aune bäri dite ni kräke. Angeletre yekwe ñaka Ngöbö mikani täte ye ngwane, ja töi mikani blo kwetre aune ja mikani kwetre Ngöbö rüere (Génesis 6:2; Judas 6, TNM). Niaratre ja mikani Satana yekri ja mikakäre Jehová rüere (Deuteronomio 32:17; Lucas 8:30; Hechos 16:16; Santiago 2:19).

▸ Kap. 16, párr. 4