Känändre nekänti

Indice yete känändre

KAPITULO 14

Mä raba nüne kä jutobiti mä mräkäbe

Mä raba nüne kä jutobiti mä mräkäbe

1, 2. ¿Jehová tö nitre ja mräkäre tuai nüne ño?

JEHOVAKWE ja mika gure ye ükaninte kena. Meri kena sribebare kwe ngwane, nikani ngwena ni brare ie nieta Bibliabätä. Kä namani juto krubäte Adanbätä, yebätä niebare kwe: “¡Anchinaa! Ni ne abra ti kroko btä ti ngätä tikwe ara nere” (Génesis 2:22, 23JK). Ye tä mike gare, Jehová tö nitre gure tuai nüne kä jutobiti.

2 Akwa nitre kwati jämi nüne kä jutobiti mräkätre ben. Akwa, kukwe keta kabre ni jie ngwankäre aune mäträkäre nibätä tä Bibliabätä. Ye raba ni itire itire ja mräkäre dimike nüne jäme jabe aune kä jutobiti (Lucas 11:28).

¿NGÖBÖTA DRE RIBERE NUAINDRE NI BRARE GURE IE?

3, 4. a) ¿Ni brare gure rabadre ja töi mike ño muko kwe kräke? b) ¿Ñobätä ütiäte krubäte ni brare gure aune meri gure rabadre ngite juen ta jabiti kwärikwäri?

3 Biblia tä niere, ni brare gure töi kwin ye rabadre muko kwe tarere aune mike ütiäte jai (ñäkädre Efesios 5:25-29 yebätä). Ni brare gure ye käre rabadre ja töi mike jäme muko kwe kräke. Arato rabadre muko kwe kriemike, ngübare aune ñaka nuainne tare.

4 Akwa muko kwe ja mikadre ngite ngwane, ¿rabadre dre nuainne? Bibliabätä kukwe ne nieta: “Mun brare gure [...] käkwe meri munkwe ye tare [jankunu, TNM] amne, munkwe ñan mika ene ja kisete amne munkwe ñan bätä ngwian btä” (Colosenses 3:19). Nitre brare gure, munta ja mike ngite arato ye munkwe ngwan törö jai. Aune mun törbadre Ngöbö tuai ngite juen ta jabiti ngwane, mun rabadre ngite juen ta mun muko yebiti arato (Mateo 6:12, 14, 15). Ni brare gure aune meri gure tä juto biare ngite juankäre ta jabiti kwärikwäri ngwane, rabai bäri nuäre kräketre nünankäre kä jutobiti jabe.

5. ¿Ñobätä ni brare gure rabadre muko kwe mike tuin ütiäte jai?

5 Ni brare gure rabadre muko kwe mike tuin ütiäte jai ie Jehová tö. Muko kwe tä dre ribere jai ye tädre gare kwin ie. Kukwe ye ütiäte krubäte. Ni brare gure ñaka ja töi mike kwin muko kwe kräke ngwane, Jehovakwe ñaka orasion kwe ye kukwe nuai (1 Pedro 3:7). Jehová ñaka nitre brare ye mike tuin bäri ütiäte jai meritre ye kräke. Ñakare aune, ni jökrä tä niara tarere ye tuin ütiäte ie.

6. Ni brare gure aune meri gure tä nemen “ni itibe kwrere”, ¿ye dre gärätä?

6 Jesukwe mikani gare, ni brare gure aune meri gure ye ñaka niena “ni nibu kwrere”, ñakare aune “ni itibe kwrere” (Mateo 19:6). Niaratre nibu rabadre ja ngwen metre jai kwärikwäri aune ñaka näin gore ni madabe. Ni brare gure ben meri itibe tädre aune meri gure ben ni brare itibe tädre. (Proverbios 5:15-21; Hebreos 13:4). Niaratre nibu töi rabadre nemen rababätä jabe ye ngwane rabadre nuainne aune ñan rabadre ja käbäire jakän kwärikwäri (1 Corintios 7:3-5). “Ni ñakare jire iti käta bätä ngwen ja ngrabare btä au”, ñakare aune “nita ngibiare kuin amne nita mröre ja ngrabare kräke” ye ni brare gure rabadre ngwen törö jai. Ye tä mike gare rabadre muko kwe ye tarere aune rabadre ja töi mike jäme kräke. ¿Kukwe meden ie meri gure tö bäri? Tö muko kwe tuai ja töi mike jäme ja kräke aune ja tarere (Efesios 5:29). Täräkwata ükadrete ja mika gure kräke ye ütiäte krubäte nünankäre kä jutobiti ni mräkä ben. Aisete gobran tä kukwe ükete ja mika gure kräke ye nitre kristiano rabadre nuainne (Lucas 2:1, 4, 5).

¿NGÖBÖTA DRE RIBERE NUAINDRE MERI GURE IE?

7. ¿Ñobätä ni iti ribeta ji dokwäre mräkätre kräke?

7 Ni iti ribeta ji dokwäre mräkätre kräke ne kwe itire itire kisete sribi meden mikani ye dimikadre kwe nuainne. Biblia tä niere 1 Corintios 11:3 yete: “Kristo tä ji dokwäte ni brare jökrä kräke amne ni brare abko tä ji dokwäte ni merire kräke amne Ngöbö abko tä ji dokwäte Kristo kräke”.

8. ¿Meri gure tä muko kwe mike ütiäte jai ye raba bämike ño?

8 Nitre brare gure ye jökrä tä ja mike ngite. Akwa tätre kukwe den nuaindre jai ye muko kwetre tä ja di ngwen mike täte aune tä juto biare dimikakäre ngwane, kukwe kwin tä nemen mräkätre yekwe (1 Pedro 3:1-6). Biblia tä niere: “Mun merire [...] käkwe ni brare munkwe mika ütiäte jae” (Efesios 5:33). Akwa ni brare gure aune meri gure ñaka kukwe ja erebe mike täte ngwane, ¿meri gure käkwe dre nuaindre? Ñaka kukwe ja erebe mike täte, akwa rabadre muko kwe mike ütiäte jai. Biblia tä niere: “Mun merire gure gure käkwe ni brare munkwe kukwei mikadre ütiäte, [...] nane ni brare ruäre abko ñan tä tödeke Jesubti, akwa mika ütiäte jae munkwe amne munkwe nünandre kuin, ne ngwane ñan munta blite Jesubtä ben abtä tödekadre bti kwe, akwa [...] munta nüne kuin deme ni brare munkwe okwäbti, ye köböire jatadi tödeke Jesubti” (1 Pedro 3:1, 2). Meri gure tä kukwe kwin bämike ye köböire tä kukwe meden mike täte ye raba nüke gare muko kwe ie aune raba mike tuin ütiäte jai.

9. a) Meri gure ñaka töbike ja erebe muko kwe yebe ngwane, ¿dre nuaindre kwe? b) ¿Kukwe meden nieta Tito 2:4, 5 yete meritre gure kräke?

9 Meri gure ñaka töbike ja erebe muko kwe yebe ngwane, ¿dre nuaindre kwe? Kukwe tuin ño ie ye raba niere, akwa nuaindre kwe ngwane, muko mikadre ütiäte kwe jai. Ñodre, bati Sara kukwe niebare ye ñaka namani tuin debe Abrahán ie. Akwa Jehovakwe niebare Abrahán ie: “Sarata dre nuemna mae, ye erere nuene” (Génesis 21:9-12JK). Ni brare gure tä kukwe den nuaindre ye Biblia ñaka ñäkäire ngwane, muko kwe rabadre dimike nuainne (Hechos 5:29; Efesios 5:24). Ne madakäre, meri gure töi kwin rabadre mräkätre kwe ngübare (ñäkädre Tito 2:4, 5 yebätä). Meri gure tä dre nuainne muko kwe aune monsotre kwe kräke ye jutuai ietre ngwane, niara taredi bäri kwetre aune mikai tuin bäri ütiäte kwetre jai (Proverbios 31:10, 28).

¿Sara kukwe meden kwin bämikani meritre gure kräke?

10. Nitre gure tä ja denkä mento o tä ja tuenmetre, ¿yebätä Biblia tä dre niere?

10 Nitre gure ye ruäre töta nemen biare ja diainkä mento o ja tuainmetre. Akwa Biblia tä niere: “Ni merire käkwe brare kwe tuametre ñakare [...]. Ye kwrere arato, ni brare käkwe merire kwe tuametre ñakare” (1 Corintios 7:10, 11). Ruäre ngwane kukwe kri tä nemen bare, abokän raba nitre gure töi mike ja diankabätä mento, akwa töbikadre kwin kwetre kukwe ye nuainkäre. ¿Aune ni raba dre niere ja tuanmetreta yebätä? Biblia tä niere, kukwe keteiti aibebätä nitre gure raba ja tuenmetre. Ye abokän ni brare o meri gure tä nemen ni madabe ye aibebätä raba ja tuenmetre (Mateo 19:9).

¿NGÖBÖTA DRE RIBERE NUAINDRE NITRE RÜNE IE?

Jesukwe kukwe kwin bämikani nitre ja mräkäre ye itire itire kräke

11. Jondron mada yebiti ta, ¿monsotre tä dre ribere bäri jai?

11 Nitre rüne, mun raba kä denkä nuäi jai monsotre munkwe kräke ye erere munkwe dianka jai, ñan ñobätä aune niaratre tä mun ribere jai. Jondron mada yebiti ta, munkwe Jehová mikadre gare monsotre munkwe ie ye ribeta bäri kwetre jai (Deuteronomio 6:4-9).

12. ¿Nitre rüne rabadre dre nuainne monsotre kriemikakäre?

12 Nitre gobrainta Satanakwe ye tä kukwe käme nuainne bäri. Nitre ruäre tö kukwe käme nuaindi monsotre nikwe yebätä. Niaratre raba monsotre nuin kisebiti o mike jabe. Blitadre kukwe yebätä monsotre ben ye ñan tä nemen nuäre nitre rüne kräke. Akwa nitre rüne rabadre monsotre kwe ye mike mokre aune rabadre monsotre tötike ne kwe ja kriemikadre kwetre nitre töi käme yebätä. Nitre rüne, munkwe monsotre munkwe ye kriemika (1 Pedro 5:8). *

13. ¿Nitre rüne rabadre monsotre tötike ño?

13 Monsotre ja ngwandre kwin ye nitre rüne rabadre driere ietre. ¿Mä raba nuainne ño? Erametre mäkwe mäträdre monsotre mäkwe yebätä, akwa mäkwe ñaka nuaindre tare töi ükatekäre (Jeremías 30:11). Aisete mätä rubun ye ngwane, mäkwe ñaka mäträdre monsotrebätä. Ngitra tu grine matadre tare nibätä ye kwrere mä ñaka tö ñäkäi tare ietre, ¿ñan ererea? (Proverbios 12:18). Ñobätä monsotre rabadre mä kukwei mike täte ye mäkwe dimika mike nüke gare jai (Efesios 6:4; Hebreos 12:9-11; nota 30 mikadre ñärärä).

¿NGÖBÖTA DRE RIBERE NUAINDRE MONSOTRE IE?

14, 15. ¿Ñobätä monsotre rabadre rün aune meye kukwei mike täte?

14 Jesukwe käre Rün kukwei mikani täte. Ñaka namani nuäre kräke ye ngwane nuainbare kwe arato (Lucas 22:42; Juan 8:28, 29TNM). Jehová tö monsotre tuai rün aune meye kukwei mike täte (Efesios 6:1-3).

15 Monsotre, ñaka rabadre nuäre mun kräke mun rün aune mun meye kukwei mikakäre täte ngwane, munkwe kukwe ne ngwan törö jai: munta tata aune mama kukwei mike täte ngwane, käita nemen juto bätätre aune Jehovabätä arato (Proverbios 1:8; 6:20; 23:22-25). *

Monsotre töi mikadre kukwe käme nuainne ye ngwane, ¿dre raba dimike ja ngwen metre Jehovai?

16. a) ¿Satana tä dre nuainne ne kwe monsotre kukwe käme nuaindre? b) Mäkwe ja ketadre nitre tä Jehová tarere yebe, ¿ye ñobätä ütiäte krubäte?

16 Ja ketamuko mäkwe aune monsotre mada yebiti Satana raba mä töi mike kukwe käme nuainne. Ñaka raba nemen nuäre mä kräke ja tuakäre kukwe yebe ye gare ie. Ani blite Dina, Jacob ngängän yebätä. Dina nämäne ja kete nitre ñaka Jehová tarere yebe. Ye köböite kukwe kri namani niara aune mräkätre kwe ye kisete (Génesis 34:1, 2). Ja ketamuko mäkwe ye ñaka Jehová tarere ngwane, raba mä töi mike kukwe tuin käme Jehovai ye nuainne. Ye rabadre tare mäi, mä mräkä ie aune Jehovai arato (Proverbios 17:21, 25). Aisete ütiäte krubäte mäkwe ja ketadre nitre tä Jehová tarere yebe (1 Corintios 15:33TNM).

MÄ RABA NÜNE KÄ JUTOBITI MÄ MRÄKÄBE

17. ¿Kukwe meden ribeta nitre ja mräkäre ye itire itire ie?

17 Nitre ja mräkäre tä Ngöbö kukwei mike täte ngwane, raba ja kriemike kukwe kri keta kabre yebätä. Yebätä, mä ni brare gure ngwane, mäkwe mä muko taredre aune mäkwe ja töi mikadre jäme kräke. Mä meri gure ngwane, mäkwe mä muko mika ütiäte jai aune tä kukwe den nuaindre ye mäkwe dimika nuainne. Aune meri gure kädrieta Proverbios 31:10-31 yete ye erere mäkwe ja ngwandre. Mä ni rüne o ni meyere ngwane, mäkwe monsotre tötika Ngöbö tarere (Proverbios 22:6). Mä ni brare gure aune monso tärä mäkwe ngwane, mäkwe mä mräkä jie ngwan kwin (1 Timoteo 3:4, 5; 5:8). Aune monsotre, munkwe mun rün bätä mun meye kukwei mika täte (Colosenses 3:20). Ni jökrä ie kukweta nainte ye nikwe ngwandre törö jai. Aisete ni rabadre ja töi mike bobre aune ngite juen ta jabiti kwärikwäri. Nibira gare nie ye erere, Biblia tä kukwe niere nitre ja mräkäre ye itire itire jie ngwankäre.

^ párr. 12 Monsotre kriemikadre yebätä kukwe mikakäre gare bäri jai, video sribeta jatäri kädekata Mäkwe ja keta Jehovabe lección 17 mikadre ñärärä, nitre testiko Jehovakwe sribebare.

^ párr. 15 Ngöböta kukwe ñäkäire ye nitre rüne ribedre nuaindre monsotre ie ngwane, monsotre ñaka rabadre mike täte (Hechos 5:29).