KUKWE JA TÖTIKARA 39
¿Jehovata dre niere däri yebätä?
Däri ye ütiäte krubäte, ñakare akräke ni jire iti ñan raba nüne. Ngöbö ni sribekä aisete nikwe dre nuaindre däri yebiti ye niara tä niekä nie. ¿Dre nieta däri yebätä kwe? ¿Ni raba däri kwete o mike ja kwatate? ¿Dre raba mä dimike kukwe kwin den nuaindre jai kukwe nebätä?
1. ¿Däri ye tuin ño Jehovai?
Kirabe Jehovakwe niebare nitre niara mikaka täte ie: “Jondron nire bätäkä ngwarbe ye tä nire däri kwe ye köböire” (Levítico 17:14). Däri ye abokän ja nire Jehová kräke. Ja nire ye regalo ütiäte krubäte Ngöbökwe biani nie, aisete däri ye ütiäte krubäte arato.
2. ¿Kukwe ruäre nuainta däribiti ye ñäkäita Ngöbökwe?
Konkrekasion kristiana kömika jämi känenkri, Jehovakwe niebare ni niara mikaka täte ie: munkwe ñan däri kweta (mäkwe ñäkä Génesis 9:4, Levítico 17:10 yebätä). Konkrekasion namanina ngwane, Jehovakwe kukwe ye niebareta. Cuerpo gobernante käkwe kukwe ne nuain mananbare nitre kristiano ie: “Jändrän därie [...] munkwe ñan kweta” (mäkwe ñäkä Hechos 15:28, 29 yebätä).
¿Ja bäindre däribätä ye dre gärätä? Mäkwe ja bäindre dö kwakabätä doctorekwe niedre mäi ngwane mä ñaka ñadre, ¿ñan ererea? Akwa ¿dö kwaka tädre chi mröte yebrä mäkwe kwetadre o mäkwe dö kwaka ye mikadre ja kwatate? Ñakare. Ye erere nemen bare däri yebätä. Ngöbö mikadre täte ye abokän ñaka däri kwetadre, ñaka ñadre aune jondron ngatani därie ngöi ye ñan kwetadre. Aune jondron kwetadre te däri tädre ye ñan kwetadre.
¿Doctoretre tä kukwe nuainne däribiti yebätä dre nie raba? Däri mikata ni kwatate o componente ketabäkä tä därite: glóbulos blancos, glóbulos rojos, plasma o plaquetas ye keteiti mikata ni iti kwatate, tratamiento nebiti kukwe ñäkäibare Ngöbökwe ye ñan mikata täte. Akwa tratamiento mada känti kukwe ñäkäibare Ngöbökwe ye mikata täte o ñakare ye ñan tä nemen gare metre ta. Ñodre, ruäre ngwane jondron bäri kia tä componente ketabäkä te ye diankata ni kräkäi mikakäre. Kukwe mada känti däri ni brenkwe ye arabe mikata kwatate. Kukwe meden meden nuain raba yebätä töbikadre biti ni itire itire kukwe diandre nuaindre akwle jai (Gálatas 6:5). a
JA TOTIKE BÄRI NGUSETA
Tratamiento diandre jai ja kräkäi mikara ngwane, kukwe medenbätä töbikadre ye ani mike gare jai.
3. Kukwe tuin ño Jehovai ye erere mä dian nuaindre jai
¿Jehovata kukwe niere däribätä ye ererebätä ño mä raba kukwe den nuaindre jai? VIDEO mikadre ñärärä, biti kukwe kite jatäri ne nuaindre ye ñobätä ütiäte krubäte, ye kädriedre jabe.
-
Mä orasion nuain (Santiago 1:5).
-
Kukwe ja jie ngwankäre Bibliabätä mäkwe känä biti ño mä raba mike täte yebätä mä töbika (Proverbios 13:16).
-
Mäta nüne yekänti tratamiento meden nuain raba ye mäkwe mika gare jai.
-
Dre abokän mäkwe ñaka kadre ngäbiti jire ye mäkwe mika gare jai.
-
¿Mäkwe kukwe diain jai yekwe mä töi mikai jäme? Ye mäkwe mika gare kwin jai (Hechos 24:16). b
-
Kukwe käkwe mä töi mikai jäme o ñakare yebätä kukwe diandre nuaindre jai ngwane, mäkwe dre nuaindre ye ni umbre jie ngwanka, mä muko o ni mä tötikaka Bibliabätä käkwe ñaka niedre jire mäi. Ye tä gare mä aibe ie, ye ngwen törö jai (Romanos 14:12).
-
Mä dre diani nuaindre jai ye mä tika täräbätä.
4. Ni testiko Jehovakwe tö ja kräkäi mikamana kwin
Ja bäindre däribätä nieta Ngöbökwe erere mikata täte, ¿ye tä mike gare ni ñan tö ja kräkäi mikamana kwin? VIDEO mikadre ñärärä.
Ñäkädre Tito 3:2 yebätä aune kukwe ne kädriedre jabe:
-
¿Nita blite doctoretre ben ngwane ñobätä mikadre ütiäte jai aune töi jämebiti blitadre bentre?
Ka ngäbiti ñaka |
Tä gare ni itire itire ie |
---|---|
A. Plasma sanguíneo |
Fracciones de plasma |
B. Glóbulos blancos |
Fracciones de glóbulos blancos |
C. Plaquetas |
Fracciones de plaquetas |
D. Glóbulos rojos |
Fracciones de glóbulos rojos |
5. Fracciones sanguíneas
Componente ketabokä tä därite: glóbulos rojos, glóbulos blancos, plaquetas aune plasma. Aune componente ketabäkä yete jondron mada bäri kia tä kabre abokän kädekata fracciones sanguíneas. c Fracciones sanguíneas ye ruäre sribeta kräkäre ni kräkäi mikakäre o däri otakäre.
Blitata fracciones sanguíneas yebätä ngwane, ni töi tötikani Bibliakwe ye ererebätä ni kristiano itire itire rabadre kukwe den nuaindre akwle jai. Ni ruäre tä ja töi mike tratamiento nuainta fracciones sanguíneas yebiti ye ñan kain ngäbiti. Akwa, ni ruäre abokän tä kain ngäbiti töi jämebiti.
Mä kukwe dian nuaindre jai kukwe nebätä ngwane, mä ngwantari jai:
-
¿Tita fracciones sanguíneas ruäre kain ngäbiti aune ruäre ti ñan kain ngäbiti ye ti raba mike gare ño doctor ie?
NITRE RUÄRE TÄ KUKWE NE NGWENTARI: “¿Ñobätä nitre testiko Jehovakwe ñan däri mike ja kwatate?”.
-
¿Mä töita ño kukwe yebätä?
¿DRE NIBI GARE MÄI?
Kukwe blo nuainta däribiti yebätä nikwe ja ngübadrebiti ie Jehová tö.
Ngwankäreta törö
-
¿Ñobätä däri ye ütiäte krubäte Jehová kräke?
-
¿Ngöbökwe ja bäin mananbare däribätä ye ngätäite ñaka mikadre ja kwatate tä ye ñokänti gare nie?
-
¿Doctoretre tä kukwe nuainne däribiti yebätä dre raba mä dimike kukwe kwin den nuaindre jai?
KUKWE MIKE GARE BÄRI JAI
Tratamiento nuainta däri nikwe yebätä ye ni jämi kain ngäbiti känenkri, ¿drebätä töbikadre?
Mä jämi fracciones sanguíneas kain ngäbiti känenkri, ¿drebätä mäkwe töbikadre?
¿Jehová töita ño däribätä ye ñaka blo ye dre käkwe doctor iti töi mikani töbike kore?
“Ngöbö töita ño däribätä ye erere tita mike tuin jai” (Ni Mikaka Ngwäte, 8 diciembre 2003)
Nitre umbre ji ngwanka tä Comité Enlace Hospital ben ye tä ja mräkätre dimike ño ye mike gare jai.
a Kukwe ja tötikara 35, “¿Ño kukwe kwin dian raba nuaindre jai?”. Mikadre ñärärä.
b Punto 5, “Fracciones sanguíneas” aune nota 3, “Doctoretre tä tratamiento nuainne däribätä ye mikadre ñärärä”.
c Doctoretre ruäre kräke Glóbulos blancos, glóbulos rojos, plasma o plaqueta tä därite ye fracciones sanguíneas. Aisete, mä ja töi mikani akwle ñaka däri o componente ketabäkä kain ngäbiti ye mäkwe ja di ngwan mikakäre gare kwin doctor ie.