Nota
1. ¿Babilonia kri ye abokän ño?
¿Babilonia Kri ye abokän religión jökrä ngwarbe bämikaka ye ñobätä nita niere? (Apocalipsis 17:5). Mikakäre gare jai ani kukwe ketamä tuin.
-
Tä kä jökräbiti tibien. Niara tä täkäni nitre kwati aune juta kwatibiti aune tä reinare reitre kä tibienbätäbiti nietabätä (Apocalipsis 17:15, 18).
-
Potencia política o jondron rürübäin ye ñan ai. Niara gaite ye bitikäre reitre kä tibienbätä aune nitre jondron rürübäinkä täi nire nieta Bibliakwe (Apocalipsis 18:9, 15).
-
Tä Ngöbö bämike käme. Meri ja rürübäinkä ngwianbätä nieta ie ñobätä ñan aune tä sribire keteitibe gobrantre ben ngwian ütiäre aune jondron mada ütiäre (Apocalipsis 17:1, 2). Tä nitre kwati kä jökräbiti ngökö aune nitre kwati murie ketanina köböite (Apocalipsis 18:23, 24).
2. ¿Ñongwane Mesías rükadre?
Mesías jämi nüke ye känenkri bämän rikadre 69 ta mikani gare Bibliakwe (mäkwe ñäkä Daniel 9:25 yebätä).
-
¿Bämän 69 ye kömikani ñongwane? Kä 455 Kristo känenkri yete kömikani. Kä yete gobernador Nehemías nükani Jerusalén juta ye ükatekäre aune gakrökäreta (Daniel 9:25; Nehemías 2:1, 5-8).
-
¿Bämän 69 ye nuabare nuäi? Köböiti ye abokän kä kwati (1) gärätä profecía ruärebätä (Números 14:34; Ezequiel 4:6). Aisete bämän krati ye abokän 7 año gärätä, ye medenbätä bämän 69 ye abokän 483 año gärätä profecía nebätä (69 x 7).
-
¿Bämän 69 ye ñongwane krütani? Kä 483 ye tändre kä 455 Kristo känenkri yete ja käne ngwane ni jän rüka kwe kä 29 Kristo bitikäre. a Kä yete Jesukwe ja ngökani ñöte aune namani Mesías erere (Lucas 3:1, 2, 21, 22).
3. Doctoretre tä tratamiento nuainne däribätä
Procedimiento medico nuainta abokän känti däri ni brenkwe ye arabebiti kräkäi mikata. Akwa ruäre ye ñaka kwin ni kristiano kräke. Ñodre, ni ñaka däri donare aune ni ñaka däri denkä ja kwatate mikakäre ngwäte biti mikadreta ja ngrabare ni operadre ngwane (Deuteronomio 15:23).
Procedimiento mada abokän ka ngäbiti raba. Ñodre, análisis de sangre, hemodiálisis, hemodilución o máquinabiti däri nikwe ükakröta biti mikata ni kwatate (máquina de recuperación de sangre), máquina ketakata ni bikinbätä däri juankäre ni ngrabare (circulación extracorpórea), bomba mikata ni brukwä täte däri juankäre ni ngrabare kä braibe te (bomba de derivación cardiopulmonar). Ni operata, prueba o tratamiento nuainta nie ngwane ni kristiano dre nuaindi däri jakwe yebiti ye rabadre mike gare kwin jai. Doctoretre ruäre ñaka kukwe ye nuainne ja erebe. Aisete ni jämi ja operare, prueba o tratamiento nuainne jai känenkri dre nuaindi däri nikwe yebätä ye ni kristiano rabadre mike gare kwin jai. Kukwe ne ngwentari jai:
-
Ti därie tä nen ti ngrabare ye otadrebätä aune diandrekä ti ngrabare, ¿däri ye tikwe aisete ñan iandrete tibien ye conciencia tikwe raba ti tuenmetre töbike kore? (Deuteronomio 12:23, 24).
-
Procedimiento nuaindre tie känti däri tikwe diandrekä tibätä ükadrete jene biti mikadreta ti ngrabare, ¿tikwe procedimiento ye kadre ngäbiti o ti töi tötikani Bibliakwe ye rabadre ti nike?
4. Ja diankata mento
Ja diandrekä mento ye ñaka kwin nieta Ngöbö kukweibätä aune nire tä ja denkä mento ye ñaka raba ja mäkete ni madabe nieta metre kwe (1 Corintios 7:10, 11). Akwa kukwe ruäre känti nitre kristiano ja diandrekä mento ye bäri kwin tä nemen ruin ietre.
-
Ni jakwe ngüba ñan töta nemen ngwane: Ni brare ñan töta nemen muko kwe aune monso kwe ngübai nememe tä nemen ngwian aune mrö ñakare (1 Timoteo 5:8).
-
Ni nuainta tare krubäte: Ni nuainta tare krubäte o ja nire tä nemen kukwe tare te (Gálatas 5:19-21).
-
Ja keta Jehovabe tä nemen kukwe tare te: Ni muko merire o brare tä ja mike muko kwe rüere nememe ñan tä nemen nuäre kräke Jehová mikakäre täte o Jehová kukwei mikakäre täte (Hechos 5:29).
5. Fiesta
Fiesta tuin käme Jehovai yebätä ni kristiano ñaka kwen. Akwa ni kristiano tötikani Bibliakwe ye ererebätä kukwe diandre nuaindre jai fiesta yebätä. Töbike kukwe nebätä.
-
Mä fiesta mika kwin nieta ngwane. Ye ngwane mä raba “tä debe” aibe niere. Akwa ni ye törba kukwe mikai gare bäri jai ngwane, ñobätä mä ñan fiesta ye käi ngwen juto jabätä ye mä raba niere ni yei.
-
Mä muko ñan testiko mä nübaidre mröre mräkä kwebe fiesta näire. Mä töikwe mä tuametre niken ngwane, kukwe kite kukwe ngwarbe kiri nuaindi yete ngwane mä ñan näin ye mä raba niere ye känenkri.
-
Fiesta keteiti näire jefe käkwe bono o sribi ütiä biain bäri ere mäi niedre kwe mäi. ¿Mäkwe ñaka kadre ngäbiti? Ka ngäbiti raba akwa, ¿bono ye kite fiesta yekri ye kwrere tuin jefe yei? ¿O bono yebiti debe bianta kwe mäi sribi ütiäre?
-
Fiesta näire regalo biandre mäi. Ni ye raba niere: “Mä ñan fiesta ne nuainne gare tie, akwa ne”. Tä ja töi kwin bämike ni raba nütüre akwa, bäkänä tä ja töi kwin bämike, ¿o ni ye tö tödeka mäkwe nuaite aune tö mä tuai fiesta ye nuainne? Mäkwe töbika kukwe yebätä ye bitikäre, mäkwe regalo kain ngäbiti o ñakare yebätä mäkwe töbika. Kukwe dianta nuaindre jai nikwe ye jökräbätä ni tö ja töi tuai jäme aune ja ngwain metre Jehovai (Hechos 23:1).
6. Bren neketekä ni madabätä
Nita ni mada tarere yebätä nita ja ngübarebiti ñaka bren ketakakäre ni madabätä. Nita ja ngwen kore nita bren ngwane o nane bren ye tä nibätä ruin nie ngwane. Nita kukwe ne nuainne kukwe keteiti Bibliabätä mikakäre täte: “Mata ja tarere au, ye kwrere makwe ni mda mda tare arato” (Romanos 13:8-10).
¿Kukwe ne mikadre täte ye dre gärätä? Ye abokän, bren raba neketekä ni madabätä tä ni itibätä ngwane ñaka rabadre näin ja ngätäite, ja demaine o juere, kise kite ja ngärä aune kise ngökö jai ni madabe. Aune ni madakwe ñaka ni bren nübaidre ja gwirete mräkätre kwe krie mikakäre ngwane ñan rabadre rubun. Ni iti jämi ja ngökö ñöte känenkri, bren raba neketekä ni madabätä täbätä ngwane, rabadre mike gare ni umbre ji ngwanka coordinador ie, ne kwe ja ngökadre ñöte kwe akwa ñaka ni mada mikadre kukwe tare te kwe. Aune bren raba neketekä ni madabätä tä ni itibätä ruin ie ngwane, jämi noviazgo kömike känenkri tädre juto biare análisis de sangre nuainkäre jai. Nikwe kukwe ne erere nuaindi ngwane, ni mada ütiäte ni kräke aune ni ñan tä jondron kwin känene “kaibe jakrä” nikwe bämikai (Filipenses 2:4).
7. Negocio aune kukwe ükateta jabe lei ngwärekri
Nita kukwe ükete jabe ngwian yebätä ni madabe o ni kristiano ben ngwane jökrä tikadre täräbätä, ja krie mikakäre kukwe kri yebätä (Jeremías 32:9-12). Yebiti ta kukwe ñan krubäte raba nemen jabätä ni kristiano madabe ngwian o kukwe mada yebätä. Ye rabadre bare ngwane, kukwe ye ükadrete jötrö ngwarbe, töi jämebiti aune käbube ngübata.
Akwa, kukwe blo krubäte ñodre fraude nuainta aune ni ngökata ngwane, ¿kukwe ye ükadrete ño? (Mäkwe ñäkä Mateo 18:15-17 yebätä). Kukwe ketamä ne nuaindre niebare Jesukwe.
Bäsi kukwe jökrä känti ni ñaka rikadre ja mräkä konkrekasionte ye ngwena lei ngwärekri ñobätä ñan aune ye raba Jehová aune konkrekasion kä mike käme (1 Corintios 6:1-8). Akwa kukwe ruäre abokän raba nemen ükadre lei ngwärekri, ñodre: Divorcios, nirekwe ngäbäkre ngübai, pensión mrö kräke, indemnizaciones de seguro, declaración de bancarrota o testamento. Ni kristiano käkwe kukwe ne ükadrete lei ngwärekri akwa ja di ngwandre kwe nuainkäre töi bökänbiti ngwane, ñan tä ja mike kukwe mäträita Bibliakwe ye rüere.
Ye erere arato, kukwe käme nuainta ñodre, ni mikani ja dibiti jabe (violación), kudreta monso kiabätä (abuso de menore), ni nuainta tare, go aune ni mada krärä ketata ngwane, ni kristiano käkwe denuncia mikadre lei ngwärekri ngwane, ñan tä ja mike kukwe nieta Bibliakwe ye rüere.
a Kä 455 K.k. nüke kä 1 K.k. kä nikani 454 ta. Kä 1 K.k. nüke kä 1 K.b. kä nikani 1 ta. Aune kä 1 K.b. nemen kä 29 K.b. kä nikani 28 ta. 454, 1 aune 28, kä ketamä ne sumadre ngwane jökrä rabadre kä 483 año.