1-3. a) ¿Jehovakwe jondron meden keteiti biani nie, aune yebiti kukwe meden ñaka kwin nuin raba? b) Ni tö Ngöbö taredi jankunu angwane, ¿ni rabadre blite ño?

TÖBIKE kukwe nebätä, nikwe karo biandre ni mräkä tare nikwe ie, akwa ñaka ngwandre kwin kwe aune rabadre nitre mada nuainne tarebiti. ¿Ja rabadre ruin ño nie? Ulire krubäte.

² Jehová tä “jändrän jökrä kuin amne metre [...] bien nie” (Santiago 1:17). Ñodre, jondron biani kwe nie yebätä ni ñaka ja erebe jondron nire mada yebe, köböire ni töita ño bätä ja ruin ño nie ye ni raba niere: ye abokän ni mikani blite kwe. Akwa kukwe bämiri karo yebätä erere, blita yebiti kukwe ñaka kwin nuain raba. Ye erere, nitre kwati ñaka jie ngwen kwin aune tätre nitre mada nuainne tare. Yebätä, ¿ja nemen ruin ulire krubäte Jehovai ye nüke gare nie?

³ Ni tö Ngöbö taredi jankunu angwane, ni mikani blite kwe yebiti nikwe kukwe kwin nuaindre niara tö ie ye erere. O kukwe nieta kwe Bibliabätä ye erere nikwe nuaindre: “Munkwe ñan blita kämekäme, akwa ni mda mda käkwe mun kukwei nuadre blite angwane, rabadre mate nuäre olote, käkwe die mikadre  nüne bäri metre [...], abkokäre kukwe kuinkuin aibebti blita munkwe” (Efesios 4:29). Yebätä, ni ñaka rabadre kukwe meden niere aune ni raba ni mada dimike ño nita blite yebiti ye nibike mike gare jai ja känenkäre. Akwa, ñobätä ütiäte krubäte ja tidrä gobraindre ye ani mike gare käne jai.

4, 5. ¿Nita kukwe niere ye raba mate ño ni madabätä nieta proverbios kabre Bibliabätä yekänti?

⁴ Kukwe kenabätä ja tidrä gobraindre ye abokän dre nieta ye raba mate tare ni madabätä. Ye mikata gare Proverbios 15:4 yebätä: “Kukwe kwin nieta ja tidräbiti ye abokän kri ja nire kräke ye erere, akwa kukwe tare nietabiti ye tä ni mada mike ulire”. * Kukwe kwin nieta ja tidräbiti ye tä mate kwin ni madabätä ñü burei tipo aune kräkä kwin ye kwrere. Akwa, kukwe tare niedre nierare ja tidräbiti ye tä ni mada mike ulire krubäte. Mikata gare ne erere, ni kukwei ye raba ni mada nuainne tare o miketa kwin (Proverbios 18:21).

 ⁵ Ni kukwei raba mate ño ni madabätä ye bämikata Proverbios 12:18 yekänti arato. Yete mikata gare nire “blitadre okwä kware ye tä mate ngitra tu grine ye kwrere nibätä”. Blitata okwä kware ye ngwane, ni mada nuainta tare aune ni ñaka tärä nemen ja mäke kwin. Ye erere, kukwe nieta ye raba nemen bäri tare nie ngitra niadre ni brukwäte ta ye kräke. Akwa, proverbio tä niere erere, raba ni mada dimike arato: “Nitre töbätä tidrä ye abokän tä ni mada miketa kwin”. Nire tä ja di ngwen töbike Ngöbö erere ye tä töbike kwin käne blitakäre. Tä kukwe kwin niere yebiti tä nitre brukwä ulire ye miketa kwin aune tä ja mäke kwin ni madabe. Erametre, kukwe kwin nieta ye tä mate kwin ni jökräbätä ye gare nie (ñäkädre Proverbios 16:24 yebätä). * Kukweta betekä ni kadate ye dite krubäte; yebätä ni ñaka rabadre ni mada mike ulire ja kukwei yebiti, ñakare aune dimikadre.

6. ¿Ñobätä ñaka nuäre ja tidrä gobrainkäre nie?

⁶ Nikwe ja di ngwain kukwe kwin aibe niere, akwa ruäre ngwane rainte nie. Kukwe ne tä kukwe ketebukäre mike gare nie ja tidrä gobrainkäre: ni töi nierare kukwe tare niebätä ja tidräbiti. Ye erere, ja tidrä gobraindre ye ñaka nemen nuäre ni kräke ñobätä ñan aune nita kukwe niere ye kite ni brukwäte, aune Biblia tä niere erere, ni brukwä tö “kukwe kämekäme aibe nuenbtä” (Génesis 8:21, Jändrän Kena; Lucas 6:45). Ni ngite yebätä ñaka nuäre ja tidrä gobraindre täte nie, akwa ni raba jie ngwen kwin (ñäkädre Santiago 3:2-4 yebätä). Yekäre nikwe ja di ngwandre käre, ni tädre jübenkä ñö nente te ye kwrere.

7, 8. ¿Nita kukwe niere ye tuin ño Jehovai?

 ⁷ Kukwe ketamäkärebätä nikwe ja tidrä gobraindre ye abokän Jehovakwe kukwe ükaite nibe. Nita blite ye ñaka tä mate nitre mada ye aibebätä, ñakare aune raba ni mike ja mäke kwin Jehovabe o ñakare. Ye erere Santiago 1:26 tä niere: “Mun ruäre tä nekete Ngöbö Kukweibtä ruen munye, akwa mun kada nekete ñakare blitare [...] ne ngwane, munta ja ngökö au amne kukwe btä munta nekete ye abko tä nebe ngwarbe”. * Mikaba gare kapitulo käne yebätä erere, nita blite ño ye ja erebe nita Ngöbö mike täte yebe. Nikwe ñaka ja tidrä ngübadrebiti aune nikwe kukwe tare bätä käme veneno kwrere niedre angwane, nita sribire Ngöbö kräke ye ñaka rabadre ütiäte jire chi. Erametre, ne rabadre ni mike töbike bökän (Santiago 3:8-10).

⁸ Kukwe ketamä ütiätebätä ja tidrä gobraindre nikwe mirira gare jai. Nikwe ñaka kukwe meden niedre jire chi aune kukwe meden niedre nitre dimikakäre yebätä ani ja tötike mada.

9, 10. a) ¿Kukwe meden nieta krubäte kä jökräbiti tibien? b) ¿Ñobätä nikwe ñäkä kämekäme ye mikadre tuin käme jai? (Nota mikadre ñärärä arato.)

⁹ Ñäkä käme. Kä nengwane, kukwe ngwarbe nieta ni madabätä, blitata rubune aune ñäkä kämekäme bätäkä ngwarbe ye nieta krubäte kä jökräbiti tibien. Nitre kwati tä blite ye erere ne kwe kukwei mikadre täte o blita ñaka gare kwin ietre yebätä. Nitre tä kukwe niere kötaikäre ni madai ye tätre kukwe kämekäme niere nitre ye näkwitakäre. Akwa ye ñaka kötai bä jire chi.  Kä nikanina mil krobu ta, Pablokwe tärä tikani üai deme yebiti abokän juani kwe nitre kristiano Colosas yei, känti niaratre ñaka rabadre “ñäke diän diän” jire chi niebare kwe ietre (Colosenses 3:8). Aune ja mräkätre Éfeso yei tikani krörö kwe: “Kukwe ngwarbe kämekäme ni mikakrä kötö, yebtä munkwe ñan blita jire chi” (Efesios 5:3, 4).

¹⁰ Ñäkä käme ye ñaka mate kwin Ngöbö ni tarekä yebätä. Yebätä, tuin käme nie arato aune ni ñaka kukwe ye erere niere jire. Ye abokän “kukwe kämekäme nuainta”, abokän tä “kukwe käme” ñäkäibare Pablokwe ye ngätäite ye gare metre nie (Gálatas 5:19-21, TNM). Erametre, kukwe ye blo krubäte. ¿Nire tädre käre blite kämekäme ni nemen jabe yebätä, kukwe kämekäme kädriere nierare o kukwe käme mikakäre gare angwane dre rabai barebätä? Käne, mäträi bati bobubätä. Ñaka törbai ja töi kwitai aune ja töi ükaite angwane, kitaikä konkrekasionte. *

11, 12. a) ¿Ni mada kädrieta ye ñongwane ñaka kwin? b) ¿Ñobätä nikwe ñaka kukwe ngwarbe niedre ni madabätä?

¹¹ Ni mada kädrie aune kukwe ngwarbe nieta ni madabätä. Blitadre kwin ni madabätä ye ñaka blo, ñodre, nire käkwe ja ngökadre ñöte o nire dimikadre ye kädriedre jabe. Nitre kristiano siklo I ye töi nämene krubäte ja mräkätre kukwebätä yebätä aune nämenentre kädriere töi bökänbiti (Efesios 6:21, 22; Colosenses  4:8, 9). Kukwe ñaka metre niedre ni madabätä o kukwe bäin kwe mikadre gare ye ñaka kwin. Ye raba ni mike kukwe bäri blo nuainne: kukwe ngwarbe niere ni madabätä, ye abokän “kukwe ñaka metre nieta nierare ni madabätä mikakäre tuin käme ni madai” (Diccionario del español usual en México). Ñodre, ye erere nitre fariseo nuainbare Jesubätä, kukwe ngwarbe niebare kwetrebätä mikakäre tuin ngwarbe (Mateo 9:32-34; 12:22-24). Erametre, kukwe ngwarbe nieta ye tä ni mike ja rüere kwärikwäri (Proverbios 26:20.)

¹² ¿Nitre tä kukwe niere ni mikakäre ja rüere kwärikwäri ye tuin ño Jehovai? Ñaka tuin kwin ie. Ne madakäre, niara brukwä “nire nire tä kukwe niere ja mräkätre mikakäre ja rüere” ye kräke (Proverbios 6:16-19). “Ni kukwe ngwarbe niekä ni madabätä” ye abokän diábolos nieta griegore, kukwe ye arabebiti Satana kädekata “Diablure”, o Ni Kukwe Ngwarbe Niekä Ngöböbätä ye nikwe ngwandre törö jai (Apocalipsis 12:9, 10). Yebätä, ni ñaka tö ja tuai “diablure” (o kukwe ngwarbe niekä ni madabätä). Erametre, kukwe ngwarbe nieta ni madabätä aune kukwe käme nuainta ye nuain ñaka raba konkrekasionte, ñodre “ni ni mda mda mike ja rüere kwärikwäri” aune “ni dirire ni ñäkäbtikäre jene jene” (Gálatas 5:19-21). Yebätä, ni jämi blite ni madabätä känenkri, ngwandretari jai: “¿Kukwe ye metre? ¿Tikwe kukwe ye niedre angwane ni ye tare tikwe ye tikwe bämikadre? ¿Kukwe ye rabadre gare ni madai?” (Ñäkädre 1 Tesalonicenses 4:11 yebätä).

13, 14. a) ¿Ñäkätä taretare ye tä mate ño ni madabätä? b) ¿Nitre ñäkäkä taretare yebätä dre raba nemen bare?

¹³ Ñäkätä tare. Nikwe mirira gare jai erere, kukwe  nieta ye raba ni mada mike ulire krubäte. Ni ngite yebätä nita kukwe ruäre niere abokänbätä jata nementa ruin ngite nie. Akwa kukwe ruäre ñaka niedre konkrekasionte aune ja gwirete nieta Bibliakwe nie. Pablo kukwe ne niebare nitre kristiano ie: “Mun mätä ni mdabtä amne mun moto romon [...] mun moto ngadaen jötrö amne munta ngrente krikri romone amne munta ñäke ngwarbe taretare ni mda mdaye [...], ye munkwe kitaka jökrä mento jabtä” (Efesios 4:31). Kukwe tare aune blo ne erere nieta ni mada rüere nierare yebiti mikata tuin ngwarbe jai aune jata nemen ruin ulire ie. Aune monsotre kia töi bobre aune jäme yebätä blitata rubune bentre ye ngwane tätre nemen ulire krubäte (Colosenses 3:21).

¹⁴ Nitre ñäke taretare ni madai ye kukwe blo krubäte aune tätre ja mike kukwe tare krubäte te nieta Bibliakwe. ¿Nitre tä kukwe tare, blo o ñaka debe niere ni madai yebätä dre rabai bare? Käne, mäträi bati bobubätä ne kwe ja töi ükadrete kwe. Akwa ñaka nuaindi kwe angwane, kitaikä konkrekasionte. Aune bäri tare kräke, ja nire käre ñaka raba nemen kwe Gobran Ngöbökwe yete (1 Corintios 5:11-13; 6:9, 10, TNM). Ne tä mike gare metre nie, ni tö Jehová taredi jankunu angwane, ni ñaka rabadre ngrente rubune, kukwe ngwarbe niere, ñäke taretare, aune kukwe meden meden tä ni mada di gainkä ye nie ñaka raba jire.

15. ¿Kukwe meden nieta abokän tä ni mada dimike?

¹⁵ ¿Jehová tö ni tuai blite ño? Nikwe blitadre “[nitre] die mika[käre]” nieta Bibliakwe nie ye ngwandre törö jai (Efesios 4:29). Nikwe ja di ngwandre kukwe  kwin niere ni mada dimikakäre aune mikakäre dite ye tuin kwin Jehovai. Akwa “kukwe bökän” meden niedre ye ñaka ükaninte jökrä jatäri Bibliabätä (Tito 2:8, Ngöbö Täräe, tärä okwä ükaninte). Nita kukwe niere ye käkwe ni mada dimikadre yekäre kukwe ketamä ne erere niedre: kwin, metre aune niedre töi kwinbiti. Nibike kukwe keta kabre kädriere ye ngwane ani kukwe ketamä ütiäte ne ngwen törö jai (recuadro “ ¿Tita blite ye tä ni mada dimike?”, ye mikadre ñärärä).

16, 17. a) ¿Ñobätä nikwe kukwe kwin niedre nitre madai? b) ¿Ni raba kukwe meden kwin niere konkrekasionte aune ja gwirete?

¹⁶ Kukwe kwin niedre töi bökänbiti. Ni mada tä jondron nuainne yebätä kukwe kwin niedre ie aune mikadre ütiäte ye kwin krubäte ye gare Jehovai aune Jesús ie (Mateo 3:17; 25:19-23; Juan 1:47). Aune ni kristiano jökrä rabadre ye erere nuainne. Erametre, “kukwe ribeta ye ngwane niedre, ¡ye kwin krubäte!” (Proverbios 15:23). Ni mada tä kukwe kwin niere nie ngwane, jata nemen ruin kwin nie aune tä ni dimike. Aune jata nemen ruin kore nie ye nierare, ni ye töita nibätä aune nita jondron nuainne ye nemen kwin kräke. Ye tä mike gare nie ni ñaka tä ja di ngwen ngwarbe, tä ni mike dite aune tä ni töi mike sribire bäri kä jutobiti mantre jetebe. Ni jökrä töta nemen kukwe kwin niemana jai, yebätä ¿ni raba ye erere nuainne arato? (Ñäkädre Mateo 7:12 yebätä.)

¹⁷ Nitre mada tä kukwe kwin nuainne ye mikadre ñärärä käre angwane, käre kukwe kwin kwain nie niekäre ietre. Ñodre, ¿dre raba tuin konkrekasionte nie? Ja mräkä kukwe kädriere kwin krubäte, monso tä ja di ngwen sribi ja üaire ye nuainkäre o ja mräkä  umbre aune bren, akwa käre nüke gätäbätä. Kukwe kwin niedre ietre ye matai brukwäte aune rabai dite. ¿Aune dre nie raba ni mräkätre gwi yebätä? Nitre gure kukwe kwin niedre jai aune debe biandre jai ye ribeta kwetre (Proverbios 31:10, 28). Aune monsotre ngwandre törö jai kukwe ruärebätä aune taredre ye tätre ribere jai arato. Kukwe kwin niedre ietre aune mikadre ütiäte ye kwin krubäte kräketre, ñö aune kä trä kwin krubäte kri mu kräke ye kwrere. Yebätä, tätre ja töi mike kwin aune jondron kwin nuainne yebätä nitre rüne rabadre kukwe kwin niere ietre. Ye köböire ja rabai ruin kwin ietre aune töi rabai jäme, aune ye käkwe töi mikai ja di ngwen jondron kwin nuainkäre bäri.

18, 19. ¿Ñobätä nikwe ja di ngwandre ja mräkätre töi mike jäme aune dimike, aune nuaindre ño?

¹⁸ Ni mada töi mikadre jäme aune dimikadre. Jehová töita krubäte “nitre bobre ye mikakäreta dite aune nitre di ñakare [...] mikakäreta dite” (Isaías 57:15). Tä kukwe ne niere Bibliabätä nie: “Munkwe ja moto mika nuäre kwärikwäri [...] amne nire nire moto ulire abko munkwe die mika kä mikakäreta nuäre btä” (1 Tesalonicenses 5:11, 14). Nita kukwe keta kabre nuainne  nitre ulire dimikakäre aune töi mikakäre jäme ye tuin kwin Ngöböi ye gare metre nie.

¹⁹ ¿Ni kristiano di ñakare ye kräke ni raba dre nuainne? Käne, nikwe kukwe kwin niedre ie. Yebiti nikwe ñaka kukwe ye ükaite kräke, akwa ni ñan rabadre töbike. Nita niarabe aune ni töitabätä ye nikwe bämikadre ie ye ütiäte. Ni raba orare ben arato, niara tare Jehovakwe aune ni madakwe ye mikadre nüke gare kwe ie ye nikwe ribedre Jehovai (Santiago 5:14, 15). Niara ütiäte aune tare ja mräkätre konkrekasionte yekwe ye nikwe niedre ie (1 Corintios 12:12-26). Kukwe mada kwin nuaindre abokän kukwe ruäre tä Bibliabätä yebätä ñäkädre ie Jehová töita krubätebätä ye ngwankäre törö ie (Salmo 34:18; Mateo 10:29-31). Nikwe kä diandrekä jai “kukwe kwin” niekäre ie ja brukwä tätebiti angwane, tare krubäte nikwe aune ütiäte krubäte ni kräke ye rükai gare ie (ñäkädre Proverbios 12:25 yebätä). *

20, 21. ¿Kukwe meden ketamä köböire mäträdi kwin ni madabätä?

²⁰ Mäträtä kwin ni dimikakäre. Ni jökrä ja mike ngite, yebätä ruäre ngwane mäträdre nibätä ye nita ribere jai. Yebätä Biblia tä niere nie: “Mäträdre mäbätä ye mäkwe kukwe nua aune kukwe niedre mäi mä töi kwitakäre ye mäkwe ka ngäbiti, ne kwe mä rabadre töbätä ja känenkäre” (Proverbios 19:20). Konkrekasionte nitre umbre tä mäträre nibätä. Akwa niaratre ñan aibe tä kukwe ye nuainkä. Ñodre, nitre rüne rabadre mäträre monsotre kwetre yebätä (Efesios 6:4). Aune ja ngwaitre ünä ja üairebiti ye raba mäträre ja ngwaitre bati yebätä (Tito 2:3-5). Akwa, ni mäträkä yekwe  ni mada tare ye käkwe töi mikai kukwe kwin erere niere ie ne kwe ñaka matadre tarebätä. Kukwe ketamä raba ni mike mäträre kwin yebätä ani ja tötike mada: nuaindre töi bökänbiti, kukwe metrebätä niedre aune nuaindre kwin.

²¹ Kena, mäträdre ni madabätä ye ngwane nuaindre töi bökänbiti. ¿Kukwe nieta nie ni dimikakäre ye ngwane drekwe ni dimikai kain ngäbiti kwin? Erametre, ni mada töita bökän nibätä yebätä tä nuainne, aune ñaka tä nuainne nierare o ja bä mikakäre jerekäbe ye tä nüke garebätä nie angwane, nita kukwe ye kain ngäbiti. Ye erere nikwe ja töi mikadre mäträkäre ni madabätä. Ketebukäre abokän nuaindre Kukwe Ngöbökwe yebiti (2 Timoteo 3:16). Kukwe Bibliabätä ye ererebätä ni rabadre blite, nikwe ñäkädrebätä o niedre kukwere ye ngwane. Nitre umbre ñaka tätre ja töi jeñe ye niere. Ñaka tätre texto Bibliabätä ye kwite bä jene ne kwe kukwe nieta kwetre ye mikadre metre jai. Ketamäkäre abokän kukwe niedre ni madai ye ngwane nuaindre kwin. Mäträdre töi kwinbiti ni madabätä aune mikai tuin ütiäte jai angwane, kai ngäbiti töi kwinbiti kwetre (Colosenses 4:6).

22. ¿Ngöbökwe ni mikani blite yebiti ni rabadre blite ño?

²² Erametre, Jehovakwe ni mikani blite ye jondron kwin krubäte biani kwe nie. Aune niara tare krubäte nikwe yebätä ni tö kukwe kwin nuaindi nita blite yebiti. Nita kukwe niere ye raba ni mada dimike o di gainkä ye nikwe ñaka käi kwitadrekä jire chi jabiti. Yebätä, Jehová tö ni tuai blite ño ye erere nikwe blitadre: “[nitre] die mika[käre]”. Ye erere nikwe nuaindi angwane, nitre tä ni bäre yei ja rabai ruin kwin, ne madakäre, nikwe Ngöbö taredi jankunu.