1, 2. ¿Ñobätä Jehová tare mäkwe?

¿NGÖBÖ tare mäkwe? Mäkwe ja dianinanka niara mikakäre täte angwane, mäkwe jän niedi ja dibiti, aune töi kwinbiti. Ni töi nierare Jehová ye tarebätä. Erametre, ni tare kwe yebätä tare nikwe arato. Biblia tä niere erere, “Ngöbökwe ni tarebare käne, ye mden kisete nita Ngöbö tarere” (1 Juan 4:19).

² Ni tare Jehovakwe ye tä bämike kukwe keta kabrebiti. Kä tibien ye biani kwe nie nünankäre kwin, aune nita dre ribere jai ye jökrä tä bien nie mantre jetebe ne kwe ni tädre nire (Mateo 5:43-48). Kukwe bäri ütiätebiti tä ni ngübare arato: jondron ja üaire nita ribere jai ye tä bien nie. Ñodre, Biblia Kukwe kwe ye biani kwe nie. Tä ni nübaire orare ie, niarakwe ni kukwe nuai bätä ni dimikai üai deme yebiti kwe ye ie nikwe tö ngwandre (Salmo 65:2; Lucas 11:13). Akwa Monso bäri tare kwe ye juani kwe ni kökatarikäre ngite bätä gata yebätä, yebiti ni tare kwe ye bämikani bäri  kwe. ¡Ni tare krubäte Jehovakwe! (Ñäkädre Juan 3:16; * Romanos 5:8 yebätä.)

3. a) ¿Nikwe dre nuaindre Ngöbö tarekäre jankunu? b) ¿Nikwe kukwe meden ütiäte ngwandretari jai, aune medente kukwe ye raba nemen gare nie?

³ Nikwe Jehová taredre kärekäre ie niara tö. Akwa ¿ye erere nikwe nuaindi? Ye tä gare nie. Biblia tä niere nitre kristiano ie: “Munkwe Ngöbö taredre jankunu, [...],  ne kwe ja nire käre rabadre nikwe” (Judas 21, TNM). Kukwe “jankunu” nieta ye tä mike gare, nikwe ja di ngwandre Ngöbö tarere käre. Ye erere, ni tare kwe yebätä nikwe taredre arato jondron nuainta nikwe yebiti. Yebätä, ni itire itire ngwandretari jai: “¿Tikwe dre nuaindre ne kwe Ngöbö tare tikwe ye tikwe bämikadre ie?”. Kukwe ne mikakäre gare jai, apóstol Juan kukwe niebare yebätä ani ñäke: “Ngöbö tareta ye abokän ne gärätä: nikwe kukwe kwe ye mikadre täte; aune, kukwe kwe ye ñaka doboko nuainkäre” (1 Juan 5:3, TNM). Ngöbö tare krubäte nikwe ye ni tö bämikai tuare ie, yebätä Juan kukwe niebare ye dre gärätä ani mike gare jai.

4, 5. a) ¿“Ngöbö tareta” Juan niebare ye ngwane, dre gäräbare kwe? b) Jehová tare mäkwe ye tä nirien ño mä brukwäte ye mä raba mike gare.

⁴ “Ngöbö tareta” apóstol Juan niebare bersikulo nekänti ye ngwane, ¿dre gäräbare kwe? Ni tare Ngöbökwe ye ñan ai gäräbare kwe, ñakare aune Ngöbö tare nikwe yebätä nämene blite. Ngöbö tare mäkwe ye jatani nirien kena mä brukwäte, ye tä törö mäi.

⁵ Mäkwe ye ngwanta törö jai. Kukwe metre namani gare mäi Jehovabätä aune töita ño yebätä angwane, mä jatani tödeke bäri ie. Arato mä aune ni jökrä därebare ngite namani gare mäi, yebätä mä ñaka nämene ja mäke Ngöböbe. Adán nämene nüne töi metrebiti ye nianinte kän, akwa Kristo köböire Ngöbö nämene kukwe kwin käbämike mäi: mä rabadre nüne töi metrebiti kärekäre (Mateo 20:28; Romanos 5:12, 18, TNM). Ne madakäre, Jehovakwe ja di ngwani krubäte Monso bäri tare kwe ye juen ja nire biankäre mä kräke. Ni tare  Jehovakwe namani gare mäi, ye käkwe mä töi mikani niara tarere (ñäkädre 1 Juan 4:9, 10 yebätä). *

6. ¿Ja tare metre ye bämikata ño, aune Ngöbö tare mäkwe yebätä mäkwe dre nuainbarera?

⁶ Akwa mä ñaka nämene tarere metre. ¿Ñobätä ni raba ye niere? Ñobätä ñan aune ja tare ye rabadre ruin nie aune niedre kukwere ye ñan ngörä. Ngöbö taredre ye abokän: “Jehová tare tikwe” niedre ye ñan ngörä. Tödeka ye erere arato, ja tare metre ye bämikata jondron nuainta yebiti (Santiago 2:26, TNM). Erametre, ni mada tare nikwe angwane, jondron meden nemen kwin kräke ye erere nita nuainne. Ye erere mäkwe nuainbare. Mä Rün kä kwinbätä jatani tare mäkwe mä brukwäte angwane, kukwe meden kwin kräke ye erere mä tö namani nuaindi. O mäkwe ja ngökani ñöte ni testiko Jehovakwe erere. Mäkwe ye nuainbare angwane, Ngöbö namani tare krubäte mäkwe aune mä tö namani mikai täte, ye käkwe mä töi mikani kukwe bäri ütiäte nuainne: mäkwe ja kukwei kitaninkä Ngöböi niara tö dre dre ie ye erere nuainkäre käre, biti mäkwe ja ngökani ñöte ye bämikakäre (ñäkädre Romanos 14:7, 8 yebätä). Akwa, nibike mike gare jai ye erere, kukwe ütiäte käbämikani ye nuainkäre metre apóstol Juan kukwe niebare ye erere nikwe nuaindre.

7. ¿Kukwe meden meden ñäkäita Ngöbökwe, aune nikwe dre nuaindre ye mikakäre täte?

⁷ Ngöbö tare nikwe angwane, “nikwe kukwe kwe ye  mikadre täte”, Juan käkwe mikani gare. ¿Kukwe meden meden gärätä? Bibliata niere nie. Jehová tä kukwe ñäkäire, ñodre: dröbanika, ja mika gure ngwarbe, jondron ngwarbe mikadre ngöböre jai, godre bätä ni ngöka (1 Corintios 5:11; 6:18; 10:14; Efesios 4:28; Colosenses 3:9). Kukwe Ngöbökwe ye mikakäre täte, Biblia tä kukwe niere ye ererebätä nikwe nünandre.

8, 9. Kukwe ruäre tä nemen ni kisete yebätä Biblia ñaka kukwe niere metre ta ye ngwane, ¿Jehová tö ni tuai dre nuainne ye ñokänti raba nemen gare nie? Mä raba bämike keteiti.

⁸ Akwa, kukweta tikani Bibliabätä ye ñan aibe mikadre täte kä ngwankäre juto Jehovabätä. Jehová ñaka kukwe jene jene ye jökrä kräke kukwe ükete nuaindre nie. Ñodre, mantre jetebe kukwe keta kabre tä nemen ni kisete abokänbätä Biblia ñaka kukwe niere metre ta. Kukwe ye kwrere känti, ni tö dre nuaindi ye käi juto Jehovabätä, ¿ye ñökänti raba nemen gare nie? Jondron ruäre tuin ño Ngöböi, ¿ye medente mikata gare metre nie? Biblia yebätä. Nita ja tötikebätä angwane, dre tuin kwin bätä dre tuin käme Jehovai ye tä nemen gare nie (ñäkädre Salmo 97:10 yebätä; * Proverbios 6:16-19). Ye köböire, ni töi meden aune nita ja ngwen ño abokän nemen kwin kräke ye nemen gare nie. Jehová töi ño aune ja ngwen ño ye tä nemen gare nie angwane, nita ja töi mike jondron nuainne niara töita erere o ñakare ye tä nemen gare bäri kwin nie. Ye köböire, kukwe ruärebätä Biblia ñaka kukwe niere metre ta, akwa ‘Jehová töita ño’ ye rükai gare nie (Efesios 5:17).

⁹ Ani bämike keteiti. Película ruäre te ja mika gure  ngwarbe bätä ni mada nuainta tare ye bämikata, ye nikwe ñaka mikadre ñärärä ye Biblia ñaka niere metre ta nie. Akwa ¿kukwe ye ñäkäidre metre ta nikwe ribedre? Kukwe ye tuin ño Jehovai ye niena gare nie. Kukwe kwe yebätä tä niere metre, Jehová “brukwä nitre töi ni mada nuainbätä tare ye kräke” bätä “nitre ñaka gure metre nemen jabe aune nitre tärä gure metre akwa tä nemen ni madabe yebe [niarakwe] kukwe ükaite” (Salmo 11:5; Hebreos 13:4, TNM). Nita töbike kukwe nebätä angwane, Jehová töita ño ye tä nüke gare nie. Yebätä, jondron tuin käme ie bämikata tuare ye ni ñaka mike ñärärä jire chi. Nitre kä nebätä tö ni töi kwitai ne kwe jondron ja näkwitara kätä ni töi mike kukwe käme nuainne ye ñaka rabadre tuin käme nie, akwa Jehová ñaka tö ni tuai nuainne jire chi. *

10, 11. ¿Ñobätä nikwe Jehová mikadre täte käre, aune töi ñobiti mikadre täte?

¹⁰ ¿Kukwe medenbätä metrere nita kukwe Ngöbökwe ye mike täte? O ¿ñobätä ni tö nünain mantre jetebe Ngöbö tö ie ye erere? Ni ñaka tö kukwe tare tuai ja kisete o ni ñaka tö tuai ni mike ja ngie nuin ye ñan aibätä nita nuainne (Gálatas 6:7). Jehová tare nikwe ye ni tö bämikai tuare ie, yebätä nita kukwei mike täte. Monsotre kia tö kä ngwain juto rünbätä, ye erere ni tö kä mikai juto Jehová yebätä (Salmo 5:12). Niara ni Rün aune tare krubäte nikwe. Nita ja ngwen ye ‘nemen kwin Jehová kräke’, gare nie yebätä kä nemen juto krubäte nibätä (Proverbios 12:2).

¹¹ Ye medenbätä, ni ñaka Ngöbö mike täte rubune  kwärä o ni tö nuain ye erere. * Ñongwane ni tö Ngöbö mikai täte ye ñan aibe ngwane nikwe nuaindre, o nikwe ñaka ja di ngwandre krubäte ye ñan aibe ngwane nikwe ja töi mikadre nuainne. Ñakare aune nita “mike täte ja [“brukwä”, TNM] jökrä[biti]” (Romanos 6:17). Salmista ye erere, nita niere: “Mä kukwei ye tare tikwe” (Salmo 119:47). Ye erere, nita Jehová mike täte töi kwinbiti. Nikwe mikadre täte käre ye ie niara tö aune ñaka kukwe känändre ja kräke (Deuteronomio 12:32). Noé nämene Ngöbö tarere ye bämikani kwe, kä kwati krubäte te mikani täte metre kwe aune ye erere ni tö nuain arato. Ye erere angwane, kukwe niebare niarabätä ye erere niedi nibätä: “Ngöbökwe dre dre nuemna Noeye, erere nuenbare täte jökrä kwe” (Génesis 6:22, Jändrän Jökrä Namani Bare Ño Kena, [JK]).

12. ¿Ñongwane nita kä ngwen juto krubäte Jehovabätä?

¹² ¿Nita Jehová mike täte töi kwinbiti ye ngwane jata nemen ruin ño ie? Nita kä mike juto brukwäbätä nieta Bibliakwe (Proverbios 27:11). Akwa ¿erametre ni raba kä mike juto Ngöbö Gobranka kä jökräbiti yebätä? Ni raba nuainne. Ñobätä ani mike gare jai. Jehová ni töi mikani ne kwe ni tö dre dre nuaindi ye erere nikwe nuaindre töi jeñebiti. Yebätä, ni tö Ngöbö mikai täte o ñakare ye abokän tä gare käre nie (Deuteronomio 30:15, 16, 19, 20). Niara tare nikwe yebätä tö dre dre ie ye erere nita ja töi mike nuainne ja nire tätebiti, ye kätä kä ngwen juto krubäte niarabätä (Proverbios 11:20). Ne madakäre, nita jondron bäri kwin nuainne.

13, 14. ¿Ñobätä “kukwe [Jehovakwe] ye ñaka doboko nuainkäre” ni raba niere, aune kukwe medenbiti ni raba bämike?

¹³ Apóstol Juan käkwe kukwe kwin ne niebare: “Kukwe [Jehovakwe] ye ñaka doboko nuainkäre”. Kukwe griego kwitani “doboko nuainkäre” nieta 1 Juan 5:3 yekänti ye abokän “tare” gärätä. * Ye medenbätä, Biblia mada tä kukwe ye kwite krörö: “ñakare tribe doboko kwrere”. Jondron ñaka raba nemen bare nie ye Jehová ñaka ribere nie. Ni jökrä ngite, akwa ni raba niara kukwei mike täte.

¹⁴ Ani bämike. Ja ketamuko iti kwin mäkwe ja di kärädre mäi jondron kwe ye kwitakäre ju madate. Tribe keta kabre ngwandre, ruäre juto ruäre doboko krubäte abokän ni nibu käkwe ngwandre. Mä rikadre meden ngwena ye ja ketamuko mäkwe käkwe niedre mäi. Ñaka mä mikai tribe doboko ye ngwen kaibe kwe, ñobätä ñan aune ñaka tö mä tuai juruaine tare jondron doboko mä kräke yebiti. Ye erere Ngöbö ni tarekä tä nuainne. Jondron ñaka raba nemen bare nie ye niara ñaka ribere nie (Deuteronomio 30:11-14). Ñaka tribe doboko krubäte ngwamana nie. Ni raba dre dre nuainne ye gare Jehová ie, “ni sribebare ño ye gare kwin ie, aune ni abokän dobro ye törö ie” (Salmo 103:14).

15. Jehová tä kukwe kwe bien nuaindre nie, ¿ye ñobätä kwin ni kräke ni raba niere metre?

¹⁵ Kukwe Jehovakwe ye ñaka tribe doboko kwrere; biani kwe ni dimikakäre (ñäkädre Isaías 48:17 yebätä). *  Nitre Israel käkwe “kukwe jökrä ne nuaindre [...], Jehová Ngöbö nikwe ye jürä ngwandre [kwetre] jabätä”, niebare Moisekwe ietre. Aune ñobätä nuaindre ye mikani gare kwe: “[Ye] abokän käre kwin ni kräke, ne kwe ni tädre nire jankunu” (Deuteronomio 6:24). Kukwe biani Ngöbökwe ye käre kwin ni kräke ne kwe kä tädre juto nibätä kärekäre, ye ie ni raba tö ngwen metre arato. Ye nierare kwin ni kräke. ¿Ñobätä? Ñobätä ñan aune kukwe ye kite Jehovakri, niara ye töbätä krubäte, aune kukwe meden bäri kwin ni kräke ye gare ie (Romanos 11:33). Ne madakäre, Ngöbö ye ja tare metre (1 Juan 4:8, TNM). Ja tare ye Ngöbökwe ye medenbätä jondron jökrä nuainta bätä nieta kwe ye tä nuainne ja tare yebiti, yebätä tä kukwe kwe bien nuaindre nie arato.

16. Nitre kä nebätä töi käme aune ni töi ngite ye tö ni töi kwitai, ¿akwa dre kätä ni dimike Ngöbö mike täte?

¹⁶ Akwa Ngöbö mikadre täte ye nuäre nuaindre ye ñan ai gärätä. Nitre kä nebätä töi käme “tä Satana [...] ngoto täni”, ye rüere nikwe ja di ngwandre ne kwe ñaka ni töi kwitadre kwetre (1 Juan 5:19). Ni töi ngite kätä ni töi mike ñaka Ngöbö kukwei mike täte, ye rüere nikwe ja di ngwandre arato (Romanos 7:21-25). Akwa Ngöbö tare nikwe yebätä ni raba ganane. Nire nire kwe Jehová tare yebätä töita kwatibe mikabätä täte, ye kräke tä kukwe kwin mike nemen bare. Ñodre, “nitre Ngöbö mikaka täte [...] ie Ngöböta ja Üai bien” (Hechos 5:32). Aune üai ye tä ni töi mike kwin krubäte: ye abokän kätä ni dimike Ngöbö mike täte jankunu (Gálatas 5:22, 23).

17, 18. a) ¿Drebätä nikwe ja tötikai tärä nebätä, aune kukwe meden ngwandre törö jai? b) ¿Kukwe medenbätä nikwe ja tötikai kapitulo ja käne yekänti?

 ¹⁷ Kukwe ja jie ngwankäre bätä ja ngwandre ño ie Jehová tö yebätä nikwe ja tötikai tärä nebätä, bätä kukwe keta kabre niara tö nuainmana nie ye mikai gare jai arato. Kukwe nebätä ja tötikai ye ngwane, nikwe kukwe keta kabre ütiäte ngwandre törö jai. Kena, Jehová ñaka ni töi mike ja dibiti kukwe kwe ye mike täte; töita ño ye erere nikwe nuaindre ja brukwä jeñebiti yei niara tö. Ketebukäre, nünandre ño kwin kä nengwane ye Jehová tä driere nie aune tä ja nire kärekäre ye käbämike nie. Aune mrä, Jehová mikadre täte ja brukwä tätebiti, yebiti nita bämike tuare ie niara tare krubäte nikwe.

¹⁸ Kukwe meden kwin aune meden käme rükadre gare nie yekäre, Jehovakwe jondron kwin biani nie: ye abokän ni töi. Akwa, ni tö ja jie ngwamana kwin ie angwane, nikwe tötikadre, kukwe yebätä nikwe ja tötikai kapitulo ja käne yekänti.