1. ¿Kukwe medenbätä Jesukwe blitabare deu nämene mrä Kä tibienbätä ye näire?

NITRE ja tötikaka Jesukwe yebätä dre rakadrekä ja känenkäre yebätä niara töi nämene ye bämikani kwe murie keta jämi ye känenkri jändrinaine deu. Ñodre, orabare kwe Rün ie niaratre yebätä: “Ñan makwe nitre ja töitikaka tibe ye diandrekä kä nebtä abko tita ribere mae, akwa makwe ngibiadre rüe Satana ngäniene abko tita ribere mae. Ti abko ñakare nitre nünanka ma rüere kwrere, ye kwrere nitre ja töitikaka tibe abko ñan nena nüne ma rüere” (Juan 17:15, 16). Nitre ye nämene tare krubäte Jesukwe ye bämikani kwe orasion yebiti aune köbö yete deu kukwe niebare kwe ietre ye nämene ütiäte krubäte kräke: “Mun ñaka ja mike nitre kä nebätä yekri” (Juan 15:19, TNM). Nitre ja tötikaka kwe ye ñaka ja mikadre nitre kä nebätä yekri, yei niara tö nämene käre.

2. ¿“Nitre kä nebätä” niebare Jesukwe ye nire gäräbare kwe?

² ¿“Nitre kä nebätä” niebare Jesukwe ye nire gäräbare kwe? Nitre ñaka Ngöbö mike täte, nitre gobrainta Satanakwe aune Satana tä nitre töi mike jabebätä aune bike kri yebätä nämene blite (Juan 14:30; Efesios 2:2; 1 Juan 5:19). Yebätä, Biblia tä niere “jändrän jökrä kämekäme tä Ngöbö rüere abko ben nita ja gete angwane, nita nebe ja rüere Ngöböbe” (Santiago 4:4). Ni jökrä tö Ngöbö taredi jankunu, yebätä nikwe mikadre gare jai ño ni raba  nüne nitre kä nebätä ye ngätäite aune ñaka ja mike niaratre yekri. Yekäre, kukwe ketarike raba ni dimike yebätä ani ja tötike: Gobran Ngöbökwe tä Kristo kisete yekri ja mikadre metre aune gobrantre tä kukwe nuainne yekri ñaka ja mikadre, ñaka ni kä nebätä murie kadre ngäbiti, ja ükadrete kwin, nünandre jondron braibebiti bätä jondron rükäre ja üairebiti ye kitadre jabätä.

3. a) ¿Gobrantre nämene kukwe nuainne Jesús näire yebätä ja töi mikani ño kwe? b) ¿Ñobätä Biblia tä nitre ja tötikaka Jesukwe dianinkä nänkäre kä kwinbiti ye kädeke ni blitaka ni mada käbiti ye kwrere? (Nota ye arato.)

³ Gobrantre nämene kukwe nuainne Jesús näire yekri ñaka ja mikani kwe, ñakare aune ja töi mikani kwe Gobran Ngöbökwe kukwei driere, gobran yete niara rabai Reire ja känenkäre kä kwinbiti (Daniel 7:13, 14; Lucas 4:43; 17:20, 21). Yebätä, niebare kwe gobran Roma Poncio Pilato ye ngwärekri: “Ti abko ñakare jrei kä nebtä” (Juan 18:36). Ni ja tötikaka metre niarakwe käre nita ja ngwen niara erere. ¿Nita nuainne ño? Nita ja mike metre Gobran aune rei Jesukristo yekri, aune nita gobran ye kukwei driere kä jökräbiti tibien (Mateo 24:14). Ye erere, apóstol Pablo tikabare: “Kristo ara jire käkwe ti juani blite niara käbti [...]. Kristo diäre tita kukwe krörö ribere kisere munye: Munkwe ja mäkädreta Ngöböbe” (2 Corintios 5:20). *

4. Nitre kristiano metre tätre ja mike metre Gobran Ngöbökwe yekri, ¿ye tätre bämike ño? (Recuadro “ Nitre kristiano kena ñaka ja mikani kukwe kä nebätä yekri” ye mikadre ñärärä.)

 ⁴ Nitre blitaka ye tätre niken juta madate blite ni gobranka ye käbiti o juta kwe ye kräke. Yebätä, tätre sribire juta medente yekänti kukwe nemen bare yekri ñaka ja miketre jire. Akwa, kukwe meden ütiäte gobran kwetre kräke yebätä tätre ja töi mike. Nitre kristiano dianinkä nänkäre kä kwinbiti ye “kä käinbti bkänkä”, tätre ja töi mike ye erere arato (Filipenses 3:20). Nitre blitaka ne tätre Gobran Ngöbökwe ye kukwei driere ja dibiti, ye köböire, nitre kwati “obeja mda mda” Kristokwe dimikanina kwetre ja mäke Ngöböbe (Juan 10:16; Mateo 25:31-40). Nitre kristiano “obeja mda mda” ye tätre blite Kristo käbiti, nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti ye tätre jie ngwen. Nitre ketebu ye tätre nüne keteitibe oveja ye kwrere, Ngöbökwe monso kwe dianinkä Gobrankäre ye kräke tätre sribire aune gobrantre kä nebätä tätre kukwe nuainne yekri ñaka ja mike jire chi (ñäkädre Isaías 2:2-4 yebätä). *

5. ¿Kukwe medenbätä nitre kristiano ñaka ja erebe nitre Israel kira yebe, aune kukwe ye kätä nitre kristiano töi mike ño?

⁵ Nitre kristiano metre tätre ja mike metre Kristo yekri,  akwa kukwe madabätä ñaka ja mike kukwe kä nebätä nuainta yekri. Kena, Ngöbökwe juta keteitibe biani nitre Israel ie yete niaratre nämene nüne, ye erere ni ñaka nüne. Ni abokän ja mräkäre kätä nüne Kä jökräbiti tibien (Mateo 28:19; 1 Pedro 2:9). Yebätä, ¿nikwe ja mikadre gobrantre ruäre yekri angwane dre raba nemen bare? Ni ñaka rabadrera nüne keteitibe jabe, jondron nuainne töi jämebiti aune ni ñaka rabadrera Gobran Ngöbökwe kukwei driere töi jämebiti nitre jökrä ie (1 Corintios 1:10). Ne madakäre, ja mräkätre kukwebätä nibe ye nikwe taredre nieta nie, akwa rü rabadre bare ye ngwane ni tädre rüre bentre (Juan 13:34, 35; 1 Juan 3:10-12). Yebätä, ¡nikwe ñaka jondron rükäre ye diandre kisete aune nikwe ni rüe ye taredre niebare Jesukwe! (Mateo 5:44; 26:52; recuadro “ ¿Ti ñaka ja mike kukwe kä nebätä yekri?”, ye mikadre ñärärä).

6. Nikwe ja dianinkä Ngöbö kräke akwa, ¿nita César ye mike tuin ño jai?

⁶ Ne madakäre, nitre kristiano metre käkwe ja dianinkä mento Ngöbö kräke, nikwe ñaka nuainbare ni brare, meri, ni kä tibienbätä kukwe ükaninte o juta ye kräke. Ñodre, 1 Corintios 6:19, 20 tä niere, nitre ye “ñakare ja bkänkä au, ñobtä ñan angwane Ngöbökwe [...] kökani jakrä”. Tätre “César” ye mike ütiäte, tätre impuestos ütiä bien ie aune mike täte, akwa “jändrän Ngöbökrä” erere biandre ie ye bäri ütiäte kräketre (Marcos 12:17; Romanos 13:1-7). “Jändrän Ngöbökrä” ye abokän, niara mikadre täte, taredre ja brukwä tätebiti, ja ngwandre metre ie aune ja nire ribedre angwane biandre kräke meden gärätä (Lucas 4:8; 10:27; ñäkädre Hechos 5:29; Romanos 14:8 yebätä).

7, 8. ¿Üai kä nebätä nieta ye dre gärätä, aune nitre ñaka kukwe mike täte yebätä tä sribire ño?

⁷ Kukwe madakänti ni ñaka ja mike nitre kä nebätä yekri abokän ni ñaka ja töi mike niaratre töi käme ye erere. Pablo tikabare, nikwe “ñan ni kä nebätä murie kani ngäbiti, akwa [nikwe] Ngöbö murie [...] kani  ngäbiti” (1 Corintios 2:12, NGT). Aune nitre kristiano Éfeso ie niebare kwe, “jondron ne jökrä te mun nämene näin mekera niki ño nitre mada tä nuainne, ne kwrere. Mun nämene jondron ne nuainne ño chela dite Däkien kri, tä muriete kwinta, tö nämene ie kwrere. Chela Däkien Murie ne ara tä sribire monso ñan Ngöbö mike tätebätä” (Efesios 2:2, 3, NGT).

⁸ ¿“Murie” o üai kä nebätä nieta, ye dre gärätä? Ye di üaire ñaka tuin abokän kätä nitre töi mike käme meden gärätä. ¿Tä nuainne ño? Tä töi mike ñaka Ngöbö mike täte aune “ja mika gure bati bati bätäkä ngwarbe [...]. Erere arato, jändrän tä nebe tuen kuin ni okwäye” yebätä tä töi mike (1 Juan 2:16; 1 Timoteo 6:9, 10). ¿Ñobätä murie kä nebätä ye “dite” ni kä tibienbätä yebiti? Ñobätä ñan aune kukwe käme ni töibätä ye jiebiti tä ni töi mike, ñaka raba tuin nie, käre tä sribire aune, murie ye kwrere, tä kä jökräbiti tibien. ¿Aune tä “sribire” ño nitre töibätä? Tä nitre töi käme ye mike nirien, ñodre, töbike jabebätä, ja ruin bäri ütiäte ietre, tö ja tuai jondron bökäne krubäte, jondron nuainne töi jeñebiti bätä bike kri. * Yebiti bätärekä jatäri tä Diablu töi ye mike nirien nitre brukwäte (Juan 8:44; Hechos 13:10; 1 Juan 3:8, 10).

9. ¿Jondron medenbiti üai kä nebätä ye nemen ni töite aune ni brukwäte?

⁹ ¿Üai kä nebätä ye raba nirien ni töite aune ni brukwäte? Nikwe ñaka ja ngübadrebiti angwane, raba nemen bare (ñäkädre Proverbios 4:23 yebätä). * Kena ni ñaka raba gain jabätä. Ñodre, nitre ja ketamuko nikwe ruäre töi kwin kwrere, akwa ñaka Jehová tarere ye raba ni  töi kwite (Proverbios 13:20; 1 Corintios 15:33). Arato täräkwata ñaka kwin yebiti ni töi kwita raba, Internet känti nitre üai butiere mikata tuare o nitre käkwe kukwe metre tuanimetre abokän kätä kukwe mike gare, jondron ja näkwitara ñaka kwin, jadakata jakakäre, bätä nitre aune jondron jökrä kätä Satana töi ño mike gare yebiti ni töi kwita raba.

10. ¿Ñokänti ni raba ja mike üai kä nebätä ye rüere?

¹⁰ ¿Ñokänti ni raba ja mike üai käme kä nebätä ye rüere aune Ngöbö tarere jankunu? Ngöböta jondron nuainne ni dimikakäre ja üairebiti ye nikwe ñaka juandre ja bäre aune mantre jetebe üai deme ye kärädre ie. Diablu aune nitre o jondron käme kwe ye dite krubäte, akwa Ngöbö bäri dite kräke (1 Juan 4:4). Yebätä, orasion yebiti ni tädre käre niara ken ye ütiäte krubäte.

11. ¿Üai kä nebätä ye tä nitre töi mike ño ja ngwäkitata yebiti?

¹¹ Ni töita ño ye abokän nemen gare kukwe keta kabrebätä jondron nuainta yebiti. Keteiti abokän nita ja ükete ño, ñodre, nita ja sribere ño aune ja ngwäkite ño yebiti bämikata. Akwa, juta keta kabre känti ja ngwäkita ñaka niena kwin jire chi. Yebätä, ni iti kukwe mikaka gare televisión yete käkwe niebare, meritrebiti kä  ngwarbe ye käkwe dän meden kitai jabätä nitre brare töi mikakäre jabätä ye ñaka rabai gare ietre. Periódico kätä niere nitre yebätä, “bäri butiere aune jakaire ñakare”, ye tuin arato monsotre merire jämi nemen ünä yebätä. Arato, ja ñaka tare nikwe, ni bike kri ye kwrere nitre kwati kätä ja ngwäkite.

12, 13. ¿Kukwe meden Bibliabätä ni rabadre nuainne ja ükate yebätä?

¹² Nita Jehová mike täte yebätä, ni tö ja ükaite kwin, dän kwin kitai jabätä nita dre dre nuainne ye erere kräke. Kä jökrä ngwane ni tö “ja üka[i]te kuin era metre”, aune “sribi kuin nuendre” yebiti nitre brare aune merire “käta Ngöbö mike ütiäte jae”, ye rükadre gare kwin ni jökrä ie. Ni mada käkwe ni mikadre ñärärä ye ñan aikäre nita nuainne, ñakare aune “Ngöbö [tarekäre]  jankunu” (1 Timoteo 2:9, 10; Judas 21, TNM). Erametre, jondron bäri ütiäte ni kräke ye abokän, “ja moto mika[dre] kuin, [...] ye abko ütiäte kri Ngöbö ngwärekri” (1 Pedro 3:3, 4).

¹³ Arato nikwe ngwandre törö jai, nita ja ükete aune ja ngwäkite ño yebätä ni mada käkwe kukwe metre ye mikai tuin ütiäte jai. Kukwe griego kwitani “kuin era metre” nieta ye abokän nitre mada töita ño ye mikata tuin ütiäte jai meden gärätä. Yebätä, nitre mada töita ño ye nikwe mikadre tuin bäri ütiäte jai, ni töi jeñe yebiti ta. Jehová aune juta kwe käikitadrekä ye bäri ütiäte ni kräke aune nita ja mike ni sribikä Ngöbö kräke. Yebätä, ni tö “jondron jökrä nuain Ngöbö käikitakakäre” (1 Corintios 4:9; 10:31, TNM; 2 Corintios 6:3, 4; 7:1).

14. ¿Ni rabadre kukwe meden ngwentari jai nita ja ükete o ja sribere yebätä?

¹⁴ Nita niken kukwe driere o nita niken gätäbätä ye ngwane bäri nikwe ja ükadrete kwin. Yebätä, ni rabadre ngwentari jai: “¿Tita ja ükete ño o ti ñaka ja sribere kwin yebätä tita nitre mada ngwen töbike? ¿Tita nitre mada ngwen jakaire? Dre bäri ütiäte ti kräke: ¿ti tö ja ükaite ño ye erere tita nuainne o dre ribeta tibätä ye erere tita nuainne ne kwe sribi biandre konkrekasionte tie?” (Salmo 68:6; Filipenses 4:5; 1 Pedro 5:6).

15. ¿Dän ño kitadre jabätä aune ja ükadrete ño ye ñobätä Jehovakwe ñaka niebare jökrä Bibliabätä?

¹⁵ Nikwe dän ño kitadre jabätä aune ja ükadrete ño ye jökrä kräke Jehová ñaka kukwe niere Bibliabätä. ¿Ñobätä? Ñobätä ñan aune, niara tö ni tuai töbike aune jondron nuainne ja töi jeñebiti. Ne madakäre, kukwe nieta Bibliabätä ni jie ngwankäre ye ererebätä nikwe ja ngwandre ni kristiano niena ünä kukwebätä ye erere ie niara tö, ne kwe nita “jondron nuainne  yebiti [nita] töbike kwin käne abokän köböire kukwe meden kwin aune kukwe meden käme ye nüke gare” nie (Hebreos 5:14, TNM). Akwa, niara aune ni mada tare nikwe ye ererebätä ja jie ngwandre ye bäri ütiäte kräke (ñäkädre Marcos 12:30, 31 yebätä). Ni raba dän keta kabre kite jabätä aune ja ükete bätäkä ngwarbe. Nitre testiko Jehovakwe tätre gätä kri nuainne yekänti ni rikadre juta madate angwane, tätre dän bätäkä ngwarbe kite jabätä aune kä juto bätätre.

16. ¿Ñobätä üai kä nebätä ye ñaka ja erebe Jesukwe kukwe driebare yebe, aune ni rabadre kukwe meden meden ngwentari jai?

¹⁶ Üai kä nebätä ye ni ngökö krubäte. Tä nitre kwati töi mike ngwian bätä jondron tuabätä krubäte jakwe ne kwe kä rabadre jutobätätre. Akwa, “Ni rabadre jändrän bkäne kabre, ñan ye köböire kä rabai nuäre nibtä” niebare Jesukwe (Lucas 12:15). Nikwe nünandre bobre krubäte aune jondron ñaka rabadre nikwe ye ñan ai driebare Jesukwe. Ñakare aune, “nire nire ie gare tä kukwe ja üaire ribere jai”, aune tä nüne jondron braibebiti, ye abokän tä töbike kwin metre ja üairebiti, köböire kä rabai jutobätä aune rabaite nire niebare kwe (Mateo 5:3; 6:22, TNM). Yebätä, nikwe ngwandretari jai: “¿Jesukwe kukwe driebare ye metre ti kräke, o Diablu ‘ni ngökaka’ ye tä ti töi kwite?” (Juan 8:44). “¿Tita blite, tita ja töi mike jondron nuainbätä ja käne, dre bäri ütiäte ti kräke, bätä tita nüne ño yebiti tita dre mike gare?” (Lucas 6:45; 21:34-36; 2 Juan 6.)

17. Nünandre jondron braibebiti ye köböire dre dre kwin raba nemen nikwe ye mä raba niere.

¹⁷ Jesukwe niebare, “ni nüne töbtä era metre” ye tä “bä mike” tä jondron nuainne yebiti (Mateo 11:19). ¿Nitre  tä nüne jondron braibebiti yekwe dre kwin tä nemen? Kena, tätre sribi Ngöbökwe nuainne ye köböire töita nemen jäme (Mateo 11:29, 30). Ne madakäre, ñaka töbika aune kukwe tare mike krubäte ja kisete (ñäkädre 1 Timoteo 6:9, 10 yebätä). Kä nemente bäri ietre mräkätre kwe ye kräke bätä ja mräkätre kukwebätä ben ye kräke, jondron ribeta kwetre jai ye erere tä känene yebätä. Aune tätre kübien bäri kwin arato (Eclesiastés 5:12). Tätre nüne bäri kä jutobiti, tätre kä denkä jai ni mada kräke aune jondron kwe bien ietre yebätä (Hechos 20:35). Arato, tätre “tödek[e] krubäte” bätä töita jäme aune kä juto bätätre (Romanos 15:13, NGT; Mateo 6:31, 32). Erametre, kukwe kwin ne ütiäte krubäte.

18. ¿Biblia tä dre mike gare nie ni rüe yebätä, tätre rüre ño nibe aune kukwe medenbiti nita “rüre” bentre?

¹⁸ Nikwe Ngöbö taredi jankunu angwane, ni kriemikai ja üairebiti arato Satana yebätä, ñaka tö kä tuai juto nibätä aune ja nire riadrete nikän ie tö (1 Pedro 5:8). Pablo niebare, “nita rüre” akwa, ñaka “ni kä nebtä rüere, akwa üai kämekäme tä dikekä kabre käinta sete abko di kri amne tä kä käme iko kä jökräbti kä nebtä dänkiene amne gobrane ni ngätäite nete abko rüere nita rüre” (Efesios 6:12). Kukwe griego kwitata “rüre” ye abokän ni nibu tä ja mete ja ken kwärikwäri meden gärätä, aune ñaka nuainta menteni ta, ñodre nitre tä ja üke kä mäkäte rükäre ye kwrere. Ni rüe tä nüne kä üaire te, ye Pablo kädekani “gobrane”, bätä nitre “kä jökräbti kä nebtä dänkiene”. ¿Kukwe ne tä dre mike gare? Ye abokän chokalitre ye tä ja tötike aune ja ükete kwin rükäre nibe.

19. Jondron medenbiti nitre kristiano tä rüre ja üairebiti ye mä raba kädekete.

¹⁹ Ni töi braibe aune ni ja mike ngite, akwa ni raba  ganane. ¿Nuain raba ño? Nikwe “jändrän jökrä [rükäre] bianta Ngöbökwe” ye kadre ngäbiti (Efesios 6:13). Jondron rükäre ne kädekateta Efesios 6:14-18 (TNM) yekänti: “Munkwe ja ngwan dite, jondron mäkäteta ja mrökarabätä ye kwrere munkwe kukwe metre ye mäkäte dime jabätä, aune jondron ribi mikata ja mäträräbätä ye kwrere kukwe kwin Ngöbökwe ye tädre munbätä, aune sabato tädre mun ngotobätä kukwe kwin nüna jäme yebätä driekäre. Jondron jökrä yebe, tödeka escudo kri kwrere ye munkwe dian kisete, yebiti munkwe buko jutra ngitiekä Diablukwe ye ötaite. Arato, yelmo ni diantarikäre ye munkwe mika ja dokwäbiti, aune ngitra üaire, ye munkwe dian kisete, ye abokän kukwe Ngöbökwe. Arato, kä jökrä ngwane munkwe orasion nuain bätä munkwe ja di kärä jankunu Ngöböi”.

20. ¿Ñobätä ni ñaka ja erebe nitre rükä kä nebätä yebe?

²⁰ Jondron rükäre ja üaire ye kite Ngöbökri, yebätä käre ni kriemikadi kwe. Akwa, käre nikwe ngwandre jabätä. ¿Ñobätä? Rüta krüte ye ngwane nitre rükä metre ye tä jadüke raire rü mada kräke, akwa ni kristiano abokän ñaka ye erere, nita rüre käre. Ngöbökwe jondron Satanakwe ye gaite bätä chokalitre käme ye jökrä ketaikä ngite kwe angwane, rü ye krütai (Apocalipsis 12:17; 20:1-3). Yebätä kä nengwane mätä ja di ngwen ja mika ngite bätä mä töi käme ye rüere angwane, mäkwe ñaka ja di ngwan nekä. Ja ngrabare kwata metadre ye kwrere, ni jökrä käkwe nuaindre Jehová mikakäre metre täte (1 Corintios 9:27). Ni ñaka tädre ja di ngwen rükäre ye ngwane, kukwe kri ni kräke.

21. ¿Kukwe meden aibe köböire ni raba rü ja üaire ye ganainne?

²¹ Erametre, ni ñaka raba ganane ja di jeñebiti. Yebätä nikwe oradre “kärekäre [...] Üai köböire” Jehovai niebare Pablokwe. Nikwe Ngöbö kukwe nuadre arato. ¿Nikwe  nuaindre ño? Nikwe ja tötikadre Kukwe kwe yebätä aune ja mräkätre mada tä ja di ngwen yebe nikwe ja ükadrekrö käre. Nikwe miri gare jai ye erere, ni ñaka tä kaibe (Filemón 2; Hebreos 10:24, 25). Nikwe kukwe ne nuaindi erametre angwane, mantre jetebe ni rüeta nakainkä yebätä nikwe ganandi nememe mrä ni rüe yebätä.

22, 23. a) ¿Ñobätä käre ni tädre juto blitakäre kukwe metre yekri, aune nikwe kukwe meden ngwandretari jai? b) ¿Nikwe kukwe meden mikai gare jai kapitulo 6 yekänti?

²² Jesukwe niebare: “Mun ñaka ja mike nitre kä nebätä yekri, [...] ye medenbätä nitre kä nebätä ye brukwä mun kräke” (Juan 15:19, TNM). Yebätä, ni kristiano tädre käre juto blitakäre kukwe Ngöbökwe yekri, aune nuaindre töi jämebiti (ñäkädre 1 Pedro 3:15 yebätä). Yebätä, nikwe ngwandretari jai: “¿Ñobätä nun testiko Jehovakwe ñaka kukwe ruäre nuainne ye nüke gare tie?”. “Kukwe ruäre nuainta ye tita ja töi mike ñaka nuainne angwane, ¿Biblia bätä sribikä täte metre tä kukwe niere ye tä nemen metre ti kräke?” (Mateo 24:45; Juan 17:17.) “Tita Jehovakri tikwe niedre angwane, ¿tita juto blitakäre kukwe metre yekri aune ye käi juto tibätä arato tita bämike tuare metre?” (Salmos 34:2; Mateo 10:32, 33.)

²³ Akwa, ni töita kwatibe ñaka ja mike kukwe kä nebätä yekri, ye mikakäre gare jai Diablu tä kö okwä ñaka tuin mike ni jiete ne kwe nikwe ñaka gadre jabätä. Ñodre, nikwe miri gare jai ye erere, tä ni töi mike jondron käme nuainta ja näkwitara ye jiebiti. ¿Dre käkwe ni dimikai jondron ja näkwitara kwin känene, abokän käkwe ni dimikadre aune ñaka ni töi mikadre käme kwe? Nikwe kukwe ye mikai gare jai kapitulo 6 yekänti.