1-3. a) ¿Biblia tä kukwe meden metre niere? b) ¿Nikwe dre nuaindre ne kwe ja ketamuko kwin kwandre nie?

NI NIRE ye esponja kwrere: nita nüne yekänti kukwe keta kabre tä nemen bare ni bäre ye tä ni töi kwite. Ruäre, ni ñaka gain jabätä akwa nitre ben nita ja kete ye töi ño bätä ja ngwen ño ye erere nita nemen ja ngwen arato.

² Biblia tä kukwe metre niere: “Nire tä näin ni töbätä ben ye rabai töbätä arato, akwa nire tä ja kete ni ñaka töbätä ben, kukwe tare tä kräke” (Proverbios 13:20). Kukwe (“tä näin”) nieta bersikulo nekänti, ye nita ja tuin nane nane ni madabe ye ñan ai gärätä, ñakare aune nitre ben nita ja kete käre ye gärätä. * Ni iti käkwe niebare texto nebätä: “Nändre ni madabe ye abokän ni mada ye tareta meden gärätä”. Ni mada tare krubäte nikwe yebätä nita ja ngwen niara erere, ¿ñan ererea? Erametre, nita ja kete kwin ni madabe ye ngwane, raba ni töi kwite kukwe kwin o kukwe käme kräke.

 ³ Ni tö Ngöbö taredi jankunu angwane, nikwe ja ketamuko kwin känändre. ¿Nikwe dre nuaindre ne kwe kwandre nie? Yekäre, nitre tareta Ngöbökwe ye nikwe taredre, aune nitre ja ketamuko Ngöbökwe yebe nikwe ja ketadre. Töbike kwin nebätä: Jehová tä dre ribere ja ketamuko kwe yebätä ye erere nitre ye tätre ja töi mike. ¿Nire raba nemen ja ketamuko bäri kwin ye erere nikwe? Ye medenbätä, ni töi meden gärätä ye ani mike gare jai. Jehová töi ño rabadre gare metre nie, ye käkwe ni mikai ja ketamuko kwin känene.

4. Jehová tö nire nire diainkä ja ketamukore, ¿ye ñobätä niara aibe ie gare aune ñobätä Abrahán kädekani kwe ‘ja ketamuko tikwe’?

⁴ Jehová ñaka ni jökrä denkä ja ketamukore. Niara jondron jökrä Gobrainkä, yebätä törba nire nire diainkä ja ketamukore ye gare ie, aune niara rabadre ja ketamuko nikwe ye jondron bäri ütiäte. Yebätä, ¿nire nire diankata kwe ja ketamukore? Nire nire tä tödeke metre Jehovai ye aibe ken niarata nökrö. Nitre ye ngätäite Abrahán ye kädekateta, niara nämene tödeke kwatibe ie. Niarakwe monso kwe murie ketadre niebare ie. * ¿Kukwe mada tärä bäri ribi nuaindre ni rüne kräke, tödeka ye bämikakäre? Ye erere, Abrahán “namani biare ngobo itibe [Isaac] müre kete”, “Ngöbö di nämanena ni krütani mikakäreta nire” nämene gare metre ie yebätä (Hebreos  11:17-19). Niara nämene tödeke aune Ngöbö mike metre täte bämikani kwe, yebätä namani tare Jehovakwe bätä kädekani kwe ‘ja ketamuko tikwe’ (Isaías 41:8; Santiago 2:21-23).

5. ¿Nitre tä Jehová tarere aune kukwei mike metre täte ye tuin ño ie?

⁵ Nitre tä Jehová tarere metre bätä mike täte ye ütiäte krubäte kräke. Ye erere, nire nire tä niara mike täte kukwe tare biti ta ye tare kwe (ñäkädre 2 Samuel 22:26 yebätä). * Nikwe mikaba gare jai kapitulo 1 yekänti erere, nire nire tä niara tarere aune kukwei mike täte ye käi jutobätä. Ne madakäre, nitre brare aune merire “kukwe metre nuainkä” ye aibe ben niarata “ja mäke” o nitre tä niara kukwei mike metre täte yebe, Proverbios 3:32 tä niere. Jehová tä nitre ja ngwen metre, ye nübaire “ju” kwe yete; o tä nitre ye kain ngäbiti niara mikakäre täte bätä oradre kwetre ie törbadre nuaindi ye ngwane (Salmo 15:1-5).

6. ¿Jesús tare nikwe ye nita bämike ño, aune nita Jehová Monsoi tarere ye tä nemen ño kräke?

⁶ Nitre tä Jehová Monsoi ngöräbe tarere ye tare kwe. Ye erere Jesukwe niebare: “Nire nire käta ti tarere ye abko tä ti kukwei mike täte amne ti Rün käkwe taredi. Erere arato, ti Rün amne ti, nun jatadi ja gwirie mike ni yebtä” (Juan 14:23). Texto ne tä niere erere, ¿Jesús tare nikwe ye ni raba bämike ño? Kukwe kwe jökrä mikadre täte, ñodre nikwe kukwe kwin ye driedre bätä nitre mada tötikadre (Mateo 28:19, 20; Juan 14:15, 21). Jesús tare nikwe ye ni raba bämike  kukwe madabiti arato, nikwe “nändre deme jiebiti erametre” (1 Pedro 2:21). Ni töi ñaka metre, akwa nita ja di ngwen ja ngwankäre niara erere blita yebiti bätä nita ja ngwen yebiti. Jehová Monsoi tare nikwe, yebätä nita ja di ngwen ja ngwankäre ni kristiano erere, ye tä nemen kwin Jehová kräke.

7. ¿Ñobätä nikwe ja ketadre nitre ja ketamuko Jehovakwe yebe?

⁷ Nibira gare nie erere, nitre ja ketamuko Jehovakwe ye käkwe tödekadre ie, niara taredre metre, mikadre täte, Jesús taredre bätä ja ngwandre niara driebare ye erere, ye Jehová tä ribere. Yebätä ni rabadre ngwentari jai: “¿Ti raba dre niere ja ketamuko tikwe yebätä? ¿Niaratre töi ye erere aune tätre ja ngwen ye erere? ¿Niaratre ye ja ketamuko erametre Jehovakwe?”. Nitre töi erametre ni kristiano erere bätä tätre Gobran Ngöbökwe kukwei driere, yebe nikwe ja ketadre. Nitre ye tätre ni töi mike kwin, ñobätä ñan aune tä ni dimike Ngöbö mike täte (recuadro “ ¿Dre abokän ja ketamuko kwin?”, ye mikadre ñärärä).

8. a) ¿Noemí bätä Rut ja ketabare yebätä dre tuin bäri kwin mäi? b) ¿Monsotre nimä hebreo yebätä dre tuin bäri kwin mäi? c) ¿Pablo bätä Timoteo yebätä dre tuin bäri kwin mäi?

⁸ Nitre kwati käkwe ja ketamuko kwin känänbare ye köböire kukwe kwin namani kwetre, ye Biblia tä kädriere. Nitre kirabe käkwe kukwe kwin bämikani kädrieta Bibliakwe yebätä ni raba töbike, Noemí bätä bosi kwe Rut, monsotre nimä hebreo käkwe ja mikani metre täte Babilonia bätä Pablo aune Timoteo (Rut 1:16; Daniel 3:17, 18; 1 Corintios 4:17; Filipenses  2:20-22). Akwa David bätä Jonatán käkwe ja ketabare kwin yebätä ani blite.

9, 10. ¿Dre köböire David bätä Jonatán ja ketabare kwin?

⁹ Davidkwe Goliat kämikani ye ngwane, “Jonatán namani ja kete bäri kwin David ben, aune Jonatán namani tarere ja nire nämene tare kwe ye erere”, nieta Bibliakwe (1 Samuel 18:1). Yete ja känenkäre namanintre ja kete kwin krubäte, iti bäri umbre aune iti bäri bati akwa ja ketabare kwin kwetre nememe Jonatán krütani rübätä ye ngwane (2 Samuel 1:26). * ¿Dre köböire nitre ye ja ketabare kwin metre?

¹⁰ David bätä Jonatán nämene Ngöbö tarere aune tö nämene mikai metre täte, yebätä nämene ja kete. Niaratre nibu nämene kukwe ja üaire ye mike ütiäte krubäte. Ne madakäre, niaratre töi kwin yebätä nämene ja mike ütiäte kwärikwäri. David nämene monsore akwa kä jürä ñaka nämene jirebätä Jehová käikitakakäre, yebätä Jonatán nämene tarere. Aune Jonatán umbre nämene Jehová kukwei mike metre täte, ñaka nämene töbike jabebätä, ñakare aune nämene ja ketamuko kwe ye mike bäri ütiäte, yebätä David nämene mike ütiäte jai. Kukwe tare namani David kisete ye ngwane kukwe namani bare yebätä ni raba töbike, rei Saúl (Jonatán rün) töi käme nämene näin jiebiti murie ketakäre, David abokän nämene ngitie. Jonatán nämene David tarere krubäte  yebätä “nikani David känti [...] aune dimikani tö ngwen kwe Jehovai” (1 Samuel 23:16). Ja ketamuko bäri kwin Davidkwe nikani känti dimikakäre, ¡yebätä ja namani ruin kwin krubäte ie! *

11. ¿Kukwe kädrieta Jonatán bätä David yebätä ye tä dre driere nie ja ketamuko yebätä?

¹¹ ¿Kukwe kädrieta Jonatán bätä David yebätä ye tä dre driere nie? Ni rabadre ja kete kwin yekäre nikwe kukwe Ngöbökwe ye taredre ja erebe, ye bäri ütiäte. Nitre kätä kukwe arabe mike täte nibe, töi ni erere bätä tö Ngöbö mikai metre täte, yebe nikwe ja ketadre ye kwin krubäte. Ye köböire, ni raba ja dimike, ni töi ño, ja ruin ño nie bätä kukwe meden gare nie, ye ni raba kädriere jabe kwärikwäri (ñäkädre Romanos 1:11, 12 yebätä). Ni mräkätre kukwebätä ye ngätäite ja ketamuko ja üaire ye raba kwen nie. Akwa, nitre tä nemen Ju ja Ükarakrö yete, ¿ye jökrä ja ketamuko kwin ai gärätä? Ñaka ye erere.

12, 13. a) ¿Ñobätä nikwe ja ngübadrebiti ja ketamuko känänkäre konkrekasionte? b) ¿Kukwe meden namani bare konkrekasionte siklo kena yete, aune Pablo kukwe meden mikani gare ja dibiti ietre?

¹² Nikwe ja ketamuko ye känändre kwin, ñobätä ñan aune ja mräkätre konkrekasionte ye jökrä ñaka raba ni dimike ja üairebiti. ¿Kukwe ne ñaka raba nemen bare nikwe nütüdre? Ñakare. Kri ngokwä ruäre ñaka nemen taine jötrö ngwarbe kribätä, ye erere  ja mräkätre ruäre ñaka nirien jötrö ngwarbe tödeka yebiti. Yebätä konkrekasion jökrä te nitre ñaka nirien ja erebe ja üairebiti rabai gare nie (Hebreos 5:12–6:3). Nitre mrä aune ñaka dite kukwebätä ye nikwe ngübadre bätärekä aune nikwe taredre, ye köböire nikwe dimikai nirien ni kristiano erere (Romanos 14:1; 15:1).

 ¹³ Kukwe ruäre raba nemen bare abokän känti nikwe ja ngübadrebiti bäri ja ketakäre nitre mada konkrekasionte yebe. Nitre ruäre raba ja ngwen käme, raba nemen rubun krubäte o ñäke ni mada rüere. Ye erere nämene nemen bare siklo kena yete. Nitre kristiano jökrä bäsi nämene Ngöbö mike metre täte, akwa ruäre nämene ja ngwen käme. Ñodre, Corinto nitre ruäre ñaka namanina kukwe ruäre mike täte, yebätä apóstol Pablo niebare nitre kristiano ie: “Munkwe ñan ja ngökamna [...], ñobtä ñan angwane ‘ni kukwe muko diän diän ben ni töi kuin metre  tä ja gete angwane, ni töi kuin metre abko tä neme diän arato’” (1 Corintios 15:12, 33). Ye erere arato, nitre kristiano ruäre raba ja ngwen ñaka kwin, yebätä Timoteo ja ngübadrebiti o ñaka rabadre ja kete ben Pablo niebare ie (ñäkädre 2 Timoteo 2:20-22 yebätä).

14. ¿Pablo kukwe niebare ye tä dre driere metre nie ja ketamuko yebätä?

¹⁴ Pablo kukwe niebare nekänti kukwe mikani gare metre kwe: ni ruäre tädre konkrekasionte, akwa ñaka ja ngwen kwin angwane, ni ñaka rabadre ja kete krubäte ben (2 Tesalonicenses 3:6, 7, 14). Nikwe ja kriemikadre ja üairebiti. Ni esponja ye kwrere ye nikwe ngwandre törö jai, aune nitre ben nita ja kete käre ye töi ño bätä ja ngwen ño ye raba ni töi mike ja erere. Nikwe esponja ye mikadre vino yete angwane, ñö ñaka näin te. Ye erere, nikwe ja ketadre nitre töi käme ben angwane, jondron kwin ñaka raba nemen nikwe jire (1 Corintios 5:6).

15. ¿Ni raba dre nuainne ne kwe ja ketamuko kwin ja üaire kwandre nie konkrekasionte?

¹⁵ Erametre, ni mräkätre kukwebätä ye ngätäite ja ketamuko kwin ja üaire raba kwen nie (Salmo 133:1). Akwa ni raba ngwentari: ¿ñokänti raba kwen nie? Nitre ja ketamuko Ngöbökwe töi ño bätä ja ngwen ño ye erere nikwe ja töi mikadre. Ye köböire, nitre töi ni erere ye törbadi ja ketai nibe. Ne madakäre, nikwe ja töi mikadre nuainne käne (recuadro “ Ñokänti nunkwe ja ketabare kwin”, ye mikadre ñärärä). Nitre mada töi abokän kwrere ni tö ja ngwain ye erere nikwe känändre. Arato, nitre kristiano rabadre kukwe Bibliabätä ne ngwen törö jai: ‘Munkwe ni mada taredre’. Erametre, nikwe  ja ketadre ja mräkätre kwata bä jene, nüne juta madate, bätä blite kukwe madabiti ye jökrä ben (2 Corintios 6:13; ñäkädre 1 Pedro 2:17 yebätä). Arato, nitre kä ja närebiti nibe ye ñan aibe ben nikwe ja ketadre. Jonatán ye nämene bäri umbre David ye kräke. Metrere, nitre umbre ye ie kukwe gare krubäte yebiti raba ni dimike.

16, 17. ¿Ja mräkä iti kukwe tare nuaindre nibätä akwa ñobätä nikwe ñaka kämikadrekä konkrekasion yebätä?

¹⁶ Nitre kristiano töi ñaka ja erebe aune kukwe ñaka ja erebe nemen bare bätätre, yebätä kukweta nemen bare jabätä ietre. Yebätä, ja mräkätre tä jondron nuainne bätä kukwe niere ye ruäre tä mate tare nibätä, o töi ño ye ñaka nemen kwin ni kräke bätä ni nemen rubun ja kräke kwärikwäri (Proverbios 12:18). Ye erere rabadre bare angwane, ¿nikwe dre nuaindi? ¿Nikwe kukwe ye tuainmetre ni ngoto ngwen ritekä aune nikwe kä mikaikä konkrekasion yebätä? Ñakare, ñobätä ñan aune Jehová aune ja ketamuko kwe tare nikwe yebätä.

¹⁷ Jehovakwe jondron jökrä nire ye sribebare aune tä ngübare, yebätä nikwe niara taredre bätä mikadre täte metre (Apocalipsis 4:11, TNM). Arato, nikwe konkrekasion ye mikadre ütiäte jai bätä mikadre täte, ñobätä ñan aune yebiti Ngöböta ni jie ngwen (Hebreos 13:17). Yebätä, ni mräkätre tä kukwe tare nuainne nibätä ye ngwane, ni ñaka tä konkrekasion ye tuenmetre rubune. Ni ñaka ye nuainne, ñobätä ñan aune Jehová ñaka ngite. Ne madakäre: niara tare krubäte nikwe, yebätä ni ñaka tö tuainmetre aune  kä mikaikä juta kwe yebätä jire chi (ñäkädre Salmo 119:165 yebätä). *

18. a) ¿Ni raba dre nuainne ne kwe nünandre jäme konkrekasionte? b) Rabadre angwane käre nikwe ngite juandre ta ni madabiti, ¿ye köböire dre dre kwin rabai nikwe?

¹⁸ Ja mräkätre tare nikwe yebätä nita ja di ngwen nüne jäme bentre konkrekasionte. Ja tareta ye köböire nita ngite juen ta jabiti aune tä ngwen törö nie ni jökrä ja mike ngite aune kukweta nainte nie (Proverbios 17:9; 1 Pedro 4:8). Nitre ja ketamuko Jehovakwe ye töi rabadre metre ye niara ñaka ribere jire, ¿ñobätä ni rabadre ribere ja mräkätre yebätä? Ne  madakäre, ni mada tare nikwe ye tä ni töi mike “ngite ni[e]n jabiti ta kwärikwäri” (Colosenses 3:13, Ngöbö Täräe, tärä okwä ükaninte). Akwa ruäre ye ñaka nuäre ni kräke. Ruäre ni brukwä tä nemen rubun, ye raba ni mike ñaka töbike kwin metre. Ni mada tä kukwe tare nuainne nibätä ye kräke nikwe ja brukwä mikadre rubun, yebiti nikwe mikai ja ngie nuin nita nemen nütüre. Akwa, metrere nitre tä ja brukwä mike rubun ni mada kräke, ye tä kukwe bäri tare mike ja kisete. Ye medenbätä, rabadre angwane käre nikwe ngite juandre ta ni madabiti ye bäri kwin (Lucas 17:3, 4). Ye köböire, kukwe kwin keta kabre nemen nikwe, ni töi tädi jäme ja kräke, konkrekasion yebe akwa bäri ütiäte ni täi jäme Jehovabe (Mateo 6:14, 15; Romanos 14:19).

19. ¿Kukwe medenbätä ni ñaka rabadre ja kete jankunu ni madabe?

¹⁹ Nitre ruäre nämene konkrekasionte akwa ni ñaka rabadre ja kete jankunu bentre. Ni kristiano iti käkwe kukwe Ngöbökwe ye mikadre ngwarbe, ñaka ja töi kwitadre kwe yebätä kitadrekä kukwebätä, ye ngwane ni ñaka rabadre ja kete ben. Ye erere arato, nitre ruäre rabadre kukwe ngwarbe driere o ja diandrekä mento kwe konkrekasion yebätä angwane, ni ñaka rabadre ja kete bentre. Kukwe Ngöbökwe tä niere metre: “Ni ye kwrere [...] ben munkwe ñan ja getadre” (ñäkädre 1 Corintios 5:11-13 yebätä; 2 Juan 9-11). * Ni kitakata kukwebätä, ye ni mräkä o  ja ketamuko nikwe angwane ñaka tä nemen nuäre ni kräke ñaka ja kete ben. Akwa, ¿nikwe dre nuaindi? ¿Nikwe ja töi mikai kwatibe Jehová bätä kukwe kwe ye mike bäri ütiäte jai, kukwe mada ye jökräbiti ta? Nikwe Jehová taredre bätä mikadre metre täte ye ütiäte kräke, ye nikwe ngwandre törö jai.

20, 21. a) Nitre tä ja mike ngite ye kitadrekä kukwebätä Ngöböta niere, ¿ñobätä ja tare ye bämikata kukwe yebiti? b) ¿Ñobätä nikwe ja ketamuko ye känändre kwin?

²⁰ Erametre, nitre konkrekasionte tä ja mike ngite aune ñaka tö ja töi kwitai ye kitakata kukwebätä, yebiti niara tareta bämikata tuare. ¿Ñobätä? Kena, Ngöbö kä deme ye tareta bätä niara kä ye dre gärätä ye abokän ütiäte ni kräke ye bämikata (1 Pedro 1:15, 16). Ketebukäre, konkrekasion ye kriemikata. Nitre kukwe käme nuainkä ñaka tö ja töi kwitai, yebiti ja mräkätre kriemikata. Ye köböire niaratre raba Ngöbö mike täte töi jämebiti, konkrekasion yete ni kriemikata nitre töi käme ye ngätäite ye ie raba tö ngwen (1 Corintios 5:7; Hebreos 12:15, 16). Ketamäkäre, nitre ja mikani ngite ye tareta bämikata. Ye nuainta ne kwe nitre ye käkwe töbikadre kwin aune ja töi kwitadre kwetre kukwe käme yebätä, bätä ja töi mikadre kwe näinta Jehová kokwäre (Hebreos 12:11).

²¹ Erametre, ja ketamuko nikwe ye raba ni töi kwite krubäte. Yebätä, nikwe känändre kwin. Nitre ja ketamuko Jehovakwe bätä nitre tare kwe yebe nikwe ja ketadre, ye köböire ja ketamuko bäri kwin rabai nikwe. Ye erere ngwane, niaratre käkwe ni töi mikai kukwe kwin nuainne bätä ni dimikai kwe nüne Jehová tö ie ye erere.