1, 2. ¿Ngöbökwe dre kwin biani nie abokän ütiäte krubäte kä nengwane, aune ñobätä?

NI RÜN kä kwinbiti jondron ütiäte biani nie: ja nire aune ni mikani töbätä kwe, ni raba ja töi mike niara erere (Génesis 1:27). Jondron kwin ne köböire, ni raba töbiketari kukwe Bibliabätä yebätä aune nuainne. Nikwe ja ngwain ye erere angwane, ni ririai ja üairebiti. Ni rabai ünä ja üairebiti bätä Jehová taredi aune “töbik[a] kwin käne abokän köböire kukwe meden kwin aune kukwe meden käme ye nüke gare” nie (Hebreos 5:14, TNM).

² Kä nengwane kukwe Bibliabätä nuaindre ño mikadre gare jai ye ütiäte krubäte. Kukwe keta kabre tä nemen bare käbiti tibien, yebätä kukwe ükate ñaka raba kukwe jökrä kräke. Ñodre, ani blite kräkäbätä, metrere kräkäte däri tärä aune jondron madabiti ni kräkäi mika töta nemen yebätä. Ni tö Jehová mikai täte ye kräke kukwe ne ütiäte krubäte. ¿Nekänti nikwe dre nuaindre ne kwe ni töi ñaka rabadre ni nike aune ni tädre Ngöbö tarere jankunu? Biblia tä dre niere kukwe yebätä ye mikadre gare kwin jai (Proverbios 2:6-11). Ani ruäre mike gare jai.

3, 4. ¿Däri ye deme ye kädrieta medente kena Bibliabätä, aune kukwe medenbiti mikata gare?

³ Ja nire aune däri ye ja erebe deme Jehová kräke. Caín käkwe Abel murie ketani ye bitikäre Ngöbökwe kukwe ne mikani gare kena. Ngöbökwe niebare Caín ie: “¡Kukwe nuin! Mä eteba därie tä tibien ye tä ja ngie mikamana tie” (Génesis 4:10). Jehová okwäkänti, Abel därie ye namani ja nire kwe ye erere, abokän murie ketani. Däri ye namani ja ngie mikamana Ngöböi ye kwrere bämikata (Hebreos 12:24).

⁴ Ñü kri ye bitikäre, jondron kwetadre ye ngätäite jondron nire ngätä kweta raba arato Ngöbökwe niebare, akwa kukwe keteiti ñäkäibare kwe: “Jändrän nire abko tä nüne ja däriebti, aisete, ngri därie ngöi, ne aibe munkwe ñan tö ngwian kwete jire chi. Mdakäre abko, nirekwe ni mda müre ketadre, ni ye abko müre ketadre ni müre ketani kwe ye dokwäre” (Génesis 9:4, 5, Jändrän Kena). Ngöbökwe blitabare Caín ben ye ngwane dre gäräbare kwe ie ye mikani gare bäri kwin kwe kukwe biani kwe Noé ie yebiti. Ni jökrä Noé monsoitre nükebe kä nengwane, yebätä nikwe kukwe ye mikadre täte. Kena, jondron nire aune ni nire kä jökräbiti tibien ye tä nire däri yebiti nieta kwe. Ne madakäre, Jehová ja nire Bianka nie, käkwe kukwe ükaite nitre ñaka ja nire aune däri mike ütiäte jai yebe (Salmo 36:9).

5, 6. ¿Däri ye deme aune ütiäte krubäte ye mikani gare ño Kukwe biani Moisés ie yebiti? (Recuadro “ Jondron nire ye nikwe mikadre tuin ütiäte jai” mikadre ñärärä arato.)

⁵ Kukwe metre ketebu ye mikani gare Kukwe biani Moisés ie yebiti arato. Levítico 17:10, 11 yete Jehová tä niere: “Nire nire nünanka Israel o nire nire menteni tä nüne mun ngätäite käkwe jondron nire bätäkä ngwarbe ye därie kwetadre angwane, erametre tikwe ja mikai  ni däri kwetaka ye rüere, aune tikwe gaite juta munkwe ngätäite. Ñobätä ñan aune ja nire tä däri yete, aune tikwe däri ye mikani akwle kä jondron nire kukwara yekänti mun kräke ngite juankäre ta munbiti, ñobätä ñan aune däri yebiti ngite juanta ta”. (Recuadro “ Däri ye köböire ngite juanta ta nibiti”, mikadre ñärärä.) *

⁶ Däri ye mika ñaka nämene (altar) jondron kukwakäre yekänti angwane iandrete tibien. Ye erere, ja nire bian nämenenta Bökänkä yei (Deuteronomio 12:16; Ezequiel 18:4). Akwa, nitre Israel jondron nire därie iandrete täte ye ribe ñaka nämene ietre. Niaratre jondron ye kämikadre aune därie iandrete kwin angwane, rabadre kwete töi jämebiti, yebiti nämenentre Ngöbö ja nire Bianka ye mike ütiäte.

7. ¿Däri ye nämene deme David kräke ye bämikani ño kwe?

⁷ Kukwe Ngöbökwe tä dre niere däri yebätä, ye nükani gare kwin David ‘ni töi kwin Ngöbö kräke’ yei (Hechos 13:22). Bati namanina krüte tomana miare niebare kwe. Ye ngwane, nitre nimä dite nänkä ben nikani ja dibiti rüe ye ngätäite ta aune ñö nämene ketaninkä Belén jukwebätä diani kwetre aune nikanintre ngwena David ie. ¿Dre nuainbare kwe? Niebare kwe: “¿Nitre murie ketadre kärera janamene ye därie ñadre tikwe?”. David kräke ñö ye namani nitre rükä därie o ja nire kwetre ye erere. Ye medenbätä, tomana namani krubäte ie akwa, ñö ye “ianinte kwe Jehovai” (2 Samuel 23:15-17).

8, 9. ¿Ngöbökwe ja töi kwitani ja nire aune däri yebätä konkrekasion ükaninte ye ngwane? Mä raba mike gare.

 ⁸ Siklo nikani kabre ta ye bitikäre, nitre nämene konkrekasion jie ngwen yekwe ja ükaninkrö: ye abokän Nitre Braibe konkrekasion jökrä Ngübabitikä. Kukwe biani nuaindre Noé ie däri yebätä ye bitikäre kä nikani 2,400 ta, aune Kukwe ükaninte Moisés ben ye bitikäre kä nikani 1,500 ta angwane gätä ye namani bare. Gätä yete, Jehovakwe Nitre Braibe konkrekasion jökrä Ngübabitikä ye töi mikani kukwe ne tike: “Kukwe mdare jire ñan mikadre mun kötärä abko namani tuin kuin Ngöbö Üai Demeye amne nunye, akwa kukwe mda kuinkuin nuendre munkwe, [...] abko krörö: Jändrän kämikani kukwadre ngöbö ngwarbeye, ye ñan kweta. Jändrän därie amne jändrän müre nötaninkä köte därie ngöi abko munkwe ñan kweta. Erere arato, munkwe ñan ja mika gure bati bati” (Hechos 15:28, 29).

⁹ Kukwe ye tä mike gare, Nitre Braibe konkrekasion jökrä Ngübabitikä siklo I yei nükani gare däri ye deme, aune jondron ñaka debe nuaintabiti angwane, ja mikata ngite krubäte, jondron üai ngwarbe mikata ngöböre jai o ja mikata gure ngwarbe ye kwrere. Kä nengwane nita kukwe ye mike täte metre. Ni kräkäi mika töta nemen däri yebiti angwane, nikwe ja tötikadre kwin Bibliabätä ne kwe nikwe dre nuaindre ye rabadre kwin Ngöbö kräke.

10, 11. a) ¿Ni testiko Jehovakwe tä däri mikata ja kwatate o jondron ketabokä metrere tä däri yete ye kain ngäbiti? b) ¿Kukwe meden mikata gare däri yebätä abokän tä gare ni itire itire ie?

¹⁰ ‘Ñaka däri kadre ngäbiti’ nieta Ngöbökwe, yebätä ni testiko Jehovakwe ñaka ja därie bien ni mada kräke, ni ñaka mike ja kwatate o ni ñaka däri jakwe ye ükökrö  aune miketa ja kwatate bobukäreta. Jondron ketabokä metrere tä däri yete ni ñaka kain ngäbiti jire arato: glóbulos rojos, glóbulos blancos, plaquetas aune plasma.

¹¹ Kä nengwane, jondron ketabokä ye diankata kiakia abokänbiti nitre kwati kräkäi mikata bätäkä ngwarbe. ¿Rabadre “däri” erere ni kräke? ¿Ni raba kain ngäbiti? Ye tä gare ni itire itire ie. Ye erere arato hemodiálisis, hemodilución aune däri jeñe nikwe tä nente mikata nüketa täte ye nikwe kadre ngäbiti o ñakare ye tä gare ni itire itire ie. Akwa däri jeñe nikwe ye aibebiti nuain raba aune däri ye ñaka tädre mikani raire ngwäte (apéndice, “Däri diankata chi aune doctor tä operación nuainne” ye mikadre ñärärä).

12. Kukwe ruäre ñaka tuin ja erebe nie yekänti, ¿nikwe ja töi mikadre ño aune dre nuaindre?

¹² ¿Ni itire itire tä ja töi mike dre nuainne ye ñaka ütiäte Jehová kräke? Ñakare, ñobätä ñan aune nita töbike ño aune ñobätä nita ja töi mike jondron jene jene nuainne ye ütiäte kräke (ñäkädre Proverbios 17:3; * 24:12 yebätä). * Yebätä, ¿nikwe kräkä kadre ngäbiti o ñakare ye känenkri nikwe dre nuaindre? Käne, nikwe oradre Ngöböi biti ja tötikadre kukwe yebätä, ye bitikäre ni töita ño ye ererebätä nikwe nuaindre (Romanos 14:2, 22, 23). Nikwe ñaka ni mada tuanemetre ja töi mike niaratre töi ye erere, aune ni ñaka rabadre ngwentari: “¿Mäkwe dre nuaindre?”. Kukwe nebätä, “ni itire itire käkwe töbikadre tribe jen kwe ngwianbtä kuin  metre” (Gálatas 6:5; Romanos 14:12; recuadro “¿Däri ye deme ti kräke?”, ye mikadre ñärärä). *

13. ¿Kukwe nieta Bibliabätä ye tä dre mike gare Jehovabätä? Mä raba mike gare keteiti.

¹³ Kukwe nieta Bibliabätä ye tä mike gare Jehová ni Kukwe Ükatekä töbätä aune ni Rün ni tarekä, tö ni jökrä tuai nüne kwin (Salmo 19:7-11). Ni kristiano ñaka rabadre ‘däri kain ngäbiti’ nieta, ye nitre ni kräkäi mikaka ñaka ükaninte, akwa däri mikata ja kwatate ye köböite kukwe tare tä nakainkä yebätä tätre ni kriemike (Hechos 15:20). Ñodre, doctor kwati tä niere ni operadre akwa ñaka däri mikadre ni kwatate ye bäri kwin krubäte ni kräkäi mikakäre kä nengwane. Niaratre tä kukwe niere yebiti ni kristiano metre ie nüke gare kwin, Jehová ni Rün ni tarekä aune töbätä krubäte (ñäkädre Isaías 55:9 yebätä; * Juan 14:21, 23).

14, 15. a) ¿Juta Ngöbökwe ye tare kwe ye bämikani kukwe meden medenbiti? b) ¿Kukwe nieta Bibliakwe ja kriemikakäre ye ni raba nuainne ño?

¹⁴ Juta Ngöbökwe tädre kwin yebätä niara töita käre. Ye erere, kukwe keta kabre biani kwe nitre Israel ie yebiti bämikata. Ñodre, ki sribedre kwinta ju ye jökrä kräbäre kwetre niebare kwe ietre. Kä yekänti dikaka nämene krubäte, yebätä kukwe biani nuaindre kwe ye köböire nitre ñaka nämene juruaine tare (Deuteronomio 22:8; 1 Samuel 9:25, 26; Nehemías 8:16; Hechos 10:9).  Toro rubun ye ketadrekä kwin niebare kwe ietre arato (Éxodo 21:28, 29). Nire ñaka nämene kukwe ye mike täte nämene ja mike ngite krubäte aune ni mada därie ye ngie raba nikenbiti.

¹⁵ ¿Biblia tä dre niere kukwe nebätä ye ni raba nuainne ño? Nikwe ja ngwandre mokre ja kriemikakäre, ñodre: karo ükadrete kwin, karo mikadre nen ño, ju ükadrete kwin, kä ükadrete kwin nita sribire yekänti, jondron nire tä nikwe ye ngübadrebiti aune dre nuainta ja näkwitakäre yebätä töbikadre kwin. Ñodre, juta ruäre känti, monsotre okwäte kä ñaka tare yebätä tätre  jondron ruäre nuainne abokän köböite tätre ja murie kete. Ye medenbätä, monso tö Ngöbö taredi jankunu aune ja nire ütiäte kräke, ñaka tä ja mike kukwe tare te kä ngwankäre juto jerekäbe jabätä. Kukwe tare ye ñaka raba nemen bare niarabätä ye ñaka nütüre. Ñaka kukwe tare känene nierare ja kräke, yebätä tä nüne bäri kwin (Eclesiastés 11:9, 10).

16. ¿Kukwe Bibliabätä meden tä blite monso jämi därere murie ketata yebätä? (Nota mikadre ñärärä arato.)

¹⁶ Ja nire ye ütiäte krubäte Ngöbö kräke, monso tä nikwite meyebätä ye ütiäte kräke arato. Ñodre, nire käkwe meri murore nuaindre tare ye ngwane dre nuaindre ye mikani gare Kukwe biani Moisés ie yebiti. Meri o monso chi ye nämene krüte angwane, ngite kita nämene ni yebiti ni ni murie ketaka ye erere, aune nämene “ja nire ye arabe” bienta ütiäre * (ñäkädre Éxodo 21:22, 23 yebätä). * Kukwe nebiti nüke gare nie, jata nemen ruin ño Jehovai monso jämi därere murie ketata krubäte kä kwatire kwatire te ye ngwane, nitre kwati tä nuainne töita jabebätä yebätä o käre tö rabai bati bati ni madabe yebätä.

17. Ni ruäre ie kukwe Ngöbökwe jämi gare ye känenkri monso jämi därere murie ketani kwe, ¿ye nikwe töi mikadre ño jäme?

¹⁷ Akwa, ¿nire ie kukwe metre Bibliabätä jämi gare  angwane monso jämi därere ye murie ketani kwe? ¿Ngöbö ñaka raba mike tuin bobre jai nütüdre kwe? Ñakare. Ni jökrä kätä ja töi kwite ja brukwä tätebiti, yebiti Jehová tä ngite juen ta Jesús därie ye köböire yei tö ngwandre kwe (Salmo 103:8-14; Efesios 1:7). Kristo niebare “ni ie ja ruin kuin deme [...] ye abko ñan ti jatani kärere Ngöbö kukwäre akwa ni kukwe kämekäme nuenkä [...] ti jatani kärere” ne kwe rabadre ja töi kwite (Lucas 5:32).

18. ¿Dre köböite ja murie ketata krubäte nieta Bibliakwe?

¹⁸ Ni ñaka rabadre ni mada nuainne tare ye ñan aibe ie Jehová tö. Kukwe keteiti köböite ja murie ketata krubäte ye nikwe diandrekä ja brukwäte yei niara tö: ye abokän ni brukwä ni mada kräke. Apóstol Juan yebiti tä niere nie: “nire nire tä bätä ngwen mräkäbtä, ni ye abko ni kämikaka” (1 Juan 3:15). Ni brukwä ni mada kräke ye ñan aibe gärätä, ñakare aune ni törbadre tuai ngwakare. Ni brukwä rabadre ye erere angwane, raba ni mike kukwe ngwarbe niere ni madabätä o kite ngise, köböite Ngöbö raba ni mike ja ngie nuin (Levítico 19:16; Deuteronomio 19:18-21; Mateo 5:22). Yebätä, ni tö kukwe käme nuainbätä ye nikwe diandrekä ja brukwäte (Santiago 1:14, 15; 4:1-3).

19. ¿Nitre tä ja jie ngwamana kukwe Bibliabätä ie ye tä dre mike gare jai Salmo 11:5 aune Filipenses 4:8, 9 yebätä?

¹⁹ Ja nire ye ütiäte ni kräke Ngöbö erere, aune ni tö niara taredi jankunu angwane ñaka ja töi mikadre ni mada nuainne tare jire chi. Salmo 11:5 tä niere, Jehová “brukwä nitre töi ni mada nuainbätä tare ye kräke”. Akwa Ngöbö töita ño ye ñan aibe mikata gare nie kukwe nebiti; tä kukwe ütiäte mike gare ja jie ngwankäre  nie arato: Ngöbö tare nikwe angwane, jondron ja näkwitara kätä ni töi mike ni mada nuainne tare ye nikwe ñaka nuaindre. Ye erere arato, Jehová “Ngöbö moto jäme” nieta tä nemen gare nie, aune nikwe ja töi bätä ja  brukwä mikadre kukwe meden bä nuäre nuäre yebätä, jondron jökrä kwin, jondron kwin kä ngwankäre nuäre jabätä aune kukwe tä ni töi mike jäme yebätä ye tä nemen gare nie (ñäkädre Filipenses 4:8, 9 yebätä).

20-22. ¿Nitre tä kukwe nuainne kä nebätä ye tuin ño nitre kristiano ie, aune ñobätä?

²⁰ Nitre gobrainta Satanakwe ye tä ngite ni mada därie yebätä Ngöbö okwäkänti. Jondron krikri rubun rubun ye kwrere gobrantre kwe ye bämikata Bibliabätä, yekwe nitre kwati krubäte murie ketabarera, ye ngätäite nitre kwati Jehová mikaka täte tä arato (Daniel 8:3, 4, 20-22; Apocalipsis 13:1, 2, 7, 8). Nitre jondron rürübäinkä krikri kä jökräbiti tibien aune nitre ja tötikaka krikri, ye tä gobrantre dimike jondron rükäre ye sribere, yebiti tätre ngwian ganainne krubäte. Erametre, “ni kä jökräbti temen [...] tä Satana [...] ngoto täni” (1 Juan 5:19).

²¹ Akwa, ni mada därie ye ngie ñaka nitre nänkä Jesube yebiti. ¿Ñobätä? Ñobätä ñan aune ñaka “ja mike nitre kä nebätä yekri” yebätä, niaratre ñaka ja mike jire chi gobrantre yekri aune rü yete (Juan 15:19, TNM; 17:16). * Ne madakäre, niaratre rüeta nakainkä ye ngwane tätre ja ngwen Kristo erere, ñaka ni mada nuainne tare, ñakare aune tätre ja töi mike kwin kräketre, aune tätre orare kräketre (Mateo 5:44; Romanos 12:17-21).

²² Nitre kristiano metre ñaka ja mäke jire chi ‘Babilonia Kri’ yebe, ye abokän, kukwe ngwarbe tä kä jökräbiti tibien, nitre kwati krubäte därie ngie tä bititre. Biblia tä niere “nitre kukwe jämi nakainkä niekä därie kwani, aune nitre kwin Ngöbökwe därie kwani; aune nitre  kämikani kä tibienbätä därie jire jökrä arato, kwanibiti”. Yebätä, Ngöböta niere nie: “Kä mikekä niara ken, nitre tikwe” (Apocalipsis 17:6; Revelación [Jondron tä rakadrekä täräi] 18:2, 4, 24, Ngöbö Täräe, tärä okwä ükaninte).

23. ¿Nändre mento Babilonia Kri yebätä yekäre dre dre nuaindre?

²³ Nire tä Babilonia Kri ye tuenmetre ye ñaka tä ja kä ye diankamana jerekäbe nitre mada ye ngätäite. Tä kukwe mada nuainne. Niaratre kräke kukwe ngwarbe tä jondron blo kain ngäbiti o nuainne ye käme krubäte, ñodre, ja mikata gure ngwarbe, gobrantre tä jondron nuainne yete ja mikata, aune nitre tö ngwian tuabätä ere jakwe (ñäkädre Salmo 97:10 yebätä; * Apocalipsis 18:7, 9, 11-17). ¡Babilonia tä jondron nuainne ye köböite nitre kwati murie ketanina!

24, 25. a) Ni mada tä ni mada murie kete ye ngwane jata nemen ruin ngite ie aune tä ja töi kwite angwane, ¿kukwe meden köböire Ngöböta mike tuin bobre jai? b) ¿Kukwe meden ükaninte kirabe Bibliabätä abokän tä kukwe ye ngwenta törö nie?

 ²⁴ Ni jämi kukwe metre ye kain ngäbiti känenkri, ni jökrä nämene ja mike jondron gobrainta Satanakwe yekri. Yebätä, ni nämene ngite siba arato. Akwa, nikwe ji mrä diani ja käne, Kristo ja nire biani ni ütiäre yei nikwe tödekabare aune nikwe ja dianinkä mento Ngöbö kräke. Ye köböire tä ni mike tuin bobre jai aune tä ni kriemike ja üairebiti (Hechos 3:19). Nikwe mikai gare jai ja käne ye erere, ni kriemikata ye tä juta dianinkä gitiakäre kirabe ye ngwen törö nie (Números 35:11-15; Deuteronomio 21:1-9).

²⁵ ¿Drekäre juta ye dianinkä? Ni Israel nämene ni mada murie kete akwa ñaka nierare ye nämene ngitie kä yekänti ne kwe ñaka murie ketadre. Ni ye nämene nemen juta yete angwane, gobrantre nämene kukwe ükete ben aune nämene nüne yete nememe sacerdote bäri kri krütadre ye ngwane, ye bitikäre niara nämene niken törbadre näin medente ye erere känti. Kukwe ükaninte yebiti mikani gare metre Ngöbö ie ni tuin bobre krubäte aune ja nire ye ütiäte krubäte kräke. Juta nämene ja kriemikakäre kirabe ye erere Ngöbökwe kukwe ükaninte ni kriemikakäre arato ye abokän ja nire aune däri ye deme ye ni ñaka mike täte angwane ni murie ketadre, akwa Kristo ja nire biani ni ütiäre ye köböire Jehová tä ni kriemike gata yebätä, ni ñaka nuainne nierare yebätä. ¿Kukwe ükaninte ye ütiäte ni kräke ye ni raba bämike ño? Kukwe keteitibiti nikwe nuaindre, ni mada nübaidre ne kwe Ngöböta kukwe bien ja kriemikara ye kadre ngäbiti kwe. Ne nuaindre bäri jötrö ngwarbe kä nengwane, ñobätä ñan aune “ja tare nikadi  kri krübäte” ye nibira känime (Mateo 24:21; 2 Corintios 6:1, 2).

26-28. ¿Nita nüne ño Ezequiel Ngöbö kukwei niekä kirabe ye erere, aune ni raba ño Ngöbö tarere jankunu?

²⁶ Ezequiel ni Ngöbö kukwei niekä nämene nüne kirabe ye erere juta Ngöbökwe tä nüne kä nengwane, Jehovakwe niara mikani juta Israel ye ngübarebiti ja üairebiti. Sribi ne mikani niara kisete: “Tita kukwe niere mäi ye mäkwe kukwe nua bätä mäkwe ti kukwei ye mika gare ietre”. Sribi biani Ezequiel ie ye niara ñaka mikadre tuin ütiäte jai angwane, Ngöbökwe kukwe ükadrete nitre Jerusalén yebe angwane, nitre ye därie ngie rikadre niarabiti (Ezequiel 33:7-9). Akwa, gare nie erere, Ezequiel sribi ye nuainbare aune nitre murie ketani ye ngie ñaka nikani niarabiti.

²⁷ Jondron jökrä Satanakwe ye mika köböra krüte. Ye medenbätä, Ngöbökwe ‘ja ngie mikai ye köböi’ aune Gobran kwe mikadre gare ye ni testiko Jehovakwe tä mike ütiäte krubäte jai (Isaías 61:2; Mateo 24:14). ¿Nita sribi ye nuainne kä jutobiti arato nitre diantarikäre? Ye erere Pablo nuainbare, yebätä niebare kwe: “Ja ruen ngite ñakare tie [“mun jökrä därie yebätä”, TNM], ñobtä ñan angwane Ngöböta kukwe miketbe ño [...] abko tikwe niebare jökrä munye” (Hechos 20:26, 27). Ye erere nikwe nuaindre.

²⁸ Erametre, ja nire aune däri mikadre tuin ütiäte jai Ngöbö erere, ye ñan aibe nikwe nuaindre niara tarekäre jankunu. Nikwe mikai gare jai kapitulo 8 yekänti erere, ja ngwandre deme o kwin Ngöbö okwäkänti ye ütiäte krubäte.