1, 2. a) ¿Ni nükani María känti ye kukwe meden niebare ie? b) ¿Ñokäre ni menteni ye nükani María känti?

MARÍA dokwä karikä aune ni nü känti ye jutuani ie angwane töi nibi ñan krütare. Ni ye ñaka meye aune rün ngwinintari ie yebätä töi nibi niä... ¡Tönibi blitai niara yebe! Ni menteni ye ñaka nünanka Nazaret, yebrä gare metre ie. Juta chi yekänti, nitre menteni ye gata drekebe ngwarbe, aune ni tä niara ngwärekri ye ga raba kä jökrä känti. Ne madakäre, kukwe nie ñaka jai erere ni ye nini ie: “Ñantöre mae. Ngöböta ja moto mike bäri kuin makrä” (mäkwe ñäkä Lucas 1:26-28 yebätä).

² Biblia tä María mike gare ne erere nie, Helí ngängän, nünanka juta Galilea Nazaret yete. Ja kukwei kitaninkä kwe ni kädekata José ie ni jondron sribekä kri yebiti, ngwian ñaka krubäte kwe akwa tä tödeke krubäte Ngöböi. Köbö nüke matare nete, María töita sribibätä muko yebe gwaire aune monso ngübabätä. Akwa, monso bati ne kisete kukwe ütiäte krubäte tä diandre ja käne. Ni nü känti ye sribi ütiäte Ngöbökwe miri kisete, sribi ye kukwe jökrä kwitai käne.

3, 4. Kukwe metre mikakäre gare jai María yebätä, ¿nikwe kukwe meden mikadrekä mento, aune kukwe medenbätä ja töi mikadre?

³ Biblia ñaka kukwe mike gare krubäte María yebätä ye kätä nitre kwati töi mike ñan krütare. Tä kukwe braibe mike gare mräkä kwe yebätä, niara nämene ja ngwen ño ye nie ñaka bäsi, aune bä ño ye nie ñaka jire. Akwa, Ngöbö Kukwei tä kukwe mike gare braibe niarabätä ye ütiäte krubäte.

⁴ María ye mikakäre gare jai, käne kukwe keta kabre drieta jene jene niarabätä ye nikwe diandrekä ja töite. Yebätä, niara bä sribeta bätäkä ngwarbe täräbätä, jäbiti o jondron madabiti ye ani käi kwitekä jabiti. Arato kukwe keta kabre aune ñaka metre drieta meri töi bobre nebätä ye ani mikekä mento, ñodre kädekata ütiäte kri “Ngöbö Meye” aune “Reina Kä kwinbiti”. Ñakare aune, María yebätä Biblia tä dre driere metrere yebätä ani ja töi mike, ñobätä ñan aune tödeka kwe yebätä kukwe ütiäte mikata gare nie aune ño ni raba ja ngwen niara erere ye mikata gare.

5. a) ¿Ángel Gabriel kukwe niebare María ie ye ngwane töi namani niä ye tä dre mike gare niarabätä? b) ¿Kukwe namani bare María yebätä ye tä kukwe meden ütiäte mike gare?

⁵ Ni menteni nükani María känti ye ñaka ni kä tibienbätä, ñakare aune ángel Gabriel. “Ngöböta ja moto mike bäri kuin makrä” ángel niebare ie angwane, “nekwetaninkä niara kukweibtä” aune ñobätä kukwe ye erere niebare kwe ie yebätä namani töbike (Luc. 1:29). ¿Nireta ja moto mike bäri kwin kräke? María töi bobre ye ñaka tö ja käikitakamana ni kä tibienbätä ie, akwa ángel ñaka tä blite yebätä, ñakare aune Jehová tä niara kain ngäbiti ye gärätä kwe. Aune erametre, Ngöbökwe María kadre ngäbiti yei niara tö. Ngöbö niena María kain ngäbiti, akwa ye ñaka aibätä ja niena ruin kwin ie. Nikwe ja di ngwain ne kwe Ngöbökwe ni kadre ngäbiti aune niena ni kain ngäbiti yebätä ja ñaka rabadre ruin kwin nie angwane, kukwe keteiti metre ütiäte rabai gare nie, kukwe metre ye nämene gare kwin María ie. ¿Kukwe meden? Ngöböta ja mike nitre bikaka kri ye rüere, akwa nitre töi bobre ye niarata tarere aune dimike (Sant. 4:6).

6. ¿Sribi meden ütiäte ángel mikani María käne?

⁶ María töi nämene bobre ye ütiäte krubäte, ñobätä ñan aune ángel ye sribi ütiäte krubäte mikani käne. Monso däredi kwe nini kwe ie, ni ye rabai bäri ütiäte nitre jökräbiti ta. Gabriel nini ie: “Niara mräkä jrei David tukwe nämane gobrane kira, täte niarakwe gobrandi. Niara rabadi gobrane kärekäre nitre israelita ngätäite amne gobrain ñan krütadi jire chi” (Luc. 1:32, 33). Erametre, kä nikanina mil krati bäri ta, David mräkä iti käkwe gobrain kärekäre Ngöbökwe käbämikani ie ye gare María ie (2 Sam. 7:12, 13). Ye erere, ¡monso kwe ye rabai Mesías ye siklo kabre te juta Ngöbökwe nämene ngübare!

7. a) ¿María kukwe ngwanintari ángel ie ye tä dre mike gare niarabätä? b) ¿Monsotre kä nengwane raba dre mike gare jai María yebätä?

⁷ Akwa bäri ütiäte, niara kädekai “Ngöbö Kri Kä Käinbti Odeire” ángel niebare. ¿Se ñokänti meri kä tibienbätä raba Ngöbö Monsoi ngübare? Ne madakäre, ¿ñokänti María ye monsoi rabai? Ja kukwei kitaninkä kwe José ie, akwa jämi ja mäkete ben, yebätä ngwinintari bökän kwe: “¿Ti ngämi ja mike gure, amarebti mata niere kore tie yere?” (Luc. 1:34). Mikata gare ye erere, María tä kaibe deme, ye ñaka gaidre jire kräke. Ñakare aune, tä kaibe deme ye ütiäte krubäte kräke. Kä nengwane, monsotre kwati brare aune merire ñaka töi niena ja tuabätä kaibe deme aune nitre tä kaibe deme ye tä nementre kötaire. Erametre, kä nengwane nitre töi ñaka niena kirabe ye erere, akwa Jehová  ñaka ja töi kwite (Mal. 3:6). María näire ye erere, Ngöbökwe kukwe ükaninte ja ngwandre kwin ye nire nire tä mike täte ye tare krubäte kwe arato (mäkwe ñäkä Hebreos 13:4 yebätä). *

8. ¿María töi ngite, se ñokänti rabadre monso töi metre ngübare?

⁸ María ye tä Ngöbö mike metre täte, akwa töi täbe ngite. ¿Ñokänti raba Ngöbö Monsoi, monso töi metre ye ngübare? Gabriel miri gare ie: “Ngöbö Üai Deme rükadi mabtä. Ye ngwane Ngöbö Kri Kä Käinbti di tädi mabtä arato. Ye mden kisete ngäbäkre däredi makwe, ye abko deme amne Ngöbö Odei jen kwe” (Luc. 1:35). “Deme” nieta ye abokän, kwin mrebe, ñaka käme meden gärätä. Nitre kä tibienbätä ye käre tä ngite ye juen monsotre kwe yebiti. Akwa nekänti, jondron ñan tuabare ñaka nemen bare erere Jehovakwe nuaindi: Monso kwe kä kwinbiti ye mikai därere kwe María yebätä, aune üai deme kwe ye “di tädi” niarabiti monso ye kriemikakäre kukwe käme ye jökräbätä. ¿Ángel kukwe käbämiri ye nibi era María kräke? ¿Dre nini kwe ie?

9. a) ¿Biblia tä kukwe meden mike gare María yebätä abokän nitre ruäre ñaka mike era jai? b) ¿Gabriel María dimikani ño tödeke bäri?

⁹ Kukwe nieta Bibliakwe ne ñaka tuin metre nitre ruäre ie. Meri kaibe deme namani murore ye nitre ja tötikaka ja bianka kristiano yei ñaka tä nemen tuin metre arato. Nitre ye tätre ja tötike krubäte, akwa ángel Gabriel kukwe metre niebare ye ñaka nüke gare ietre: “Ngöbö di tärä jändrän jökrä nuenkrä” (Luc. 1:37). María tä tödeke krubäte yebätä ángel kukwe nini ie ye nibi era kräke. Akwa ñaka tä tödeke okwä kware, kukwe nieta ye aibebätä. Nitre mada ie töbika gare kwin ye erere, kukwe metrebätä María tä tödeke. Gabriel kukwe mada metre miri gare ie. Elisabet niara mräkä, monsoi ñaka nemen aune niena bäri umbre, Ngöbökwe jondron ñan tuabare nuainbare kräke ye köböire tä murore nini kwe ie.

10. ¿Sribi ütiäte biani María ie ye käkwe kukwe meden ñaka nuäre mikani kisete?

¹⁰ ¿María ja töi mikai dre nuainne? Sribita nuaindre ja käne ie, aune ángel kukwe miri gare ie ye erere Ngöbökwe nuaindi ye gare metre ie. Erametre, sribi ütiäte krubäte bini ie ye käi nibi jutobätä, akwa nekänti, ¡kukwe keta kabre tä töibikadre kri ie! Kena, ja kukwei kitaninkä kwe José ie yebätä töbikadre kwe. ¿Tä murore rabai gare ie ye ngwane törbadi ja mäkäite ben? Ne madakäre, sribi mikani kisete yebätä tä töbike krubäte. Ni bäri ütiäte Ngöbö kräke ye ngwandre kwe ja bulete: ye abokän Monso tare kwe. Ye bitikäre, monso chi därebe ye ngübadre kwe aune kriemikadre kwe nitre käme yebätä. ¡Sribi kri krubäte!

11, 12. a) ¿Nitre Ngöbö mikaka metre täte ruäre ie sribi ñaka nuäre biani angwane ja namani ruin ño ietre? b) ¿María kukwe niebare ángel Gabriel ie ye tä dre mike gare niarabätä?

 ¹¹ Ruäre ngwane, nitre brare Ngöbö mikaka metre täte ie Ngöbökwe sribi ñaka nuäre biani angwane ja ñaka nükani törö ietre ka ngäbitikäre mikata gare Bibliakwe. Moisés ie blita ñaka nämene gare kwin Ngöbö kä yebiti niebare kwe (Éx. 4:10). Ngöbökwe sribi mikani Jeremías kisete ye ngwane, niara nämene “monsore” krubäte sribi ye nuainkäre niebare kwe (Jer. 1:6). ¡Aune Jonás ngitiani mentokwäre sribi mikani kisete ye ngänikaire! (Jon. 1:3.) Angwane, ¿María dre niebare?

¹² Kukwe niebare kwe ye täbe kä ngwen juto nitre Ngöbö mikaka täte yebätä kä nengwane, kukwe nuäre niebare kwe, töi bobrebiti aune tö namani kukwe mikai täte mikata gare yebätä. Niarakwe niebare Gabriel ie: “¡Mike ñärärä! ¡Ti sribikä klabore Jehovakwe! Mätä kukwe niere ye erere rabadre bare tibätä” (Luc. 1:38, TNM). Meritre bati klabore ye nämene sribi bäri ñaka ütiäte nuainne; nämene metrere bökänkä ye kisete. Meritre klabore ye erere ja namani ruin María ie bökänkä, Jehová ye kisete. Nitre ja ngwen metre yebe niarata ja ngwen metre ye nämene gare María ie aune sribi ñaka nuäre mikani kisete ye nuaindi kwin kwe angwane jondron kwin nuaindi kräke ye nämene gare ie, yebätä ja namani ruin kriemikani ie niara kisete (Sal. 18:25).

13. Ngöböta jondron ribere nie ye abokän ñaka nuäre ni kräke o ni ñaka raba nuainne tä nemen tuin nie ye ngwane, ¿María kukwe nuainbare ye raba ni dimike ño?

¹³ Ruäre ngwane Ngöböta jondron ribere nie ye abokän ñaka nuäre ni kräke o ni ñaka raba nuainne tä nemen tuin nie. Akwa, Kukwe kwe yebätä tä kukwe keta kabre metre mike gare nie ne kwe nikwe tö ngwandre ie, ja rabadre ruin María ye erere nie niara kisete (Prov. 3:5, 6). ¿Nikwe ja ngwain niara erere? Nikwe ye erere nuaindi angwane, Ngöbökwe jondron kwin nuaindi ni kräke aune ni rabai tödeke bäri ie.

14, 15. a) ¿María janamene Elisabet bätä Zacarías känti ye ngwane Jehovakwe dre kwin nuainbare kräke? b) ¿Kukwe tä tikani Lucas 1:46-55 ye tä dre mike gare María yebätä?

¹⁴ Gabriel kukwe nini Elisabet yebätä ye nibi ütiäte krubäte María kräke. Mrä mada kukwe meden tä nemen bare niarabätä ye rabai gare Elisabet ie. Bengwairebe María ja töi miri niken känti aune niki juta Judea yekänti kä tokwäre yete ta, nändre köbö köbömä o köböbokä rabakäre yete. Niara nibi Elisabet aune Zacarías ni sacerdote ye gwirete  angwane, Jehová jondron kwin miri gare ie yekwe miri tödeke bäri. María kukwe juruani Elisabet ie angwane, bätäräbe monso ye betaninte bulete kä jutobiti, aune üai deme tä krubätebätä, käkwe María kädiri “ti Dänkien meye”. Ye erere: María monsoi ye rabai Däkien Elisabet kräke, Mesías erere Ngöbökwe mikani gare ie. Ne madakäre, ja töi biani kwe ie María käikitakakäre nämene ja ngwen metre aune kukwe mike täte yebätä, kukwe nebiti: “Käta [...] nuäre mabtä, [...] kukwei niebare mae [...] abko namani era makrä” (Luc. 1:39-45). Erametre: Jehovakwe jondron jökrä käbämiri María ie ye rabai bare metre.

¹⁵ María kukwe nini Elisabet ie ye tä mikani deme Bibliabätä (mäkwe ñäkä Lucas 1:46-55 yebätä). Ne aibe känti, Biblia tä kukwe mike gare bäri niarabätä, aune tä kukwe ütiäte mike gare nie niarabätä. Ñodre, Jehovakwe dianinkä ne kwe rabadre Mesías ye meyere yebätä kukwe  niebare kwe ie käikitakakäre, ye kätä mike gare niara nämene debe bien krubäte. Kukwe niebare kwe ye tä mike gare arato niara nämene tödeke krubäte, ñobätä ñan aune Jehová tä nitre bikaka kri aune dite ye mike jakaire, akwa nitre ñaka jondron bökäne aune töi bobre tö niara mikai täte ye niarata dimike mikani gare kwe. Ne madakäre, kukwe niebare kwe yebiti mikata gare Kukwe Ngöbökwe ye nämene gare krubäte ie, ñobätä ñan aune Kukwe Tikani Hebreore ye kädekaninte 20 näre kwe nieta. *

16, 17. a) ¿María aune Jesús ja töi mikani ño kwin krubäte? b) ¿María aune Elisabet ye tä dre driere nie ja ketadre yebätä?

¹⁶ Erametre María nämene töbiketari Kukwe Ngöbökwe yebätä. Akwa, ñaka ja töi jeñe niebare kwe, ñakare aune töi bobrebiti Kukwe Ngöbökwe ye tuanimetre kwe blite ja kräke. Ja känenkäre monso nämene bulete yekwe ja töi mikadi ye erere arato, ñobätä ñan aune niebare kwe: “Tita kukwe dirire, ye abko ñakare tikwe, akwa ni ti juanka abko kukwei dirita tikwe” (Juan 7:16). Nita ni mada tötike ye ngwane, ¿nita Kukwe Ngöbökwe ye mike ütiäte jai ye erere arato? ¿O ni töta nemen ja töi jeñe ye mikai gare? Erametre, María kukwe kwin bämikani ye erere nikwe nuaindre.

¹⁷ María namani nüne sö krämä Elisabet ben, aune niaratre ja dimikani krubäte kwärikwäri ye gare nie (Luc. 1:56). Kukwe kwin mikata gare Bibliakwe ne tä mike gare nie ja ketamuko kwin ye raba ni dimike krubäte. Nitre tä Jehová tarere bökän ye nikwe känändre ja ketamukore angwane, ni ririai ja üairebiti aune ni rökrai bäri Jehová ken (Prov. 13:20). Mrä mada kä nüra María ie nänkäreta ja gwirete. ¿Niara tä murore ye rabai gare José ie angwane José dre niedi?

18. ¿María dre mikani gare José ie, aune José ja töi mikani ño?

¹⁸ Erametre, María tä murore ye rabadrera gare angwane blitai kwe José ben ye ñaka ai ngübata kwe. Jämi kukwe ye mike gare José ie känenkri, ni Ngöbö jürä ngwanka jabätä yekwe töbikadi ño ye tä ngwentari jai raba ruin nie. Akwa yebiti ta, ñaka kä jürä ngwini kwe jabätä aune kukwe namani bare ye jökrä nini kwe ie. Ni raba bämike ja töite ye erere, ja nibi ruin ulire krubäte José ie. Tö kukwe muko tare kwe ye kukwei mikai era jai, akwa María ñaka ja ngwani metre ie tä nütüre. Dre nükani töite ye Biblia ñaka mike gare, akwa ja töi mikani kwe ja tuenmetre ben nieta kwe, ñobätä ñan aune kä ye ngwane nitre nämene ja kukwei kitekä jai ye ngwane ni ja mäkäninante ye kwrere mika nämene tuin jai. Akwa, ñaka tö mikai jakaire o mike kädriekäre nitre jökrä ie, yebätä ja töi miri kwe ja tuenmetre gore ben (Mat. 1:18, 19).  ¡Kukwe ye ñaka nibi nuäre María kräke! Akwa kukwe ye jökräbiti ta, ñaka ngite kiti kwe Josebiti ñaka miri era kwe jai yebätä. Ñodre, ñaka tö ni töi kwin krubäte ye tuai ja tare nike.

19. ¿Jehovakwe José dimikani ño töbikakäre kwin metre?

¹⁹ Angwane, Jehovakwe blitani Josebe dimikakäre töbike kwin metre. María tä murore Ngöbö die ye köböire ye ángel miri gare köböre ie. ¡José töi nibita jäme krubäte raba ruin nie! Bäri töi jämebiti, María tä nuainne kenanbe ye erere niarakwe ja töi miri nuainne arato: ja tuenmetre jie ngwandre Jehovai. Ja märite ben kwe aune sribi ñaka nuainta jire abokän kari ngäbiti kwe: Ngöbö Monsoi ye ngübadi kwe (Mat. 1:20-24).

20, 21. ¿Nitre niena gure aune nitre töita ja mäkätebätä ye raba dre mike gare jai José aune María yebätä?

²⁰ Nitre niena gure aune nitre töita ja mäkätebätä ye raba ja tötike krubäte José aune María yebätä, kä nikanina 2,000 ta niaratre nünanbare. María nämene monso ngübare kwin ye Josekwe tuani angwane, ángel kukwe niebare ie ye erere nuainbare kwe yebätä kä namani jutobätä raba ruin nie. Ne madakäre, ja töi mikadre kukwe ütiäte nuainne ye ngwane nikwe tö ngwandre Ngöböi ye ütiäte krubäte namani gare ie (Sal. 37:5; Prov. 18:13). Erametre, niara nämene ni mada tarere aune jondron kwin nuainne kräke ye bämikani kwe ji ngwankäre mräkätre käne.

²¹ Ne madakäre, ¿María ja töi mikani ja mäkete José ben ye tä dre driere nie? Bäkänä, María kukwe niebare ie ye ñaka namani nuäre kenanbe kräke mikakäre era jai, akwa María käkwe ngübabare aune José rabai mräkätre kwe ye jie ngwen ie tö ngwani kwe. Erametre, kukwe ngübadre bätärekä ye ütiäte krubäte namani gare ie, aune kukwe ne tä ja töi kräke meritre Ngöbö mikaka täte kä nengwane yei. Aune mrä mada, käre blitadre bökän aune metre jabe ye ütiäte krubäte namani gare José aune María ie raba ruin nie (mäkwe ñäkä Proverbios 15:22 yebätä). *

22. ¿Ñobätä José aune María ja mika gure ye kömikani kwin, aune sribi meden nämene niaratre käne?

²² Erametre, José aune María ja mäkäninte ye ngwane kömikani kwin kwetre. Niaratre nämene Jehová tarere jondron mada jökrä yebiti ta aune tö namani monso ye ngübai kwin bätä tarere kä mikakäre juto niarabätä. Kukwe keta kabre kwin krubäte nämene kräketre, akwa kukwe tare krubäte nämene niaratre käne arato. Jesús namani ngübadre ietre, ni bäri ütiäte ni kä tibienbätä ñaka tuin ye erere.