¿Ñobätä tö ngwan ye nita ribere jai?

¿MONSO Daniel kädrite kena ye tädre tö ngwen jankunu akräke dre rabadre bare? ¿Rabadrete nire bren cáncer yebätä? ¿Tädre nire nengwane? Daniel ye tädre nire ye ni ja tötikaka tö ngwan yebätä ye ie ja ñaka rüka törö jire niekäre. Kukwe ne ütiäte, ñobätä ñan aune tö ngwan ye ñaka raba kukwe jökrä ükete ni kräke.

Canal televisión CBS News yete, kukwe ngwanintari doctor Nathan Cherney ie ngwane, ni bren dikaro ngübata ngwane, töi mikata tö ngwen krubäte ye ñaka kwin mikani gare kwe. Niara käkwe niebare: “Nitre brare ruäre muko merire kwe tä bren ye ñaka töbike kwin o rabaita räre yebätä ñaka töbike yebätä tä nemen ñäkebätä. Töbikata ye erere ye ja ngökata akwle, ñobätä ñan aune tö ngwan ye ñaka raba cáncer denkä. Ni bren ñan tä nementa räre ngwane, ye abokän nieta krörö kwrere: ‘Mä ara köböite cáncer ye ñaka nekä mäbätä’, akwa ye ñaka kwin”.

Metrere, ni bren ye ñaka rabaita kwin ye gare ie, akwa tä ja di ngwen ja tuakäre bren yebe. Aune ja rabadre ruin ngite ie bren ye kisete ye ie mräkätre ñaka tö jire. Akräke ni rabadre nütüre, ¿tö ngwan ye ñaka raba ni dimike?

Jän raba ni dimike. Doctor ye ara tä nitre bren ñaka rabaita kwin ye kräkäi mike ne kwe bren ye riadrekäbätä o rabadre nüne bäri raire, ñakare aune nitre bren ye ngübadre ño aune ja rabadre ruin kwin ie nememe krütadre ye erere nuainta kwetre. Nitre bren ngübata ye kwrere ye abokän kädekata cuidado paleativo. Doctortre ne kräke nitre bren ngübata kore ye bäri kwin. Tö ngwan ye käkwe nitre bren dimikanina kä ngwen nüke jai ye namanina bare bä kabre. Tö ngwan ye raba ni dimike kukwe yebätä aune kukwe madabätä.

Tö ngwanta ye ütiäte

Doctor aune periodista médico W. Gifford-Jones tä niere: “Tö ngwan ye abokän terapia kwrere”. Ni bren ñaka rabaita räre, akwa ngübata kwin ye raba dimike ño ye mikakäre gare jai ja tötikani kukwe keta kabrebätä kwe. Nitre bren ngübata ne kwrere ye tä niaratre dimike tö ngwen aune töbike kwin ja käne. Kä 1989 yete, kukwe ne mikani gare: nitre bren ngübata kwin ye köböire raba nüne bäri, akwa bitinkä mikaninta gare kukwe ye erere ñaka nemen bare nitre bren jökrä yebätä. Akwa nitre bren ngübata kwin töi mikakäre jäme, ye köböire ñaka raba ja tare nike krubäte aune depresión ye kisete mikata gare.

Töbikata kwin o ño, ye köböite ni brukwä raba bren ya mikani gare ye ani mike gare jai. Kukwe ye mikakäre gare jai nitre 1,300 biti bäri känänbare. Kä nikani kwäjätä ta, ye bitikäre namani gare nitre 1,300 biti bäri ye 12% brukwä nämäne bren. Akwa nitre ñaka nämäne töbike kwin nüna yebätä ye bäri kwati namani gare arato. Profesora Laura Kubzansky tä sribire Salud y Conducta Social de la Facultad de Salud Pública Harvard yete tä niere: “‘Töbikata kwin ye kwin nünankrä’ nitre nämäne niere ye medenbätä mika nämäne era jai. Akwa metrere estudio nuainbare bitinkä ye tä mike gare, töbikata kwin ye raba ni dimike aune kukwe ye metre”.

Nitre ja tötikaka tä mike gare, nire ñaka töbike kwin nünandre yebätä ye tä nemen bren operata ngwane, ñan tä nementa räre jötrö nitre tä töbike kwin nüna yebätä ye kräke. Nünandre bäri ye ketata töbikata kwin yebätä. Nita kite umbre ngwane, töbikata kwin o ñan töbikata kwin ye köböite jata nemen ruin ño nie yebätä estudio nuainbare. Nita kite umbre ngwane, kukweta nemen gare bäri aune nita nemen töbätä ye niebare nitre umbre ie ngwane, namani dikekä bäri dite. Ejercicio nuainta bämän krä jätäbiti krobu ye erere ja namani ruin ietre.

¿Ñobätä tö ngwan aune töbikata kwin ye tä ni dimike nüne bäri kwin? Ni töi aune ni ngrabare tä sribire ño ye jämi nemen gare nitre ja tötikaka kräkäbätä aune científico ie, yebätä ñaka raba kukwe mike gare metre ta nie kukwe yebätä, akwa nitre ja tötikaka kukwe nebätä raba kukwe ruäre mike gare nie. Ñodre profesor Neurología tä niere: “Käta juto nibätä aune nita tö ngwen yebätä jata nemen ruin kwin nie. Ye köböire, ni ñaka tä nemen ja töibikaire krubäte aune ja ngrabarebiti jata nemen ruin kwin nie. Kukwe ne ni tädre nuainne akwle ne kwe ni tädre kwin ja ngrabarebiti”.

Doctortre, psicólogo aune científico ruäre kräke kukwe ne bitinkä, akwa nitre ja tötikaka Bibliabätä ie kukwe ne nämänena gare. Bäsi kä nikanina 3,000 ta ngwane, Ngöbökwe rei Salomón töi mikani kukwe ne tike: “Kä juto ni brukwäbätä ye abokän tä nemen kräkä kwrere, akwa nita ulire ye tä ni di gainkä” (Proverbios 17:22). Tö ngwandre ño ye mikata gare nete. Bersikulo nete ñan mikata gare kä juto ye raba bren denkä jökrä nibätä, ñakare ngwane raba nemen kräkä kwin ye kwrere ni kräke.

Tö ngwan ye kräkä erere akräke, ¿doctor meden ñan raba ni kräkäi mikebiti? Tö ngwan ye raba ni dimike ne kwe ja rabadre ruin kwin nie aune raba ni dimike kukwe madakänti arato.

Töbikata kwin o ñan töbikata kwin ye köböire dreta nemen bare nibätä

Nitre ja tötikaka kukwe yebätä ie namani gare nitre tä töbike kwin ja kräke ye kräke kukwe kwin tä nemen bare; tä ja tötike, sribire aune deporte ye nuainne bäri kwin. Ñodre, estudio nuainbare meritre niaka yebätä dre tä niaratre dimike nen bäri kwin ye mikakäre gare. Meritre ye nämäne ja kite ño nia yebätä ye entrenador käkwe mikani gare kwin jatäri. Aune ye ngwane arato, meritre ye itire itire ie kukwe ngwanintari aune nämänentre tö ngwen o ño ye mikani gare. Mrä mada, ¿dre namani gare? Meritre ye nämäne dre nuainne ja kitakäre nia yebätä ye nämäne dimike nen kwin, akwa meden nämäne tö ngwen bäri ye nämäne nen bäri kwin namani gare. ¿Ñobätä tö ngwan ye namani bäri ütiäte?

Nitre ñaka töbike kwin ja käne yebätä kukwe namanina gare bäri. Kä 1960 ngwane, nitre kukwe mikaka gare jai ye ie kukwe namani gare jondron nire yebätä, ye tä mike gare nitre ruäre ñaka ja di ngwen kukwe tä nemen kisete ye ngwane. Ñodre, nitre kwati mikani kä ngöi ñaka mate kwin ni olote yekänti aune niebare ietre, niaratre rabadre botón ruärebiti kä ngö ye ötö ye driebare ietre. Aune erere nuainbare kwetre.

Aune ye erere nuainbareta bobukäre ngwane, nitre mada mikani yete, akwa botón yebiti niaratre tö namani kä ngö ye ötai, akwa ñaka namani bare ietre. Nitre namani bobukäre yete ye ñaka ja di ngwani mada. Kukwe ye erere nuainbareta ja känenkäre ngwane, niaratre ye ñaka ja di ngwani jire, ñobätä ñan aune ñaka rabai bare ietre namani nütüre. Akwa nitre ye ngätäite nitre nämäne töbike kwin ja käne ye nämäne ye ñaka ja di ngwani nekä.

Doctor Martin Seligman käkwe prueba kenakena ye ükaninte, ye bitikäre ja töi mikani kwe ja tötike töbikata kwin ja käne aune ñaka töbikata kwin ja käne yebätä. Ja tötikani nguseta kwe nitre ñan tä ja di ngwen mada yebätä ngwane, namani gare ie nitre ñaka tä töbike kwin ja käne ye köböite kukweta nuaindre ietre ye ñan tä nemen bare ietre. Ñaka töbikata kwin ja käne ye köböite dre tä nemen bare ye Seligman käkwe mikani gare krörö: “Kä nikanina 25 näre ta te tikwe ja tötikani kukwe nebätä aune nüke gare metre tie, nitre ñaka töbike kwin yebätä kukweta nakainkä ye niaratre köböite tädre nütüre, kukwe ye rabai bare käre bätätre ruin ietre. Töbikata kore ye köböite kukwe ye raba nemen bare bäri”.

Kä nengwane, nitre ruäre kräke ne mrä, akwa nitre ja tötikaka Bibliabätä ie nämänena gare. Proverbios 24:10 tä niere: “Mä ja di ngwain nekä kukwe tare näire ngwane, mä di ñaka rabai”. Biblia tä kukwe mike gare metre nita ja di ngwen nekä aune ñaka töbikata kwin ja käne yebätä. Ye köböite ni di ñaka rabai nänkäre ja käne. ¿Akwa ni raba dre nuainne töbikakäre bäri kwin ja käne aune tö ngwankäre?

[Üai]

Tö ngwan ye köböire ja raba nemen ruin kwin nie