¿Jondron nire ye tä dre driere nie?

“Akwa raba ngwane, ngwentari jondron nire ie, aune diridi kwe mäi; arato nukwä kwitaka kwinta ie, aune kukwe mikai gare kwe mäi. O dobo tibien ye mike ñärärä, aune diridi kwe mäi; aune gwa mrente kukwe mikai gare mäi” (JOB 12:7, 8).

BITINKÄ nüke nengwane, nitre científico aune ingeniero tä ja tuenmetre tötikadre kri mu aune jondron nire ie. Jondron nire ño yebätä tätre ja tötike aune tätre jondron sribere erere, máquina mrä sribekäre o jondron mada mrä sribekäre, aune jondron niena ye ükatekäre bäri kwin. Kukwe ruäre tä jatäri nebätä ja tötike, aune ngwentari jai: “¿Nirekwe jondron ne sribebare? ¿Aune nire käi kitadrekä?”.

Jübaraka ballena jorobada ie

¿Dre raba nemen gare nitre ru dätekä yei ballena jorobada yebätä? Kukwe kabre raba nemen gare ietre. Ñodre, ballena niena ünä ünä ye däbä 30 tonelada ye abokän camión krikri te jondron ükani kwati däbä näre, aune nga tibien 12 metro näre. Ngrabare ye bä ripi aune jübaraka krikri ie ye nukwä ngwike kwrere. Yebiti ta juto tibien, ñodre ballena tä mrö känene jai ngwane, tä jübenkä bolore gwa kiakia kweta tö kwe ye täni ta ye bengwairebe tä ñö blü mikete ja jiebiti abokän tä niken dä nikwite. Ñö ye tä nemen metro krati biti ötare dä nikwite jabäre ta aune gwa kia ye tä nibrente te. Ye köböire tä nemen nuäre ballena kräke ñakakäre.

Gwa kri krubäte bä amare tä jübenkä chi bolore ja bäre ta ye ñaka nämäne nüke gare nitre científico ie. Jübaraka ballena ie, ño ye köböire nemen bare ietre ye nükani gare nitre científico ie. Jübaraka ballena ie ye ñan jibe ru kwinta ngwike erere, ñakare aune boklo boklo.

Jondron boklo boklo ye köböire tä nemen nuäre ballena kräke jübakakäre kunkwäre. Ye abokän ño tärä keteiti tä mike gare. Jondron bolore ye köböire ñüta bätekä bä därebe jübaraka ballena ie yebiti ta ye köböire tä nemen nuäre kräke jübakakäre kunkwäre. Jübaraka ballena ie ye jibe akräke, ñaka raba nemen bare jire ie.

¿Kukwe namani gare ne raba dre kwin mike bare? Jübaraka ballena jorobada ie, ye kwrere ru ngwike sribedre ngwane, rabadre bäri nuäre ngübakäre, bäri kwin, aune ngübadre aune ükadrete ye ribe ñan rabadre krubäte. John Long, ie kukwe gare krubäte biomecánicabätä, tä nütüre “kä ñan näin raire ta krubäte aune jübaraka ballena ie boklo boklo, ye kwrere arato ru ngwike sribedi”.

Gaviota ngwike

Nitre ru kwinta sribekä käre tätre nukwä ngwike ye erere, ru ngwike sribere, akwa bitinkä niaratre raba nuainne bäri kwin ye nükani gare ietre. “Nukwä gaviota tä kwitekä ño kwinta ye erere nitre ja tötikaka krikri Universidad Florida käkwe jondron keteiti sribebarera” nieta tärä blitaka kukwe cienciakwebätä. Dron raba kwitekä kwinta, raba nemen kwitekä kwekebe kwin, aune raba kite jötrö kwintubu aune raba nike jötrö kunkwäre ye sribebare kwetre.

Gaviota tä ngwike mröka aune kötä ye dötökä ye köböire tä kwitekä kwin kwinta. Gaviota tä ngwike mike ño ye erere arato dron ye raba ngwike mike, ye mikata gare tärä yekwe arato. Dron ngwike sribebare kore ne köböire raba nemen kwitekä kwekebe kwin kä tökarete, aune raba kwitekä jötrö kwintubu ju krikri ngätäite. Nitre rükä rüte kwinta töta dron ne kwrere ie arma biológica ye känänkäre.

Lagartija kädekata geco ngätä

Jondron nire näin tibienta yebätä kukwe keta kabre raba nemen gare nie arato. Ñodre, lagartija chi kädekata geco ye raba näin paredbätä aune ju dukwäbätä tä kukwe nuainne ye nämänena nitre kirabe Biblia näire ye töi mike ño (Proverbios 30:28). ¿Dre köböire ñaka bätekä timo?

Ni dokwä drüen ye kwrere krä kia krubäte abokän kädekata seda tä geco ngotobätä ye köböire raba neketekä jondron jibe krubäte vidriore ye kwrerebätä. Geco ngotobätä goma ñaka jire, akwa molécula tä geco ngätäbätä aune molécula tä jondronbätä, ye tä neketekä jai köböire geco tä neketekä jondron jibebätä. Ni nire ie kukwe ne ñaka raba nemen bare, akwa ni dökwä druen ye kwrere krä kia tä geco ngotobätä ye köböire geco raba neketekä paredbätä, aune ju dökwäbätä.

¿Nü nitre raba jondron sribere ne erere? Jondron plastikore sribe raba abokän mikadre velcro a ye täte. Jondron tä geco ngätäbätä ye kwrere sribedre ye rabadre kwin krubäte ni träin ketakäreta jai doctoretre kräke nieta ni iti ja tötikara kri.

Jondron jökrä yebätä, ¿nire käi kitadrekä?

NASA (Administración Nacional Aeronáutica y del Espacio, Estados Unidos) ye tä robot ngotokwä keta kwä sribere abokän tä näin escorpión ye kwrere, aune nitre ingeniero käi finlandia käkwe tractor ngotokwä keta ti sribebarera. Tractor ye tä näin jondron ño tä känenkri yebiti ta. Pino ngokwä ye erere, nitre ja tötikaka krikri käkwe dän kukwän sribebare abokän raba ngitie aune ngidie ne kwe kä tibo ye raba nikenkä yete aune niken jubäre. Arato empresa keteiti tä gwa kädekata cofre ye erere karo sribere ne kwe rabadre bäri nuäre karo kräke nändre, tä näin murie ngäbitikäre ye ngwane. Chelere, kädekata oreja de mar, kwata ribi krubäte yebätä nitre ja tötikaka krikri tä ja tötike dän sribekäre ribi krubäte ne kwe krükwä ñan rikadre te ta aune rabadre nuäre ngwandre.

Jondron nire, kri krikri aune kri kia, nünanta ño kwetre aune ño, yebätä kukwe namanina gare krubäte nitre ja tötikaka krikri ie. Aisete jondron jökrä ye ükaninankrö kwetre base de dato electrónico yete. Nitre ja tötikaka krikri raba kukwe ye känene base de dato yete tätre ribere jai kukwe keteiti ükatekäre ngwane nieta tärä keteitikwe. Jondron tä ükaninkrö base de dato ye bämika raba marca registrada ye kwrere. Mäta jondron keteiti sribere aune mäta registrare ngwane ye mäkwe ye kwrere tä nemen nitre ngwärekri. Jondron tä käbiti tibien ye ie nikwe debe biandre krubäte nieta nitre ja tötikaka krikrikwe.

¿Ñokänti jondron jökrä ye tä ükaninte kwin krubäte? Jondron jökrä tä käbiti tibien ye ni iti töbätä krubäte käkwe sribebare bä kwrere. Akwa metrere ye kirabe jatani nikwite abokän köböire nengwane tä kore, nieta nitre ja tötikaka krikrikwe. Akwa nitre ja tötikaka krikri mada abokän tädre töbike jene. Ni ja tötikaka microbiólogo, Michael Behe, käkwe tikani The New York Times yebätä 2005: “Jondron nire aune kri krikri aune kia tä niken kä ngrabare ñokänti kore ye nuäre nüke gare. Nukwä tä dikekä aune tä nemen ruin bato nie, ye bato ara gare metre nie. Ye erere arato jondron jökrä tä käbiti tibien sribebare ño ye tä bämike ni iti käkwe sribebare kore”.

Ni iti käkwe ru ngwike sribedre o ükadrete bäri kwin, o goma jondron ketakakäre bäri kwin sribedre, dän bäri kwin sribedre, karo bäri kwin sribedre, ni jondron sribekä ye käi kitadrekä jondron yebätä, ¿ñan ererea? Ni madakwe jondron sribebare ye erere nikwe sribedre, akwa nikwe ñaka jondron ye ni yekwe ye kwrere mikadre ngwane, nita jondron ye goire kän ye kwrere bämike raba.

Nitre ingeniero kräke kukwe ruäre ñan tä nemen nuäre kräketre sribekäre ngwane, tädre nuainne jondron nire ye kwrerebätä, akwa yebiti ta tätre niere jondron nire ye jatani nikwite jatäri ye köböire kore nita kwetre. ¿Kukwe ye mika raba era jai? Copia sribekäre ni töbätä ribeta kukwe ye nuainkäre, aisete ni jondron sribekä käne ye bäri töbätä. Nire bäri käi kitadrekä, ¿ni jondron sribekä kena ye? ¿O ni ja kitaka tä copia sribere ye?

Kukwe ne nie raba

Jondron nire keta kabre kä nebätä sribebare ño yebätä nitre tä töbiketari ngwane, jata nemen ruin ietre salmista erere: “¡Jehová, mäkwe jondron sribebare krubäte! Mä töbätä ye köböire jondron jökrä ye namani bare mäi. Kä tibien yete jondron sribebare mäkwe ye tä ere krubäte” (Salmo 104:24). Pablo, ni kukwe Bibliabätä tikaka arato, käkwe kukwe ye erere bäsi tikani: “Ñobätä ñan aune niara töi keta kabre ñaka tuin ye abokän tuin metre jondron sribebare kena kwe ye ngwane ja känenkäre, ñobätä ñan aune jondron sribebare kwe yebätä tuin nie, niara die kri kärekäre aune Ngöbö ni sribekä ye tuin arato” (Romanos 1:20, TNM).

Nitre kwati Biblia mikaka ütiäte jai tätre niere jondron jatani nikwite jatäri yebiti Ngöbökwe jondron jökrä kwin krubäte tä käbiti tibien ye sribebare. ¿Akwa ye drieta Bibliakwe?

[Nota]

[Comentario]

Jondron nire aune krire ye ñokänti töbätä?

[Comentario]

¿Jondron nire aune jondron jökrä mada tä käbiti tibien ye nirekwe sribebare?

[Üai aune recuadro]

¿Copia sribekäre ni töbätä ribeta kukwe ye nuainkäre?

Ru ne nuäre ngwiandre ñobätä ñan aune ngwike gaviota ye erere

Dre dre tä gecobätä ye nitre ja tötikaka krikri tä jondron nuaindi erere arato. Ni ñaka tä nemen dobrore aune tä ñaka nemenkä tä nuäre neketekä aune nuäre ne denkä jondron jökrä yebätä teflón ye aibebätä ñan neketekä.

Gwa kädekata cofre ye käkwe nitre töi mikani karo sribere ye erere arato

[Reconocimiento]

Aeronave: Kristen Bartlett/ University of Florida; pie de geco: Breck P. Kent; pez cofre y vehículo: Mercedes-Benz USA

[Üai aune recuadro]

SRIBEBARE ÑO YE EREREBÄTÄ TÄ DIKEKÄ

Jondron nire keta kabre tä ja jie ngwen kwin yebiti tätre bämike “sribebare ño ye ererebätä” töbätä (Proverbios 30:​24, 25). Ani ketebu mike gare jai.

◼ Nganka tä dikekä ngwane ñan ja ketebätä. Nganka tä niken ja gota känene ngwane, ¿ji medenbiti nändre kwetre rükakäreta ja känti ye ñokänti tä nemen gare ietre? Nganka tä kä rä bälen mikete ja jiebiti akwa arato tä ji sribere kä ruäre känti ta ne kwe rabadre nuäre kräke rükakäreta gwi ye namani gare nitre ja tötikaka krikri Inglaterra ie. Ñodre, nganka keteiti tä ji sribere ja jue yete mentokwäre aune ji sribeta kwe ye te jie madata niken ngitiekä. Ángulo nuäibätä ji mikadre kwetre ye gare kwin ietre mikata gare tärä keteitibätä. Kukwe ne ñan tuabare aune kwin krubäte ñobätä ñan aune nganka tä nikenta ja gwire kokwäre ye tä nemen ji ngetrete yete ngwane tä nike ji yebiti ye köböire tä nementa bäri jötrö gwi aune ñaka ja di gainte ngwarbe.

◼ Brújula tä nukwä teri. Nukwä tä niken kä mada kokwäre ngwane tä dikekä mente krubäte kä ñüre, moren, ño erere te ta akwa tä niken medente ye erere känti tä nemen. ¿Ñokänti ye nemen bare? Campo magnético kä tibienkwe ye tä mate nukwä yebätä ye namani gare nitre ja tötikaka krikri ie. Akwa tärä Science, tä niere erere “kä jene jene ye ererebätä campo magnetico niken kän ngrabare, aune kä norte ye campo magnetico ñan mike gare metre ta käre”. Aisete, ¿nändre medente tä ye ñokänti tä nemen gare nukwä ie? Köbö kwatire kwatire tätre brújula teri ye ükete ñänä tä niken nekä medente ye ererebätä. Ñänä ñaka tä nike nekä käre ja erebe, aisete nukwä ye tä kä ñüre te, moren te o estación medente ye gare ietre. Kukwe jökrä nebiti tätre ja jie ngwen.

¿Nirekwe nganka ye mikani töbätä ja jie mikakäre kore? ¿Nirekwe diribare nukwä ie ne kwe ja jie rabadre gare ie? ¿Jatani nikwite jatäri ye köböire? ¿Ni töbätä käkwe sribebare?

[Reconocimiento]

© E.J.H. Robinson 2004