Kukwe bäri ütiäte nuaindre käne. Kukwe bäri ütiäte ye mikadre nuaindre käne jai mäträita Bibliakwe (Filipenses1:10). Dre tä nuaindre mäi ye mäkwe tika täräbätä jai biti mäkwe ñäkätubu, meden ütiäte, nuaindre jötrö ngwarbe aune meden abokän ñan ütiäte krubäte. Akwa, kukwe mada ütiäte ye ñan käi kwitadrekä jabiti ñodre, mrö kökadre kwetadre dere, ribe ñan jötrö ngwarbe aune jondron nuaindre jötrö ngwarbe ñodre, programa tuin kwin mäi ye tuadre kenanbe. Akwa ye ñan tä mike gare ye abokän bäri ütiäte. a

Töbike kwin käne. Eclesiates10:10 tä niere: Ü tu ñakare yebiti ñan nuäre kri tikaraka, akwa tu tikadre ngwane rabadre nuäre sribikärebiti. Ja ngwanta töbätä jondron sribekäre ngwane nuainta kwin. Ü tu tikadre käne sribikäre, ye erere kukwe ükadrete kwin jai ñaka kä juankäre ngwarbe ta. Jondron ñaka ütiäte tä kä denkä aune ni ngwen di nekä ye nuaindre mada ngwane o ñaka nuaindre. Sribi mikata nuaindre jai ye tä krüte aune kä täbe mäi ngwane, ¿ñobätä mä ñan raba mada nuainne biarebe? Mä tä töbike kwin käne ngwane namani bare ni iti töbätä käkwe ü tu tikani sribi känenkri ye erere rabai bare mäbätä: ye köböire kukwe kwin rabai bare mä kräke.

Kukwe braibe mikadre ja käne. Mäkwe ñakare nie kukwe ñaka ütiäte aune tä kä denkä nikän yei. Sribi aune kukwe diandre nuaindre jai krubäte ye raba mä mike nainte aune kä juto ye denkä mäkän.

Ñan jondron mikadre mada ngwane kräke o ja töi kwitadre gwä gwä. Eclesiastés 11:4 tä niere: “Nire okwäta kwekebe murie yebätä ye ñan nura nökai aune nire tä nikren muta yebätä ye ñaka nura ngwä ötai”. Ni sribikä tä kä kwin o kä moren nüra nökara ye ngübare ye ngwane bati bobu tä sribi ye mikete nuaindre mada ngwane, akwa ye tä kä denkä kän aune yebätä nüra ñaka krubäte kwe ñobätä ñan aune ñaka nura nökö aune ngwä ötö. Ye erere arato, nita nemen töbike krubäte ye raba ni ngwen kukwe ruäre mike nuaindre jai ja känenkäre. O kukwe jökrä rabadre gare nie ngwane batibe nikwe kukwe diandre nuaindre jai ye ni raba nemen nütüre. Bäkänä kukwe ruäre nita den nuaindre jai ngwane nikwe töbikadre kwin käne. Yebätä, ni töbätä tä töbike kwin käne kukwe diankäre nuaindre jai nieta Proverbios 14:15. Akwa metrere kukwe bäsi jökrä känti ni rabai töbike (Eclesiastés 11:6).

Kukwe jökrä rabadre bare metre ye mä ñan ngüba. Santiago 3:17 tä niere: “Akwa kukwe töbätä erametre tä kite Ngöbökri” ye tä kukwe mike nüke gare jai. Jondron nuain kwin tö kwin ye käi kitadrekä. Akwa kukwe jökrä rabadre bare metre yei ni tö ngwane raba ni töi mike ulire aune ñaka rabai bare. Ñodre, ni iti tä ja kite kukwe madabiti ngwane, kukwe ñan rabai bare kwin ie aune yebätä ja kitai kwe tädre gare ie. Akwa, ni tö jondron nuaindi metre yebätä kä jüräta nemen ye köböite ñaka tö nuaindi jankunu. Ni töi rabadre kukwe ruäre nuainne ye kwin. Ye nieta Proverbios 11:2 yebätä: “Nitre ie gare ñaka raba kukwe jökrä ükete kaibe ye tä ja ngwen töbätä”. Ni töi bobre ie kukweta nainte ye ñaka tä ngwen ngoto ritekä ñakare aune tä ja kötaireta akwle.

Sribi aune ja näkwita ye nuaindre debe näre. “Ja dükadre chi ye bäri kwin, sribidre krubäte” ye kräke (Eclesiastés 4:6). Nire töi sribi aibebätä tä kä denkä krubäte jai sribikäre yebätä di ñaka nemen kukwe kwin tä nemen kwe sribi köböire ye käi ngwankäre juto jabätä. Akwa ni krenkröre ye tä kä ütiäte ye juen ngwarbe ta ja dükakäre bäri. Jondron nuaindre debe näre ye Biblia tä mike gare: Tä ni töi mike sribire ja dibiti arato käi ngwen juto jabätä; ye abokän Ngöböta jondron kwin bien nie (Eclesiastés 5:19).

Ja dükadre debe näre. “Erametre, ti rabai tibien aune tikwe kübiai jäme” niebare ni iti Biblia tikakakwe (Salmo 4:8). Ni umbre bäsi jökrä käkwe ja dükadre ora krä kwä deu ne kwe ngrabare aune töi tädre kwin. Blitata ni töi tädre kwin yebätä ngwane, ja dükadre ye kä diankata kukwe kwin kräke jai, ñobätä ñan aune ye köböire ni töi tä sribire kwin aune ti töi tä ngitiekä bäri kwin. Ni ñan tä kübien kwin ngwane, kukwe tä nemen bare jene: Ye köböite kukwe tare tä nakainkä nibätä o kukwe ña kwin nuainta nikwe, nita nemen rubun.

Jondron raba nemen bare mäi erere mäkwe nuain. “Dre tuin ni okwä ie ye käi ngwandre juto jabätä ye bäri kwin” jondron ie ni tö ye kräke (Eclesiastés 6:9). ¿Ye dre gärätä? Ni töbätä ngwane dre ie ni tö yei ñaka ja gobrain mana o ñaka jondron ñaka raba nemen bare ie ye mike nuaindre jai. Yebätä ñaka ja tuenmetre ngökadre kukwe bämikata kwin o jondron bian tö ütiä dre yei. Ñakare aune bäri kwin, “dre tuin ni okwä ie” ye abokän dre raba nemen nikwe ye erere käi tädre juto nibätä.

Mä töi tötikani ño ye mäkwe trä tua. Ni tötikani ño ye ererebätä kukwe meden kwin aune ütiäte ye dianta nuaindre jai. Ja nire nikwe ye rabadre buko ngwane, ni tötikani ye abokän tukwen köböire buko ñäkä raba kä keteiti kokwäre ye kwrere. Ye abokän, ni tötikani ye tä ni dimike kukwe kwin den nuaindre jai ñaka kä juankäre ngwarbe ta. ¿Aune medente raba kwen nie? Nitre kwati tä Biblia ye känene, yebiti tärä ye tä ni mike töbätä nüke gare ietre tätre bämike (Proverbios 2:​6, 7).

Ja tare ye bämikadre käre. Ja tare ye “köböire nita nemen keteitibe” nieta Colosenses 3:14. Ni ñan ja tarere ngwane nüna ñaka raba kä jutobiti aune ja ñan raba ruin kriemikani nie, metrere ni ja mräkäre ye ngätäite. Kukwe metre ne nire ñan tä mike täte aune tä ngwian o sribi ye mike bäri ütiäte jai ngwane, tä kä jäme kwe ye mike kukwe kri te. Ñan ngwarbekäre ja tare ye Biblia tä kädekete bä kabre aune ja taredre ye ni töi bäri ütiäte nieta kwe (1 Corintios 13:​1-3; 1 Juan 4:⁠8).

Mäkwe kä dianka jai mrö ja üaire kräke. Ni iti kädekata Geoff kwe muko kwin nämäne aune monsotre nämäne nibu kwe, arato nämäne sribire paramédico, ye sribi kwin nämäne kwe. Akwa, sribi kwe ye nämäne mike ja tuin ngwärere ja tare nika aune gata yebe. “¿Ne erere nünandre?”. Ye nämäne ngwentari jai. Bati täräkwata nitre testiko Jehovakwe yebätä ñäkäbare kwe aune kukwe ngwantari nämäne kwe jai kädrie nämäne yete ye kwani ie.

Dre nükani gare Geoff ie ye mikani gare kwe muko aune monsotre kwe yei, aune tö namanintre kukwe mikai gare bäri jai. Mräkä jökrä käkwe ja tötika Bibliabätä kömikani, ye köböire jondron kwin keta kabre namani kwe aune ñaka namanina kä gainte ngwarbe. Ne arato kä te nüna kärekäre rabai aune ñaka ja tare nikadi ye ie jatanintre tö ngwen (Revelación [Apocalipsis] 21:​3, 4).

Kukwe namani bare Geoffbätä ye tä kukwe niebare Jesukwe ne ngwen törö nie: “Nire nire ie gare tä kukwe ja üaire ribere jai yebätä käta juto” (Mateo 5:⁠3). ¿Mätä juto kä diankakäre jai kukwe ja üaire ribeta jai mäkwe ye kräke? Kä diankata jai jondron mada kräke ye ñan raba mä mike bäri töbätä aune kä mike juto mäbätä köbö kwatire kwatire.