1. ¿Ni mräkätre dre nuaindre ie ni töta nemen?

MERI Testiko kädekani Pauline * tä niere: “Kukwe metre rababa gare tie ye ngwane, ti törbaba ti mräkätre jökrä tuai nemen Kä Bä Nuäre yete. Ti muko Wayne aune nun ngobo chi ye ti törbaba tuai Jehová mike täte jabe”. Ni mräkätre ruäre ie Ngöbö jämi nemen gare aune ñaka tarere ngwane, ja raba nemen ruin nie Pauline erere.

2. ¿Kukwe meden meden ngwantarita abokän nibike mike gare jai kukwe ja tötikara nekänti?

² Ni ñaka raba ni mräkätre mike ja dibiti kukwe metre ye kain ngäbiti. Akwa, ni raba niaratre dimike ne kwe kukwe nieta Bibliabätä ye rabadre tuin kwin ietre (2 Tim. 3:14, 15). ¿Ñobätä nikwe kukwe driedre ni mräkätre ie? ¿Ñobätä nitre ie ja ruin ño ye mikadre nüke gare jai? ¿Ni raba dre nuainne ne kwe niaratre rabadre nemen Jehová tarere arato? ¿Aune ja mräkätre konkrekasionte raba ni dimike ño?

3. Kukwe nieta 2 Pedro 3:9 ye erere, ¿ñobätä nikwe kukwe driedre ni mräkätre ie?

³ Jehová köböra nitre gobrainta Satanakwe ye gainte. Nire nire tä töbike kwin nünankäre kärekäre ye aibe rabaite nire (Hech. 13:48, TNM). Nita kä denkä krubäte jai kukwe driekäre nitre nünanka ni bäre yei, aisete ni mräkätre rabadre Jehová mike täte ie ni töta nemen arato. Ni Rün kä kwinbiti ni tarekä “ñaka tö mun gaite  jire iti; ñakare aune mun jökrä käkwe ja töi kwitadre ie niara tö” (ñäkädre 2 Pedro 3:9 yebätä). *

4. ¿Nita kukwe driere ni mräkätre ie ye ngwane dreta nemen bare?

⁴ Kukwe drieta nikwe nitre diantarikäre ye ngwane, kukwe meden ni raba niere o meden ni ñaka raba niere ye nikwe ngwandre törö jai. Ni mada ñaka gare nie ie nita kukwe driere ngwane, nita ja ngübarebiti blitakäre akwa nita kukwe driere ni mräkätre ie ye ngwane nita kukwe niere metre ta ietre.

5. Nikwe kukwe driedre ni mräkätre ie ye ngwane, ¿nikwe dre ngwandre törö jai?

⁵ Nikwe kukwe driebare kena ni mräkätre ie ngwane, nikwe ñaka nuainbare kwin yebätä ni raba nemen töbiketa aune nikwe nuaindre kwin näre tä nemen ruin nie. Apóstol Pablo kukwe nebiti mäträbare ni kristianobätä: “Käre munkwe blita ja moto jämenbti ni mda mdabe amne mun kukwei rabadi mate nuäre ni mda mda olote, ni mda mdakwe kukwe ngwiandretari ño ño munye Ngöböbtä, ye munkwe kukwe kadre ngäbti ño rabadre gare munye abkokäre” (Col. 4:5, 6). Nikwe blitadre ni mräkätre ben ye ngwane, nikwe texto ye ngwandre törö jai. Ñobätä ñan aune nikwe ñaka ja ngübadrebiti blitakäre bentre ngwane, niaratre raba kämikekä kukwe metre yebätä.

6, 7. Ni muko ñaka Testiko ie ja ruin ño ye mikadre nüke gare jai ye ütiäte krubäte ye mä raba mike gare keteiti.

⁶ Nitre ie ja ruin ño ye mikadre nüke gare jai. Pauline abokänbätä blitani käne, tä niere: “Kenanbe ti törbaba blitai kukwe ja üaire ye aibebätä ti muko ben. Bäsi nun ñaka nämä blite kukwe ‘madabätä’”. Akwa, Wayne ie kukwe Bibliabätä  ñaka nämäne gare krubäte, yebätä Pauline nämäne dre niere ie ye ñaka nämäne nüke gare ie. Pauline töi nämäne kukwe mika nämäne täte kwe ye aibebätä Wayne nämäne nütüre. Pauline nämäne kukwe ngwarbe mike täte aune kukwe yebiti ngöka nämäne ye jürä nämäne Wayne yebätä.

⁷ Pauline ie törö, dere dere aune bämän krüte yebätä nämäne kä denkä jai rabakäre keteitibe ja mräkätre ben, gätäbätä, kukwe driere aune kukwe ruäre nuainne. Niara tä niere: “Ruäre ngwane, Wayne nämäne nüketa gwi ngwane, ni mada ñaka nämäne gwi aune yebätä ja nämäne nemen ruin kaibe ie”. Ni jökräbätä tä nemen bare erere, niara nämäne nemen muko aune monso kwe ye uliere. Nire nire ben Pauline nämäne ja kete ye ñaka nämäne gare Wayne ie aune muko kwe ye nämäne nitre mada ye mike bäri ütiäte niara kräke nämäne nemen ruin ie. Yebätä ja tuainmetre kwe ben niebare kwe ie. Wayne ie ja nämäne nemen ruin ño ye Pauline mikadre nüke gare jai, ¿ñan ererea?

8. Kukwe nieta 1 Pedro 3:1, 2 ye erere, ¿ni mräkätre tä dre mike ñärärä metrere?

⁸ Nita ja ngwen ño ye nitre mada tä mike ñärärä. Nita dre niere ye ñan ai mikata ñärärä ni mräkätre yekwe, ñakare aune nita dre nuainne ye mikata ñärärä metrere kwetre (ñäkädre 1 Pedro 3:1, 2 yebätä). Kä nikani ta ngwane, kukwe ye nükani gare Pauline ie. Tä niere: “Wayne nämä nun tarere aune ñaka töi nämä ti tuanmetrebätä ye nämä gare tie. Akwa niarakwe ti tuainmetre nieba kwe tie ye ngwane, rükaba gare tie ti rabadre ja ngwen Jehovata dre niere ye erere. Ti ñaka rabadre blite krubäte kukwe mika nämä täte tikwe yebätä ben, ñakare aune ti rabadre kukwe kwin bämike niara käne”. Aisete, ja töi mikani kwe ñaka blite Bibliabätä Wayne ben, ñakare aune dre dre nuain nämäne kwe köbö kwatire kwatire te yebätä nämäne blite ben. Pauline töi nämäne  bäri jäme aune ngobo kwe nämäne ja ngwen bäri kwin ye jutuabare Wayne ie (Prov. 31:18, 27, 28). Biblia ye köböire niara mräkätre ye nämäne ja ngwen kwin nükani gare ie, yebätä ja töi mikani kwe kukwe nieta Bibliabätä ye kukwe nuin (1 Cor. 7:12-14, 16).

9. ¿Ñobätä nikwe ñaka ja ngwandre di nekä?

⁹ Ñaka ja ngwandre di nekä. Jehovata kukwe kwin bämike ni käne. Niara tä kä bien nitre ie ne kwe rabadre kukwe kwin ye kain ngäbti aune ja nire ye rabadre kwetre (Jer. 44:4). Apóstol Pablo niebare Timoteo ie rabadre nitre mada dimike jankunu, ñobätä ñan aune ye köböire niara rabadrete nire aune nire nire käkwe niara kukwe nuadre ye rabadrete nire arato (1 Tim. 4:16). Ni mräkätre tare nikwe yebätä kukwe metre Bibliabätä rabadre gare ietre ie ni töta nemen. Pauline nämäne blite töi jämebiti aune nämäne ja ngwen kwin ye matabare kwin mräkä kwe yebätä. Nengwane käta juto Pauline yebätä, ñan ñobätä aune tätre sribire gwairebe Jehová kräke, niara aune Wayne tä sribi prekursor nuainne aune Wayne tä sribire ni umbrere.

10. ¿Ñobätä nikwe ni mada ngübadre bätärekä?

¹⁰ Ni mada ngübadre bätärekä. Kukwe nieta Bibliabätä ye ererebätä nita kite nüne ye ngwane, nita kukwe mike täte aune nita ja ngwen ño ye ni mräkätre käkwe kadre ngäbiti ye ñaka tä nemen nuäre kräketre. Nitre kukwe ngwarbebätä tä fiesta nuainne ye ni ñaka tärä nemen nuainne bentre aune ni ñaka tä ja mike kukwe gobrankwe yete ye tä nüke gare ietre. Kenanbe niaratre ruäre raba nemen rubun ni kräke (Mat. 10:35, 36). Akwa ni ñaka niaratre tuanemetre. Nita kukwe mike täte ye nikwe ñaka mikadre gare ietre ngwane, nita ja mike kukwe ükatekä ni mräkä kräke aune ja nire kärekäre ye rabadre kwetre ie ni ñaka tö ye nita bämike kukwe yebiti. Akwa kukwe ükadrete ni mada kräke ye Jehovakwe mikani gare metrere Jesús ie (Juan 5:22). Nikwe ni mada ngübai bätärekä ngwane, ni mräkätre raba kukwe Ngöbökwe ye kukwe nuin ja känenkäre (recuadro “ Internet käi nikwe yebiti nikwe kukwe mikadre gare” mikadre ñärärä).

11-13. ¿Alice ja ngwani ño rün aune meye ben ye tä dre driere nie?

¹¹ Nikwe blitadre metre akwa töi jämebiti (Prov. 15:2). Alice dre nuainbare ye ani mike gare jai. Niara nämäne nüne mente rün aune meye yebätä ngwane, kukwe metre ye namani gare ie, rün aune meye nämäne ñaka Ngöbö mike era jai aune nämäne ja mike kukwe gobrankwe yete. Kukwe kwin namani gare Alice ie yebätä blitadre kwe rün aune meye ben ye nükani gare ie. Niara tä niere: “Mätä kukwe meden mike täte aune nuainne ye mäkwe mikai gare mä mräkätre ie ngwane, mä mräkätre rabai bäri rubun”. Aisete, kukwe nieta Bibliabätä ye nämäne tike rün aune meye ie ne kwe niaratre nämäne töbike ño mikakäre gare jai aune metrere nämäne kukwe tike ja taredre yebätä (1 Cor. 13:1-13). Niara ngübabare kwetre yebätä nämäne debe bien ietre aune nämäne jondron juen kräketre. Niara nämäne nüke basare ietre ngwane, nämäne ja di ngwen sribi gwita ye nuainne meye dimikakäre. Akwa, niara nämäne kukwe mike täte yebätä blitabare kwe rün aune meye ben ngwane, kenanbe kukwe ye ñaka matabare kwin bätätre.

¹² Nämäne rün aune meye ben gwi ngwane, nämäne ñäke jankunu Bibliabätä mantre jetebe. Alice kräke Kukwe Ngöbökwe nämäne ütiäte ye nükani gare meye ie yekwe meye dimikani nieta kwe. Bäsi bätäräbe rün tö namani kukwe Bibliabätä aune niara nämäne kukwe mike täte ye mikai gare ruäre jai, ne kwe kukwe meden ñaka metre drie nämäne Bibliakwe ye kwandre ie yekäre. Alice tä niere: “Tikwe Biblia bianba kwati ie aune yete tikwe kukwe tikaba ie”. ¿Dre namani bare? Kukwe ngwarbe ñaka kwani rün ie; ñakare aune ñäkäbare kwe Bibliabätä yekwe töi mikani ñan krütare.

¹³ Kukwe meden meden ben nikwe ja tuadre, akwa yebiti ta nikwe blitadre metre aune töi jämebiti (1 Cor. 4:12b). Ñodre, Alice meye ja  mikani niara rüere yebe ja tuani kwe. Niara tä niere: “Tikwe ja ngökaba ñöte ye ngwane, mama nieba tie ti ñaka nämä ja ngwen kwin”. ¿Alice dre nuainbare? Niara arabe tä niere: “Ti ñaka rababa kwekebe, ñakare aune tikwe ja töi mikani ja mike testiko Jehovakwe aune tikwe ñaka ja töi kwitaita tikwe nieba ie töi jämebiti. Niara nämä tare tikwe, tikwe nieba ie. Nunkwe muaba jabe, ye bitikäre tikwe mrö bänänte sribeba kräke. Yete ja käne, Biblia ye köböire ti nämä ja ngwen kwin jataba nüke gare mama ie”.

14. ¿Ñobätä nikwe ñaka ja ngwandre di nekä jire ni mräkätre tä kukwe niere nie yebätä?

¹⁴ Nita sribi Jehovakwe ye mike tuin ütiäte jai ye ñaka raba nüke gare bengwairebe ni mräkätre ie raba ruin nie. Ñodre, Alice ja töi mikani sribi prekursor nuainne aune ñaka ja töi mikani kwe niken kwela krite rün aune meye tö namani ie ye erere, yebätä meye muabareta. Akwa Alice ñaka ja töi kwitani. Niara tä niere: “Mä mräkätre töita ño ye erere mäkwe ja töi mikadre ngwane niaratre törbai mä tuai kukwe mada nuainne arato. Akwa mä töita dre nuainbätä ye mäkwe mikadre gare metre aune töi jämebiti ietre ngwane, niaratre ruäre raba ja töi mike mä kukwe nuin”. Ye erere namani bare niarabätä. Nengwane niara rün aune meye tä sribi prekursor nuainne aune rün tä sribire ni umbrere.

15. Kukwe nieta Mateo 5:14-16 aune 1 Pedro 2:12 ye erere, ¿ni raba “jändrän kuinkuin” nuainne ño ni mräkätre dimikakäre?

¹⁵ Nitre Jehová mikaka täte tä “jändrän kuinkuin” nuainne ye köböire niarata nitre mada töi mike kite ja kokwäre (ñäkädre Mateo 5:14-16; 1 Pedro 2:12 yebätä). Mä muko ñaka kukwebätä ngwane, ¿ja mräkätre konkrekasionte gare ie? Pauline abokänbätä blitani käne, niara nämäne ja mräkätre nübaire ja gwirete ne kwe niaratre  rabadre gare Wayne ie. Nitre mada kadre ngäbiti ja erebe ye ja mräkä iti käkwe niara dimikani ye törö ie. Wayne tä niere: “Ja mräkä yekwe köbö ribeba ngwarbe jai sribibätä jadaka mrusaikäre tibe. Yete rababa gare tie niara nämä ja töi mike nitre mada mada erere”.

16. ¿Ñobätä nikwe ni mräkätre nübaidre gätäbätä?

¹⁶ Ütiäte krubäte nikwe ni mräkätre nübaidre jabe gätäbätä yekwe niaratre dimikai (1 Cor. 14:24, 25). Wayne sribibare ye bitikäre janamane kena Jesús Ja Nire Biani Ngwaninta Törö Jai yebätä aune gätä ye namani bare ora braibe te. Niara tä mike gare: “Kukwe kä drieba ye ñaka rükaba gare jökrä tie, akwa ti ka ngäbitiba ño yebrä törö kwin tie. Niaratre rükaba ti känti aune kise ngökaba kwetre tie. Niaratre ñaka nämä ja bämike jerekäbe ye rükaba gare tie”. Kä kwati krubäte te ja mräkä iti aune muko kwe käkwe Pauline dimikani ngobo kwe yebe gätäte aune kukwe driekänti. Aisete, Pauline nämäne kukwe mike täte ye Wayne ja töi mikani mike gare jai, yebätä ja tötika Bibliabätä ye ribebare kwe ja mräkä yei.

17. Drebätä ja ñaka rabadre ruin ngite nie, ¿akwa ñobätä nikwe ni mräkätre dimikadre jankunu?

¹⁷ Köbö rükai ngwane ni mräkätre jökrä käkwe Jehová mikai täte ye nita ngübare. Erametre, nikwe ja di ngwain krubäte niaratre dimikakäre, akwa niaratre ñaka kukwe metre kain ngäbiti jire raba ruin nie. Ye erere rabadre bare ngwane, ja ñaka rabadre ruin ngite nie kukwe dianta nuaindre kwetre jai yebätä. Ne madakäre, ni ñaka raba ni mada mike ja dibiti kukwe mikata täte nikwe ye kain ngäbiti. Akwa yebiti ta, ni ñaka rabadre ja di ngwen nekä, ñakare aune nita Jehová mike täte kä jutobiti ye jutuadi niaratre ie. Nikwe oradre niaratre kräke, kukwe metre yebätä blitadre bentre aune dimikadre bökän ye nikwe ngwandre törö jai (Hech. 20:20). Nita ja di ngwen ye köböire Jehovakwe kukwe kwin mikai nemen bare ni kräke yei nikwe tö ngwandre. Aune ni mräkätre käkwe ja töi mikai ni kukwe nuin ye köböire niaratre rabaite nire.