1. ¿Ni kristiano dre nuaindre ja nire ganainkäre?

NI KRISTIANO jökrä tä nen ja nire ganainkäre. Nita mekerabe o bitinkä kukwebätä akwa nikwe niadre jankunu nememe kä kitani mrä yekänti. Apóstol Pablo mäträbare nitre kristiano Filipos yebätä ye raba ni dimike nen jankunu nememe mrä. Konkrekasion siklo kena yete nitre kristiano ye ruäre nämäne Jehová mike täte kä kwati krubäte te, ye ngwane Pablo tärä tikani ietre. Niaratre nämäne kukwe kwin nuainne, akwa niaratre rabadre kä ngwen nüke jai niakäre jankunu ye Pablo ngwaninta törö ietre. “Tita nakwen kisere jiebti” niebare Pablokwe ye erere tö namani niaratre tuai ja ngwen (Filip. 3:14).

2. ¿Pablo mäträbare ye ñobätä namani kwin krubäte nitre Filipos kräke?

² Pablo mäträbare ye namani kwin krubäte. Kenanbe konkrekasion Filipos ja tuani kukwe kri ben. Kä 50 ye ngrabare, Ngöbökwe Pablo aune Silas juani Macedonia ye ngwane kukwe ye namani bare (Hech. 16:9). Juta yete meri kädeka nämäne Lidia yekwe niaratre kukwe nuani. Jehovakwe meri ye töi mikani kukwe kwin drie nämäne ye kukwe nuin (Hech. 16:14). Kä nikani braibe ta ngwane, meri ye aune nitre jökrä nämäne nüne ben yekwe ja ngökani ñöte. Akwa, Diablu ñaka namani kwekebe. Nitre juta yete nikani Pablo aune Silas ngwena nemen gobran aune nitre sribikä gobranbe ye ngwärekri aune Pablo bätä Silas nämäne ja mike gobran rüere niebare kwetre. Ye köböite Pablo aune Silas nuainbare tare, kitani ngite aune niaratre rabadre kämikekä juta yete niebare ietre (Hech. 16:16-40). ¿Yebätä Pablo aune Silas ja ngwani di nekä? Ñakare. ¿Aune ja mräkätre nämäne mrä konkrekasionte yekwe dre nuainbare? Niaratre kä ngwani nüke jai arato, ye namani  ütiäte krubäte. Erametre, Pablo aune Silas kukwe kwin bämikani niaratre käne yekwe niaratre dimikani.

3. ¿Pablo ie dre nämäne gare aune kukwe meden meden ngwantarita abokän nibike mike gare jai?

³ Pablo töi nämäne kwatibe ñaka ja ngwanbätä di nekä (2 Cor. 4:16). Akwa, ye nuainkäre niara rabadre ja töi mike kwatibe niakäre nememe mrä ye nämäne gare kwin ie. ¿Ni raba dre mike gare jai niarabätä? Kä ngwankäre nüke jai kukwe tare yebiti ta, ¿ni raba dre mike gare jai nitre Ngöbö mikaka täte tä tödeke ni näire yebätä? ¿Aune nita tö ngwen kukwe ja känenkäre ie ye tä ni dimike ño ñaka ja ngwen di nekä?

4. Kukwe ñaka nuäre ben Pablo nämäne ja tuin, ¿akwa yebiti ta dre nuainbare kwe?

⁴ Pablo tärä tikani ja mräkätre Filipos ie ngwane, nämäne medente aune nämäne ja di ngwen ño ye ani mike gare jai. Niara nämäne ngite gwi juta Roma yete, ñaka nämäne nuäre niara kräke kukwe driekäre ju ju te. Akwa yebiti ta, niara ja töi mikani kwatibe kukwe driere nitre nämäne nemen basare ie yei aune nämäne tärä tike konkrekasion nämäne mente mente yei. Ye erere arato, kä nengwane nitre kristiano kwati kräke ñaka nemen nuäre kukwe driekäre ju ju te ye tä kukwe driere nitre tä nemen basare ietre yei. Nitre ñaka tä kwen gwi yei tätre tärä tike töi mikakäre jäme arato.

5. Kukwe nieta Filipenses 3:12-14 ye erere, ¿dre käkwe Pablo töi mikani ja töi mike kwatibe nememe mrä?

⁵ Pablo jämi ja mike kukwebätä ye ngwane, dre nämäne kwe aune ja mikani ngite kwe ye ñaka tuanimetre kwe ja töi kwiteta. Ñakare aune “jändrän känekäne namani” ie niebare kwe ye namani ütiäte krubäte, ñobätä ñan aune ye köböire niara ja töi mikani jondron nämäne ja känenkäre yebätä aune Ngöbö mikani täte kwe nememe mrä (ñäkädre Filipenses 3:12-14 yebätä). ¿Dre dre tuanimetre Pablokwe abokänbätä töi rabadreta? Kena, Pablo jämi ja mike kristiano ye ngwane, kukwe keta kabre namani kwe. Akwa niara ie jondron ye namani tuin “jondron kwata kitakata ye kwrere” (Filip. 3:3-8, TNM). Ketebukäre, nitre kristiano ngwani ja tare nike kwe yebätä ja nämäne nemen ruin ngite ie. Akwa ñaka kukwe ye tuanimetre kwe ja töi kwiteta. Aune ketamäkäre, niara namani kristiano ye ngwane, kitani ngite, nuainbare tare, täkäni jäbiti, ru nikani ñöte niarabe ngöi, mrö ñaka namani kwetadre ie aune dän ñaka nämani ie kitadre jabätä, akwa kukwe jökrä yebiti ta kukwe kwin namani bare niara kräke. Yebiti ta, ñaka nütübare kwe niara sribibarera krubäte (2 Cor. 11:23-27). Kukwe kwin namani bare niara kräke aune ja tare nikani krubäte kwe, akwa yebiti ta niara rabadre näin jankunu ja käne ye nämäne gare ie. Aune ye erere ni rabadre nuainne arato.

6. ¿“Jändrän känekäne namani” nie ye ni raba käi kwitekä ño jabiti?

⁶ “Jändrän känekäne namani” nie, ¿ye ni raba käi kwitekä ño jabiti Pablo erere? Nitre ruäre käkwe ja mikani ngite yebätä ja täbe ruin ngite ietre yebe tätre ja tuin. Ye erere ngwane, ni kökanintari yebätä ni raba kukwe känene bäri. Nikwe ja tötikai, töbikaitari aune oradi kukwe kwin yebätä ngwane, yekwe ni dimikai ne kwe ja ñaka rabadre ruin ngite nie kukwe ñaka ütiätebätä. Aune Jehovakwe ngite juanina ta nibiti ye rükai gare nie aune nikwe kai ngäbiti. Kukwe mada ja töi kräke ye ani mike gare jai Pablo yebätä. Sribi ütiä bianta krubäte ye nitre Testiko ruäre käkwe tuanimetre sribikäre bäri Gobran Ngöbökwe kräke. Ye erere nikwe nuainbare ngwane, jondron känekäne namani nie käi kwitadrekä jabiti ye abokän dre dre nikwe tuanimetre yebätä ñaka ja töi mikadreta meden gärätä (Núm. 11:4-6; Ecl. 7:10). “Jändrän känekäne namani” nie nieta ye abokän dre nuainbare nikwe Jehová  kräke o kukwe meden tare ben nikwe ja tuanina ye gärätä arato. Ni Rün kä kwinbiti käkwe ni dimikanina ño aune kukwe meden kwin mikanina nemen bare kwe ni kräke ye nikwe ngwain törö jai ngwane, raba ni dimike ja kete bäri niarabe. Akwa, ni ñaka rabadre nemen kwekebe aune ni ñaka rabadre nütüre nikwe sribibarera ünä Ngöbö kräke (1 Cor. 15:58).

7. Kukwe nieta 1 Corintios 9:24-27 ye erere, ¿ni raba dre nuainne ja nire ye ganainkäre? Mä raba mike gare keteiti.

⁷ “Munkwe ja di mika kri” niebare Jesukwe ye nämäne gare kwin Pablo ie (Luc. 13:23, 24). Kristo erere, apóstol Pablo rabadre ja ngwen dite nememe mrä nämäne gare ie. Aisete, ni kristiano tä dre nuainne ye bämikani kwe nitre niaka yebätä (ñäkädre 1 Corintios 9:24-27 yebätä). Nitre niaka ie kä kitata niakäre yekänti tätre ja töi mike aune dre raba niaratre näkwite yebätä ñaka tätre ja töi mike. Ñodre, kä kitata niakäre ye nuaindre jutate ngwane, nitre niaka ye raba niken tienda o jondron mada raba niaratre näkwite yekänti ta. Dre dre rürübäinta tiendate ye nitre niaka ñaka rabadre nünenkä mikakäre ñärärä, ¿ñan ererea? Ñakare, ñobätä ñan aune tö ganain. Ye erere arato, nita nen ja nire ganainkäre, yebätä ni ñaka rabadre ja tuenmetre näkwitadre. Dre rabai nikwe yebätä nikwe ja töi mikai aune ja di ngwain täte Pablo erere ngwane, nikwe ja nire ganain.

8. ¿Kukwe meden ketamä nibike mike gare jai?

⁸ Kukwe ketamä köböite ni ñaka raba nen jankunu yebätä ani blite mada. Nita kukwe ngübare abokän ñaka nemen bare jötrö, nita kite di brai aune nita ja tuin kukwe tare ben kä kwati krubäte te. Nitre mada Ngöbö mikaka täte käkwe dre nuainbarera yekwe kukwe ruäre mikai gare ja töi kräke nie (Filip. 3:17).

9. Nita kukwe ngübare abokän ñaka nemen bare jötrö ngwane, ¿dre raba nemen bare nibätä?

⁹ Nita kukwe ngübare abokän ñaka tä nemen bare jötrö. Ngöböta kukwe kwin käbämike ye ni tö tuai nemen bare. Kukwe käme nuain nämäne Judá ye mikadre krüte yei ni Ngöbö kukwei niekä Habacuc tö namani ye mikani gare kwe Jehovai ngwane, niara kukwe ye ngübadre Jehová niebare ie (Hab. 2:3). Akwa, nita kukwe ngübare ye ñaka nemen bare jötrö ngwane kä ñaka  raba kite juto nibätä. Ye köböite ni raba kite di nekä (Prov. 13:12). Kukwe ye erere namani bare siklo 20 yete. Kä ye ngwane, nitre kristiano kwati dianinkä nänkäre kä kwinbiti ye töi nämäne nänbätä kä kwinbiti kä 1914 yete. Nitre Ngöbö mikaka täte metre nämäne kukwe ngübare abokän erere ñaka namani bare ngwane, ¿dre nuainbare kwetre?

10. Royal aune muko kwe Pearl Spatz nämäne kukwe ngübare ye ñaka namani bare ngwane, ¿dre nuainbare kwetre?

¹⁰ Royal aune muko kwe Pearl Spatz käkwe ja tuani kukwe meden ben ye ani mike gare jai. Ja mräkä Royal ja ngökani ñöte kä 1908 yete, kä nämäne 20 biti ye ngwane. Niara näin kä kwinbiti yei nämäne tö ngwen kwatibe. Aisete, ja mräkä ye tö namani ja mäkäite ja ngwai Pearl ben kä 1911 yete, yebätä niebare kwe ie: “Dre rabai bare kä 1914 yete ye gare mäi. Nikwe ja mäkäite ngwane, nikwe ñaka kä mikadre niken raire ta”. Kä 1914 yete, niaratre ñaka nikani kä kwinbiti ngwane, ¿niaratre ja ngwani di nekä? Ñakare, ñobätä ñan aune dre rabai kwetre ye ñan aibebätä töi nämäne, ñakare aune töi nämäne metrere Ngöbö mikabätä täte. Niaratre töi nämäne kwatibe kä ngwanbätä nüke jai ja nire ganainkäre. Aune ye erere nuainbare kwetre. Niaratre ñaka ja ngwani di nekä aune Ngöbö mikani täte kwetre kä kwati krubäte te nememe nünanbare mrä kwetre Kä tibienbätä ye ngwane. Jehová ja kä mikadre deme, niara aibe rabadre gobrane aune kukwe käbämikata kwe ye rabadre bare jökrä ie ni tö. Kukwe ye jökrä rabai bare kä kitani kwe ye erere te yei ni raba tö ngwen metre. Ye jämi nemen bare, aisete nikwe ja töi mikadre jankunu sribire Ngöbö kräke aune kukwe ngübata nikwe ye ñaka rabadre bare jötrö ngwane nikwe ñaka ja ngwandre di nekä.

11, 12. ¿Ni di niena braibe akwa ñobätä nikwe ja di ngwandre jankunu? Mä raba mike gare keteiti.

¹¹ Ni dita kite brai. Nitre niaka ye tädre dite niakäre, akwa niakäre kukwe ja üairebiti kukwe ye erere ñaka ribeta. Ñobätä ñan aune, nitre kwati Ngöbö mikaka täte ye di kite brai akwa töita kwatibe ririabätä jankunu kukwe ja üairebiti (2 Cor. 4:16). Arthur Secord * dre nuainbare ye ani mike gare jai. Niarabiti kä namanina 55 sribibätä Betelte aune kä nämäne 88 biti ye ngwane meri Testiko niara kräkäi mikaka käkwe niebare ie töi kwinbiti: “Ja ngwai Secord, mä ngrabare ye nibira bobre sribi Jehovakwe nuainbätä”. Akwa, Arthur dre nuainbare ye ñaka nämäne ngwen törö jai. Ja mräkä Secord meri Testiko niara kräkäi mikaka ye mikani ñärärä kötare kwärä aune niebare kwe ie: “Ye metre. Akwa metrere nikwe dre nuainbarera ye ñaka bäri ütiäte, ñakare aune ni raba dre nuainne gwäune ye nikwe nuaindre”.

¹² Nikwe sribibare kä kwati krubäte te Jehová kräke, ¿akwa nengwane nita bren yebätä ñaka  nemen nuäre ni kräke sribikäre kräke? Ye erere tä nemen bare nibätä ngwane, nikwe ñaka ja di ngwandre nekä. Nikwe dre dre nuainbare Jehová kräke ye jökrä niarata mike tuin ütiäte jai (Heb. 6:10). Nita sribire krubäte Jehová kräke ye ñan aibe ngwane nita niara tarere bämikata nikwe ie ye nikwe ngwandre törö jai. Ñakare aune, nita töbike kwin aune dre dre ni raba nuainne erere nita nuainne yebiti nita bämike nita niara tarere (Col. 3:23, TNM). Ni raba dre nuainne aune dre abokän ni ñaka raba nuainne ye gare ie aune niara ñaka tä kukwe ribere krubäte nie (Mar. 12:43, 44).

13. Anatoly aune Lidiya yebätä dre namani bare aune niaratre kukwe kwin bämikani, ¿ye raba ni dimike ño ja tuin kukwe keta kabre ben kä kwati krubäte te?

¹³ Kukwe tare ben nita ja tuin kä kwati krubäte te. Nitre Jehová mikaka täte ye ruäre käkwe kä ngwanina nüke jai kukwe keta kabre ben aune ja mikata rüere yebe kä kwati krubäte te. Anatoly Melnik, * käi Moldavia yekwe dre nuainbare ye ani mike gare jai. Kä nämäne 12 biti ye ngwane, nitre sribikä gobranbe nikani rün ngwena ngite aune jänikani mente Siberia bäsi 7,000 kilómetro mräkätre kwe okwäbäre. Kä nikani kwati ta ye bitikäre, Anatoly, meye aune moloi kwe jänikani Siberia arato. Ja känenkäre, niaratre namani nemen gätäbätä, akwa rabakäre yete niaratre nämäne näin 30 kilómetro nieve tibo krubäte yete ta. Ja känenkäre, ja mräkä Melnik kitani ngite kä komä te, muko kwe Lidiya aune ngangän kwe biti kä nämäne kwati ye dianinkä niara okwäbäre. Anatoly aune mräkätre käkwe ja tuani kukwe tare keta kabre ben kä kwati krubäte te, akwa niaratre ñaka ja ngwani di nekä. Nengwane, Anatoly biti kä niena 82 aune tä sribire siba sukursal Asia central yete. Ni raba sribi meden nuainne Jehová kräke ye nikwe nuaindre aune nikwe ja di ngwanina ye erere nikwe nuaindre jankunu Anatoly aune Lidiya erere (Gál. 6:9).

14. Pablo rabadre nememe mrä yekäre, ¿dre nuaindre kwe abokän nämäne gare ie?

¹⁴ Pablo ja töi mikani kwatibe niabätä kukwe ja üairebiti nememe mrä. Niara abokän dianinkä nänkäre kä kwinbiti yebätä niara näin kä kwinbiti yei niara nämäne tö ngwen kwatibe. Akwa ye rabadre kwe yekäre, rabadre näin jankunu ja käne (Filip. 3:14). Ja mräkätre Filipos dimikakäre nememe mrä niarakwe kukwe bämikani ietre.

15. Nitre nämäne nüne ni romano erere, ¿ye ñobätä Pablo bämikani ja mräkätre Filipos ie ne kwe niaratre nändre jankunu ja käne?

¹⁵ Ja mräkätre Filipos ye dianinkä nünankäre  kä kwinbiti ye apóstol Pablo ngwaninta törö ietre (Filip. 3:20). ¿Ñobätä niaratre ñaka rabadre kukwe ye käi kwitekä jabiti? Nitre nämäne nüne ni romano erere ye nämäne ütiäte krubäte kä ye ngwane. * Akwa nitre kristiano dianinkä nänkäre kä kwinbiti ye kräke nüna bäri kwin nämäne, ñobätä ñan aune kukwe kwin nämäne niaratre kräke kä kwinbiti. Nitre nämäne nüne ni romano erere ye ñaka nämäne bäri ütiäte kukwe käbämikani ye kräke. Ye medenbätä, Pablokwe kukwe ne niebare ja mräkätre Filipos dimikakäre: “Kukwe kuin Jesubtä rabadre ütiäte ni mda mda okwäte, abkokäre munkwe nüna kuin metre” (Filip. 1:27). Kä nengwane, nitre kristiano dianinkä nänkäre kä kwinbiti ye tä kukwe kwin bämike ni käne, ñobätä ñan aune niaratre tä näin jankunu ja käne rabakäre nememe niaratre jänrikadre nünankäre kärekäre kä kwinbiti yete.

16. Nikwe nünandi kä kwinbiti o Kä tibienbätä, ¿akwa nikwe dre nuaindre jankunu nieta Filipenses 4:6, 7 yekänti?

¹⁶ Nikwe nändre jankunu ja käne ne kwe nüna kärekäre rabadre nikwe kä kwinbiti o Kä Bä Nuäre te Kä tibienbätä. Kukwe meden meden ben ni tädre ja tuin, akwa nikwe ñaka nikradre ja jiebiti jondron känekäne namani nie yebätä aune nikwe ñaka tuanemetre ja ngwen di nekä (Filip. 3:16). Kukwe ngübata nikwe ye ñaka tä nemen bare jötrö ngwarbe o ni di niena brai rabadre ruin nie. Nikwe ja tuanina kä kwati krubäte te kukwe tare ben o ja mikanina krubäte ni rüere rabadre ruin nie. Ye erere o ñakare, nikwe ñaka ja töibikadre, ñakare aune nita dre ribere jai aune nita ja di ribere ye nikwe mikadre gare Ngöböi. Niarakwe ni töi mikai jäme krubäte (ñäkädre Filipenses 4:6, 7 yebätä).

17. ¿Kukwe ja tötikara mada yekänti nikwe dre mikai gare jai?

¹⁷ Ni niaka tä ja di ngwen nememe mrä, ye erere nikwe ja töi mikadre kwatibe ja nire ganainkäre. Ni raba dre dre nuainne aune ni di nuäi ye ererebätä nikwe ja di ngwandre täte kukwe kwin tä ni kräke ja känenkäre ye ganainkäre. ¿Nikwe dre nuaindre nänkäre ja käne aune jankunu ji metre yebiti? “Dre dre ütiäte nünankrä bäri metre Ngöbökrä” abokän nikwe mikadre nuaindre käne jai aune mikadre ütiäte jai ye rabai gare nie kukwe ja tötikara mada yekänti (Filip. 1:9, 10).