1. ¿Nire nire käkwe konkrekasion kömikani kena kä Filipos yekänti?

APÓSTOL Pablo, Silas, Lucas aune Timoteo namani nitre Filipos nämäne nüne Roma yekänti ngwane, nitre kwati tö nämäne kukwe kwin Gobran Ngöbökwe yebätä ye kukwe nuai ye kwani ietre. Nitre kristiano nibokä nämäne kukwe driere kä jutobiti ye köböire niaratre konkrekasion kömikani kena juta yete. Nitre jökrä ja tötikaka ye namani ja ükökrö meri kristiana mantiame kädeka nämäne Lidia ye gwirete raba ruin nie (Hech. 16:40).

2. ¿Konkrekasion kä Filipos yekänti käkwe ja tuani kukwe meden ben?

² Konkrekasion ükaninte mrä yekwe ja tuani bengwairebe kukwe kri ben. Nitre nämäne ja mike kukwe metre rüere ye Satanakwe töi mikani nitre kristiano nibokä nämäne ja ngwen metre ye nuainne tare. Nitre sribikä gobranbe käkwe Pablo aune Silas kani ngite, niaratre metani krimananbiti aune biti kitani ngite kwetre. Jetebe se kwrere niaratre mikani kwäre. ¿Niaratre mikani kwäre ye ngwane dre nuainbare kwetre? Nitre ja tötikaka mrä mrä ye tuaninbiti kwetre aune töi mikani jäme kwetre. Ye bitikäre, niaratre aune Timoteo kämikaninkä juta yete akwa Lucas abokän namani juta yete. ¿Kukwe ye matani ño nitre ja tötikaka mrä mrä yebätä? Üai deme ye köböire, niaratre Jehová mikani täte jankunu (Filip. 2:12). Ye käkwe kä mikani juto krubäte Pablobätä.

3. Kukwe nieta Filipenses 1:9-11 ye erere, ¿Pablo nämäne dre dre ribere orasion nuain nämäne kwe yete?

³ Kä nikani kwäjätä ta ye bitikäre, Pablo tärä tikani niaratre ie. Nita ñäke tärä yebätä ngwane, tä nüke gare nie Pablo nämäne ja mräkätre ye tarere krubäte. Nämäne niaratre uliere krubäte  aune nämäne niaratre “jökrä tare[re] krubäte [...] Kristo Jesús ye erere” niebare kwe ietre (Filip. 1:8, TNM). Arato Pablo nämäne orare niaratre kräke niebare kwe ietre. Niaratre rabadre ja tare ye mike ririen bäri, jondron meden bäri ütiäte yebätä niaratre rabadre töbike kwin, ñan kwandre ngite, ñan ni mada ngwandre ngoto ritekä kwetre aune niaratre blitadre kukwe kwin yebätä, Jehovakwe niaratre dimikadre ye ribebare kwe ie. Pablo kukwe bökän niebare ye raba kukwe kwin mike nemen bare ni kräke arato ye gare metre nie (ñäkädre Filipenses 1:9-11 yebätä). * Kukwe kädekaninte kwe ye aune ni raba kukwe ye mike ño täte ye rabai gare nie kukwe ja tötikara nekänti.

4. a) Kukwe nieta 1 Juan 4:9, 10 ye erere, ¿Jehová tä ni tarere ye bämikani ño kwe nie? b) ¿Nikwe Ngöbö taredre ño?

⁴ Ni tare krubäte Jehovakwe ye bämikani kwe Ngobo juani kwe Kä tibienbätä ja nire bien ngite nikwe ütiäre (ñäkädre 1 Juan 4:9, 10 yebätä). * Ni tare krubäte Ngöbökwe ye tä ni töi mike niara tarere (Rom. 5:8). ¿Nikwe Ngöbö taredre ño? Ni fariseo kukwe ngwanintari Jesús ie ye ngwane kukwe ne niebare kwe ie: “Mäkwe Jehová Ngöbö mäkwe taredre ja brukwä tätebiti, ja nire tätebiti aune ja töi tätebiti” (Mat. 22:36, 37, TNM). Ni tö niara taredi ja brukwä tätebiti mantre jetebe. Pablo niebare nitre Filipos ie ja tare ye niaratre rabadre mike nirien bäri jankunu. ¿Ni raba Ngöbö tarere ño bäri?

5. ¿Nikwe dre nuaindre ne kwe nikwe Ngöbö taredre bäri?

⁵ Ngöbö rabadre tare nikwe yekäre, nikwe niara mikadre gare jai. Biblia tä niere: “Nire ñaka ni mada tarere ye abokän ie Ngöbö ñaka gare, ñobätä ñan aune Ngöbö abokän ja tare” (1 Juan 4:8, TNM). “Kukwe rabadre gare metre” nie Jehovabätä aune “kukwe [rükadre] gare täte” nie ne kwe jondron tuin ño ie ye erere nikwe mikai tuin jai ye ngwane, ni rabai niara tarere bäri niebare apóstol Pablokwe (Filip. 1:9, TNM). Ni jatani ja tötike Bibliabätä ye ngwane, kukwe namani gare ruäre nie Ngöböbätä aune kukwe namani gare nie yekwe ni töi mikani niara tarere. Akwa kukwe jatani nemen gare bäri nie niarabätä aune niara töi keta kabre kwin ye jatani nemen gare nie ye ngwane, ni jatani niara tarere bäri. Ye medenbätä, nikwe ja tötikadre käre Ngöbö Kukweibätä aune töbikadretari kukwe yebätä ye ütiäte krubäte ni kräke (Filip. 2:16).

6. Kukwe nieta 1 Juan 4:11, 20, 21 ye erere, ¿ni raba dre nuainne ne kwe nikwe ni mada taredre bäri?

⁶ Ngöböta ni tarere krubäte ye tä ni töi mike ja mräkätre aune ja ngwaitre tarere (ñäkädre 1 Juan 4:11, 20, 21 yebätä). Nikwe ja mräkätre aune ja ngwaitre taredre ye rabai nuäre ni kräke ni raba nemen nütüre. Ñobätä ñan aune nita Jehová mike täte aune nita ja di ngwen ja ngwen niara töi kwin ye erere. Ne madakäre, Jesukwe kukwe kwin bämikani ni kräke ye erere ni tö ja ngwain, niara ni tarebare krubäte yebätä ja nire biani kwe ni ütiäre. Akwa nikwe ja taredre kwärikwäri niebare kwe ye ruäre ngwane, ñaka tä nemen nuäre ni kräke. Dre namani bare konkrekasion Filipos yete ye ani mike gare jai.

7. Pablo kukwe niebare mäträkäre Evodia aune Síntique yebätä, ¿ye tä dre driere ja töi kräke nie?

⁷ Meritre nibu Evodia aune Síntique käkwe  “sribibare kri” apóstol Pablo ben. Niaratre nämäne rubun ja kräke kwärikwäri yebätä ñaka namanina ja mäke kwin jabe. Pablo tärä tikani yete niaratre kädekaninte kwe aune mäträbare kwe bätätre. “Töbikadre ja erebe” kwetre niebare kwe ietre (Filip. 4:2, 3). “Jändrän jökrä nuenta munkwe, yebtä munkwe ñan ñäkä jabtä kwärikwäri amne, munkwe ñan ja kweta kwärikwäri” apóstol Pablo kukwe ye niebare konkrekasion jökrä ie (Filip. 2:14). Pablo mäträbare meritre nibu aune konkrekasion yebätä yekwe niaratre dimikani ja tarere bäri.

8. ¿Dre raba ni mike ñaka ja mräkätre tarere akwa yebiti ta ni raba dre nuainne?

⁸ Evodia aune Síntique ye erere, kukweta nemen jabätä nie ni madabe yebätä nita ja töi mike ngwane, ñaka tä nemen nuäre niaratre tarekäre. Mantre jetebe ni jökrä tä ja mike ngite. Nitre mada tä ja mike ngite ni rüere yebätä nikwe ja töi mikadre ngwane, ni ñaka jatai niaratre tarere. Ani kukwe ye bämike. Ja mräkä o ja ngwai käkwe ni dimikadre kä bätete Ju Ja Ükarakrö yete akwa käi rikwitadrekäbiti yebätä ni rabadre rubun kräke. Akwa, kukwe meden ñaka nuainbare kwin kwe ye jökrä ni rabadre ngwen törö jai ngwane, ni jatai bäri rubun kräke aune niara ñaka jatai tare nikwe. ¿Kukwe ye erere ben nita ja tuin? Ye erere ngwane, nikwe ngwandre törö jai tä nainte nie aune tä nainte ja mräkätre ie ye tuin Jehovai, akwa yebiti ta niarata ni jökrä tarere. Yebätä niarata ni tarere ye erere nikwe ni mada taredre aune ja töi mikadre kukwe kwin nuainta kwetre yebätä. Nita ja di ngwen ja mräkätre tarere ngwane, jata nemen ruin bäri niaratre ken nie (Filip. 2:1, 2).

9. Pablo tärä tikani nitre Filipos ie ye ngwane, ¿“jondron meden bäri ütiäte” abokänbätä blitabare kwe?

⁹ Üai deme ye köböire Pablo kukwe ne niebare nitre Filipos aune nitre kristiano jökrä ie “jondron meden bäri ütiäte” yebätä niaratre rabadre töbike kwin (Filip. 1:10, TNM). Kukwe ye ngätäite Ngöbö kä ye rabadre deme, niara töi rabadre bare aune ja mräkätre konkrekasionte tädre ja kete jäme jabe bätä keteitibe (Mat. 6:9, 10; Juan 13:35). Nita ja töi mike kukwe yebätä ngwane, Jehová tare nikwe ye nita bämike.

10. ¿Nikwe dre nuaindre ne kwe ni ñan kwandre ngite Jehovai?

¹⁰ Ni “ñan kwandre ngite” niebare Pablokwe arato. Ye ñaka tä mike gare ni rabadre töi metre Jehová erere. Akwa nikwe ja di ngwain ni mada tarere bäri aune ja töi mike jondron bäri ütiäte yebätä ngwane, ni ñaka ja mike ngite ye erere niarakwe ni mikai tuin jai. Ni ñaka tä ni mada ngwen ngoto ritekä yebiti ni mada tare nikwe nita bämike.

11. ¿Ñobätä nikwe ñaka nitre mada ngwandre ngoto ritekä?

¹¹ Nikwe ñaka ni mada ngwandre ngoto ritekä nieta ye nikwe ñaka käi kwitadrekä jabiti. Nita drebätä ja näkwite, dän ño kitata jabätä o sribi meden nuainta nikwe ye raba ni mada ngwen ngoto ritekä. Nikwe ñaka kukwe blo nuaindre akwa nikwe ja töi mikadre dre nuainne ye raba nitre mada mike töbike ñaka kwin aune ni raba ngwen ngoto ritekä. Ye erere rabadre bare ngwane, bäri kwin jä kri mäkädre ngärä aune biti kitadre mrente nguse oveja ngwanbätä ngoto ritekä Jesukwe niebare (Mat. 18:6).

12. ¿Nitre gure sribi prekursor nuainkä kukwe kwin bämikani yebätä ni raba dre mike gare jai?

¹² Ñaka ni mada ngwandre ngoto ritekä nieta ye nitre gure sribi prekursor nuainkä käkwe mikani ño täte ye ani mike gare jai. Konkrekasion te niaratre nämäne yete ja mräkä aune muko kwe ja ngökani mrä ñöte nämäne, niaratre ye ngübabare nitre ñaka basare ye ngätäite. Ni kristiano ye ñaka rabadre niken  cine, película ñaka käme akwa ye ni ñaka raba mrusaire ye nitre mrä ye nämäne nütüre. Nitre prekursor janamane película mrusaire namani gare ietre ye ngwane, ñan namani tuin kwin ietre. Aisete, nitre prekursor ja töi mikani ñaka niken cine nememe ja mräkätre mrä ja ngökani ñöte yekwe ja töi ükadrete aune töbikadre bäri kwin kwetre ye ngwane (Heb. 5:14). Yebiti nitre prekursor nämäne ja mräkätre tarere ye bämikani kwetre, ñaka niebare jerekäbe kwetre ñakare aune bämikani kwetre (Rom. 14:19-21; 1 Juan 3:18).

13. ¿Nita dre nuainne köböite ni mada raba ja mike ngite?

¹³ Nita ni mada töi mike ja mike ngite ngwane, ni raba nitre ngwen ngoto ritekä arato. Kukwe ye raba nemen bare ño ye ani mike gare jai. Ni ja tötikaka Bibliabätä käkwe ja di ngwanina kä kwati krubäte te ñaka dö ñain ye ani bämike ja töite. Niara ñaka rabadre dö ñain jire rabadre gare ie. Kä braibe te ja töi kwitadre kwe kukwe keta kabrebätä aune ja ngökadre ñöte kwe. Batibe ja mräkä iti käkwe niara aune nitre kristiano mada nübaidre jakänti. Töi kwinbiti ja mräkä ye käkwe dö driedre ie aune niedre kwe ie: “Mäkwe ja ngökanina ñöte aune Jehovata üai deme bien mäi. Üai deme köböire ni raba ja töi gobraine ye mäkwe ngwan törö jai. Mäkwe ja gobraindi ngwane, mä raba dö ñain chi”. Ni ye ja mräkä kukwei kadre ngäbiti akräke dre ñaka kwin rabadre bare ye ni raba bämike ja töite.

14. ¿Gätä nuainta ye tä ni dimike ño kukwe nieta Filipenses 1:10 ye mike täte?

¹⁴ Gätä nuainta ye tä ni dimike krubäte kukwe nieta Filipenses 1:10 (TNM) ye mike täte. Kena, dre bäri ütiäte Jehová kräke ye tä  miketa törö nie. Ketebukäre, tä ni dimike dreta nemen gare nie ye mike täte aune nemen bäri töi kwin. Aune ketamäkäre, tä ni töi mike ni mada tarere aune kukwe kwin nuainne kräke (Heb. 10:24, 25). Ja mräkätre tä kukwe kwin niere nie ngwane, nita nemen niaratre aune Ngöbö tarere bäri. Nita Jehová aune ja mräkätre tarere ja brukwä ngöibiti ngwane, nikwe ja di ngwain ñaka niaratre ngwen ngoto ritekä jire chi.

15. ¿Ni “rabadre kukwe kwin nuainne krubäte” nieta ye dre gärätä?

¹⁵ Pablo ja di käräbare Jehovai ne kwe nitre Filipos “rabadre kukwe kwin nuainne krubäte” (Filip. 1:11, TNM). Niaratre namani Jehová aune juta kwe tarere. Niaratre nämäne tödeke Jesús ie aune kukwe kwin käbämikani kwe yei, yekwe niaratre töi mikani kukwe ye niere nitre madai arato. Ne madakäre, Pablo niebare niaratre rabadre “trä ngitiekä [...] nitre kämekäme amne diän diän ngätäite kä nebtä” (Filip. 2:15). Pablo kukwe niebare ye kwin krubäte ñobätä ñan aune Jesús niebare nitre nänkä niara jiebiti ye abokän nämäne “ñotra trä kwrere kä nebtä” (Mat. 5:14-16). Niaratre rabadre nitre mike ja tötikaka siba aune niaratre rabadre testiko kwe “kä jökräbti temen” (Hech. 1:8; Mat. 28:18-20). Nita sribi ütiäte krubäte ye nuainne ngwane, “nita kukwe kwin nuainne”.

16. ¿Kukwe tare ben ni tädre ja tuin akwa yebiti ta ni raba nemen trä ngitiekä ye Filipenses 1:12-14 tä mike gare ño? (Üai kena täräkwatabätä mikadre ñärärä).

¹⁶ Kukwe meden ben ni tädre ja tuin akwa ni raba nemen trä ngitiekä ye kwrere. Ruäre ngwane, kukwe mada köböite ñaka raba nemen nuäre kukwe driekäre akwa ye bitikäre raba nemen kwin krubäte kukwe driekäre. Ye erere namani bare apóstol Pablo yebätä. Tärä tikani kwe nitre Filipos ie ngwane, niara nämäne ngite gwi juta Roma yete.  Niarakwe kukwe kwin bämikani ye köböire ja mräkätre namani “blite bäri mda kukwe kuin Ngöbökwe yebtä amne kä jürä” ñaka namani bätätre (ñäkädre Filipenses 1:12-14 yebätä; 4:22).

17. Kukwe keta kabre yebiti ta ni raba kukwe kwin nuainne ye mä raba mike gare keteiti.

¹⁷ Ja mräkätre kwati tä ja ngwen dite Pablo erere. Niaratre tä nüne yekänti kukwe drie ñaka raba nitre kwati ngwärekri o ju ju te, aisete tätre kukwe mada ükete kukwe driekäre (Mat. 10:16-20). Juta keteiti yekänti ni circuito tuabitikä käkwe niebare nitre kukwe driekä ie, niaratre itire itire rabadre kukwe driere “kä biani ietre kukwe driekäre yekänti”. Ye abokän niaratre mräkätre ie, nitre nünanka niaratre bäre ie, nitre nänkä kwelate bentre ie aune sribi muko kwetre ie aune nitre mada nämäne gare ietre yei. Kä nikani kubu ta ye ngwane, konkrekasion ririabare bäri circuito yete. Ni abokän raba kukwe driere töi jämebiti. Akwa, ni raba kukwe ütiäte mike gare jai ja mräkätre yebätä raba ruin nie. Ye abokän nikwe ja di ngwandre täte kukwe driere aune Jehová raba ja di bien nie ja tuakäre kukwe keta kabre ben yei nikwe tö ngwandre (Filip. 2:13).

18. ¿Ni töi rabadre kwatibe dre nuainne?

¹⁸ Kukwe keta kabre tä nemen bare ye näire nita nüne, aisete Pablo tärä tikani nitre Filipos ie ye ni rabadre ja töi mike kwatibe mike täte. Jondron meden bäri ütiäte ye nikwe mikadre gare jai, nikwe ja di ngwandre ñaka ja mike ngite, nikwe ñaka ni mada ngwandre ngoto ritekä aune nikwe kukwe kwin nuaindre. Ye erere nikwe nuaindi ngwane, nikwe nitre mada taredi krubäte aune Jehová ni Rün ye nikwe mikai ütiäte krubäte jai.