KUKWE JA TÖTIKARA 4
¿Rei nikwe kä kwinbiti ye töita kwin ye bämikani ño kwe?
“Ne ti ngätä gärätä. [...] ne ti därie [...] gärätä” (MAT. 26:26-28, TNM).
KANTIKO 16 Gobran Ngöbökwe käikitekä
KUKWE NEBÄTÄ JA TÖTIKAI *
1, 2. a) Jesús ja nire biani ngwandreta törö jai ye kräke jondron ribe ñaka krubäte, ¿ye Jesukwe driebare ño nie? b) ¿Jesús töi meden meden kwin nibike mike gare jai?
JESÚS Ja Nire Biani Ngwanta Törö Jai kä kwatire kwatire te, ¿yete dre nuainta ye mä raba mike gare? Jondron ribe ñaka krubäte kukwe ye bämikakäre. Akwa yebiti ta, nitre ruäre raba ngwentari jai: “Kukwe ütiäte krubäte, ¿se ñobätä jondron ribe ñaka krubäte ye nuainkäre?”.
2 Jesukwe nünanbare Kä tibienbätä ye ngwane, kukwe metre, nuäre aune nüke gare kwin ye driebare kwe (Mat. 7:28, 29). Niara ja nire biani ngwandreta törö jai * ye nuainkäre ñaka jondron ribebare krubäte kwe ye erere nikwe nuaindre ribebare kwe. Jesukwe kukwe bämikani aune kukwe mada mada nuainbare bätä dre niebare kwe yebätä ani ja tötike. Niara ja töi mikani bobre, ñaka kä jürä ngwani kwe jabätä aune ni tarebare kwe ye rabai gare bäri kwin nie. Ne madakäre, ni raba dre nuainne ne kwe nikwe ja ngwandre niara erere ye rabai gare nie arato.
JESÚS JA TÖI MIKANI BOBRE
Jesús ja nire biani ni ütiäre aune nengwane niara tä Reire kä kwinbiti ye ban aune vino tä ngwen törö nie. (Párrafo 3 nemen 5 mikadre ñärärä).
3. Ni tädre ñäke Mateo 26:26-28 yebätä ngwane Jesús Ja Nire Biani Ngwanta Törö Jai ye nuainkäre, ¿ñobätä ñaka jondron ribebare krubäte aune ban bätä vino ye tä dre bämike?
3 Jesús Ja Nire Biani Ngwanta Törö Jai ye bämikani kwe nitre apóstol ni jätäbiti iti ja ngwanka metre ye okwäbiti. Ban te levadura ñaka nämäne aune vino namaninte Pascua nuainbare kwetre yete, yebiti kukwe ye bämikani kwe (ñäkädre Mateo 26:26-28 yebätä). * Niebare kwe nitre apóstol yei, ban ye nämäne niara ngrabare ñaka ngite bämike aune vino ye abokän ja därie biandi kwe niaratre ütiäre ye bämike. Jondron ribebare ñaka krubäte kukwe ye bämikakäre ye nükani gare nitre apóstol ie. ¿Ñobätä?
4. Jesús Ja Nire Biani Ngwanta Törö Jai ye kräke jondron ribe ñaka krubäte, ¿ye bämikani ño kwe mäträbare kwe Martabätä ye ngwane?
4 Kä komä te Jesús nämäne kukwe driere ye ngwane, janamane basare Lázaro, Marta aune María ie ye ngwane, dre namani bare ye ani ngwen törö jai. Marta nämäne gwi, akwa nämäne ja di ngwen mrö bänänte sribere kwetadre ni ütiäte nükani basare ietre ye kräke. Akwa, Jesukwe mäträbare töi kwinbitibätä aune mrö bänänte sribedre kwe kä jökrä ngwane ye Jesukwe ñaka ribebare ie (Luc. 10:40-42). Ora namanina braibe niara käne ne kwe ja nire biandre kwe ye ngwane, kukwe niebare kwe Marta ie ye erere nuainbare kwe. Ñaka jondron ribebare krubäte kwe kukwe ye bämikakäre. ¿Kukwe ye tä dre driere nie Jesubätä?
5. Jesús Ja Nire Biani Ngwanta Törö Jai ye kräke ñaka jondron ribebare krubäte, ¿ye tä dre driere Jesubätä nie aune ñobätä ja erebe Filipenses 2:5-8 yebe?
5 Jesús töi bobre ye bämikani kwe kukwe jökrä niebare kwe aune nuainbare kwe yebiti. Aisete, niara murie keta jämi ye känenkri niarakwe ja töi mikani ye erere (Mat. 11:29). Niara ja nire biandi ye käi namanina no kukwe ye ni mada ñaka nuainbare erere aune niara gaikröta bätä mikai Reire kä kwinbiti ye nämäne gare ie. Akwa, niarakwe ñaka kukwe ye nuainbare ne kwe nitre niara mikadre bäri ütiäte jai. Ñakare aune, niebare kwe nitre ja tötikaka kwe ie niaratre rabadre kukwe ye ngwenta törö jai kä kwatire kwatire te aune ñaka jondron ribedre krubäte nuainkäre (Juan 13:15; 1 Cor. 11:23-25). Niara ñaka nämäne bike kri ye bämikani kwe. Rei nikwe kä kwinbiti töita bobre ye tä kä mike juto krubäte nibätä (ñäkädre Filipenses 2:5-8 yebätä). *
6. Kukwe kri ben ja tuadre ye ngwane, ¿Jesús erere ni raba ja töi mike ño bobre?
6 Nikwe ja töi mikadre bobre Jesús erere yekäre, nitre mada töita ño ye mikadre bäri ütiäte jai (Filip. 2:3, 4). Niara murie keta jämi ye känenkri dre nuainbare kwe yebätä ani töbike. Niara murie ketai ye köböi namanina ja ken, akwa yebiti ta ja töi mikani kwe nitre ja tötikaka kwe ye töi mike nüke gare jai. Aisete, köbö mrä deu yete diribare kwe ietre, dimikani kwe aune töi mikani jäme kwe (Juan 14:25-31). Niara töi nämäne nitre mada dimikabätä aune ñaka töi nämäne ja aibebätä ye bämikani kwe. Ja töi mikadre bobre yebätä kukwe kwin bämikani kwe ni kräke.
JESUKWE ÑAKA KÄ JÜRÄ NGWANI JABÄTÄ
7. Däkien Jesús Mrö Biani Deu ye ngwane, ¿ñaka kä jürä ngwani kwe jabätä ye bämikani ño kwe?
7 Däkien Jesús Mrö Biani Deu ye bitikäre, kä jürä ñaka nämänebätä ye bämikani metre kwe. ¿Bämikani ño kwe? Niara ngwain jakaire aune kukwe ngwarbe niedibätä, biti murie ketai ye nämäne gare ie, akwa yebiti ta namani juto biare Ngöbö töi nämäne ño ye mikakäre nemen bare (Mat. 26:65, 66; Luc. 22:41, 42). Ja ngwani metre kwe, Ngöbö kä ye mikani ütiäte kwe, Ngöbö aibe gobranka metre ye mikani gare kwe aune ni jökrä kä nebätä käkwe ja töi kwitadre ja mika ngite yebätä, yekwe ja nire käre ye raba nemen niara köböire. Ne madakäre, nitre ja tötikaka kwe yekwe ja tuai kukwe kri ben, yebätä niaratre mikani juto biare kwe ja tuakäre kukwe yebe.
8. a) ¿Nitre apóstol yei Jesukwe dre niebare? b) Jesús murie ketani ye käi nikani kwati krubäte ta, ¿akwa nitre ja tötikaka kwe nämäne ja ngwen niara erere ye bämikani ño kwetre?
8 Jesús ñaka töi nämäne ja aibebätä, ñakare aune töi nämäne nitre apóstol nämäne dre ribere jai yebätä, kukwe yebiti bämikani kwe kä jürä ñaka nämänebätä. Judas juani mento kwe, ye bitikäre kukwe bämikani keteiti kwe ne kwe nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti yei rabadre törö aune Jesukwe ja därie iainte ye köböire niaratre rabai kukwe ükaninte mrä yete (1 Cor. 10:16, 17). Niaratre Ngöbö mikadre täte metre aune tädre kä kwinbiti ben yekäre, Rün kwe nämäne dre ribere ye mikani gare kwe ietre (Juan 15:12-15). Kukwe meden ben ja tuadi kwetre ye mikani gare kwe ietre arato. Biti niebare kwe, niaratre ñaka rabadre kä jürä ngwen jabätä (Juan 16:1-4a, 33). Kä nikani kwati krubäte ta ye bitikäre nitre apóstol nämäne ja ngwen niara erere, kä jürä ñaka nämäne bätätre aune nämänentre juto biare ja tare nikakäre ja kräke kwärikwäri (Heb. 10:33, 34).
9. ¿Jesús ñaka kä jürä ngwani jabätä ye erere ni raba ja ngwen ño?
9 Jesús ñaka kä jürä ngwani jabätä ye erere nita ja ngwen kä nengwane. ¿Nita nuainne ño? Ñodre, ja mräkätre rüere nitre tä ja mike ye nita dimike. Ruäre ngwane, niaratre kitata ngite kukwe ngwarbebätä. Ye erere ngwane, nikwe ja di ngwandre orare niaratre kräke aune kriemike nitre sribikä gobranbe ye ngwärekri (Filip. 1:14; Heb. 13:19). Ne madakäre, nita kukwe kwin driere “janknu” yebiti nita bämike kä jürä ñaka nibätä (Hech. 14:3). Jesús erere, ni töita kwatibe Gobran Ngöbökwe kukwei driebätä, ni rüe rakadrekä o ja mikadre ni rüere yebiti ta. Akwa, ruäre ngwane kä jürätä nemen nibätä ye ngwane, ¿ni raba dre nuainne?
10. ¿Jesús Ja Nire Biani Ngwanta Törö Jai ye känenkri ni raba dre nuainne aune ñobätä?
10 Jesús ja nire biani ni ütiäre ye köböire nita tö ngwen, yebätä nikwe töbikadretari ye raba ni dimike ñaka kä jürä ngwen jabätä (Juan 3:16, TNM; Efes. 1:7, TNM). Jesús Ja Nire Biani Ngwanta Törö Jai ye känenkri ni raba debe bien aune töbiketari ni kökanintari yebätä. Köbö ye ngwane, ni raba ñäke texto dianinkä Jesús Ja Nire Biani Ngwanta Törö Jai yebätä aune nikwe töbikadretari Jesús murie ketani yebätä. Däkien Jesús Mrö Biani Deu ye kräke nikwe ja ükaikrö, yete ban aune vino ye dre gärätä rabai gare bäri kwin nie bätä kukwe ye tä dre bämike ye rabai gare nie arato. Jesús aune Jehová käkwe dre nuainbare ni kräke ye rükai gare bäri kwin nie, kukwe kwin rabai nikwe aune ni mräkätre yekwe, ni rabai tö ngwen bäri, kä jürä ñaka rabai nibätä kä ngwankäre nüke jai nememe mrä (Heb. 12:3).
11, 12. ¿Dre nibira gare nie?
11 Däkien Jesús Mrö Biani Deu ni kökatarikäre ye namani ütiäte krubäte akwa ye ñan aibe, ñakare aune Jesús ja töi mikani bobre aune ñaka kä jürä ngwani kwe jabätä ye nibi gare nie. Niara töi täbe kore yebätä nita debe bien ja brukwä tätebiti ie, ñobätä ñan aune niara tä blite ni ütiäre kä kwinbiti Sacerdote Bäri Kri ye kwrere (Heb. 7:24, 25). Niara ja nire biani ni ütiäre ye nikwe nuaindre niebare kwe ye erere nikwe mikai täte ngwane, yebiti nikwe bämikai nita debe bien ie (Luc. 22:19, 20). Köbö 14 nisán sö nitre judiokwe ye ererebätä nita köbö ütiäte ye ngwenta törö jai kä kwatire kwatire te.
12 Däkien Jesús Mrö Biani Deu ye ngwane, ñaka jondron ribebare krubäte kwe, yebätä nikwe töbikaitari aune dre käkwe niara töi mikani ja nire bien ni kräke ye rükai gare nie. Niara nämäne Kä tibienbätä ye ngwane, töi meden kwin ye bämikani kwe ye ani mike gare jai.
JESÚS NI TAREBARE
13. ¿Jehová aune Jesús tä ni tarere ye Juan 15:9 bätä 1 Juan 4:8-10 tä mike gare ño aune ye köböire kukwe kwin tä nemen nire nire kwe?
13 Ni tare krubäte Jehovakwe ye Jesukwe bämikani kukwe jökrä nuainbare kwe yebiti (ñäkädre Juan 15:9; 1 Juan 4:8-10 yebätä). * Ni tare kwe yebätä ja nire biani kwe ni kräke. Ni dianinkä nänkäre kä kwinbiti o ni “obeja mda mda”, akwa Jesukwe ja nire biani ni ütiäre yebiti bämikani kwe Jehová aune niara tä ni tarere (Juan 10:16; 1 Juan 2:2, TNM). Däkien Jesús Mrö Biani Deu ye ngwane, nitre ja tötikaka kwe ye nämäne tare kwe aune töi mikani nüke gare kwe jai ye bämikani ño kwe ye ani mike gare jai arato.
Jesukwe kukwe bämikani ye ngwankäre törö jai ñaka jondron ribebare krubäte, ye köböire kukwe ye ngwanina törö jai siklo kwati krubäte te aune nuainta kukwe keta kabrebiti ta. (Párrafo 14 nemen 16 mikadre ñärärä). *
14. ¿Nitre ja tötikaka ye nämäne tare Jesukwe ye bämikani ño kwe?
14 Nibira gare nie ye erere, nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti ye ñaka rabadre jondron bätäkä ngwarbe sribere niara ngwankäre törö jai, ñakare aune niaratre rabadre jondron braibebiti nuainne Jesukwe niebare ye erere. Mekerabe nükebe nengwane, Jesús ja nire biani ni ütiäre ngwanta törö jai ye niaratre tä nuainne kä kwatire kwatire te, kukwe keta kabre tä nemen bare yebiti ta tätre nuainne, ruäre ngwane tätre nuainne ngite käi yekänti (Apoc. 2:10). ¿Jesukwe kukwe biani nuaindre ietre ye erere tätre mike täte? Jän.
15, 16. ¿Kukwe tare yebiti ta ja mräkätre tä dre nuainne Däkien Jesús Mrö Biani Deu ye nuainkäre?
15 Ni kristiano tä ja di ngwen Jesús Ja Nire Biani Ngwanta Törö Jai ye nuainne jankunu. Kristo kukwe biani nuaindre ye tätre ja di ngwen nuainne, ruäre ngwane kukwe tare tä nemen bare yebiti ta. Ja mräkä Harold King dre nuainbare ye ani mike gare jai. Juta China yekänti niara nämäne ngite akwa Jesús Ja Nire Biani Ngwanta Törö Jai ye niarakwe ja di ngwani nuainne. Dre nämäne kwe yebiti nämäne ban aune vino ye bämike akwa nämäne nuainne nitre okwä bäre. Ne madakäre, köbö medente nuaindita yebätä niara nämäne töbike kwin. Köbö ye nämäne nüke ngwane, nämäne kantare, orare aune nämäne kukwe kädriere nitre jökrä kräke kaibe käteri.
16 Kukwe mada namani bare ye ani mike gare jai. Rübare Kri Bobukäre ye ngwane, meritre Testiko ruäre nämäne kitani ngite ye käkwe ja nire kwetre ye mikani kukwe tare te Däkien Jesús Mrö Biani Deu ye nuainkäre. Jesús ja nire biani ye nuainkäre jondron ribe ñaka krubäte yebätä namani nuäre niaratre kräke nuainkäre. Niaratre tä niere: “Dänkwä ngwen nunkwe mikaba küräbiti, yebiti ban aune vino mikaba nunkwe ye bäre ta nunkwe ja ükakröba. Nunkwe ñotra trä mikadre ngwane nun gadre yebätä nunkwe vela trä mikaba. [...] Nunkwe ja kukwei kitaninkä nun Rün kä kwinbiti ie, ye nun dimikaba ja mike niara kä deme yekri”. ¡Niaratre nämäne tödeke krubäte! Kukwe tare tä nemen bare nibätä yebiti ta nita Jesús Ja Nire Biani Ngwanta Törö Jai ye nuainne ngwane niara ni tarebare ye tä nüke gare nie.
17. ¿Ni raba kukwe meden meden ngwentari jai?
17 Jesús Ja Nire Biani Ngwanta Törö Jai ye köböi jatadrera nüke ja ken ngwane, ni raba kukwe ne ngwentari jai: “¿Jesukwe ni tarebare ye erere ti raba ja ngwen ño? ¿Ja mräkätre tä dre ribere jai ye aibätä ti töita o tita töbike ja aibebätä? ¿Tita niaratre töi mike nüke gare jai o niaratre jondron jökrä nuaindre kwin ye tita ngübare bätätre?”. Käre nikwe ja di ngwandre ja ngwen Jesús erere aune nitre mada ye töi mikadre nüke gare jai (1 Ped. 3:8).
JESÚS KUKWE BÄMIKANI YE NIKWE ÑAKA KÄI KWITADREKÄ JABITI
18, 19. a) ¿Dre täi gare metre nie? b) ¿Mäkwe ja di ngwain dre nuainne?
18 Kä rükai ngwane Jesús Ja Nire Biani Ngwanta Törö Jai ye ñaka nuain rabaira. Jesús “jatadi nüketa” kukwe tare krubäte näire ye ngwane, niara näin “ni dianinkä jen jakrä” kwe täi Kä tibienbätä ye ngwena kä kwinbiti. Yete ja käne, Jesús Ja Nire Biani Ngwanta Törö Jai ye ñaka nuaindi mada (1 Cor. 11:26; Mat. 24:31).
19 Däkien Jesús Mrö Biani Deu ye ñaka nuain rabaira ngwane, kukwe bämikani ye täi törö nie ye täi gare metre nie, ñobätä ñan aune Jesús ja töi mikani bobre, ñaka kä jürä ngwani kwe jabätä, aune ni tarebare kwe, ye erere ni kä nebätä ñan nuainbare jire. Erametre, nire nire käkwe kukwe ütiäte ye ngwani törö jai ye käkwe niedi nitre nünanka kä ye näire ie. Ye käkwe nitre ye dimikai krubäte. Akwa, Jesús Ja Nire Biani Ngwanta Törö Jai ye köböire kukwe kwin rabadre nikwe yekäre, Jesukwe ja töi mikani bobre, ñaka kä jürä ngwani kwe jabätä aune ni tarebare kwe ye erere nikwe ja di ngwandre ja töi mike. Nikwe ye erere nuaindi ngwane, Jehovakwe kukwe kwin mikai nemen bare ni kräke (2 Ped. 1:10, 11).
KANTIKO 13 Jesús kukwe bämikaka ni käne
^ párr. 5 Däkien Jesús Mrö Biani Deu ye käi nibirata no ne kwe ni kwandrebätä: ye abokän Jesús Ja Nire Biani Ngwanta Törö Jai. Kukwe ne tä kukwe ütiäte mike gare nie, ñodre Jesús ja töi mikani bobre, ñaka kä jürä ngwani kwe jabätä aune ni tarebare kwe. Kukwe kwin bämikani kwe ni kräke, ye erere ni raba nuainne ño ye nibike mike gare jai kukwe ja tötikara nekänti.
^ párr. 2 KUKWE MIKATA GARE: Kukwe ngwanta törö jai nieta ye abokän ni o kukwe ütiäte namani bare ye käi ngwanta juto jabätä meden gärätä.
^ párr. 3 Mateo 26:26-28, (TNM): “Nämänentre mröre ye ngwane, Jesukwe ban diani kisete aune kwin niebare kwebätä, ötaninkä kwe aune biani kwe nitre ja tötikaka kwe yei, niebare kwe: ‘Ne, kwete. Ne ti ngätä gärätä’. Aune copa diani kisete kwe, debe biani kwebätä biti biani kwe ietre, niebare kwe: “Mun jökrä, käkwe ña, ñan ñobätä aune ne ti ‘därie abokänbiti kukwe ükaite’ meden gärätä, abokän iainte nitre kwati ütiäre ngite juankäre ta bititre”.
^ párr. 5 Filipenses 2:5-8, (TNM): “Kristo Jesús töi nämene ño ye erere munkwe ja töi mika jankunu arato, niara, nämene Ngöbö kwrere, akwa ñaka ja töi mikani kwe ja mike Ngöbö täte. Ñakare aune, jondron nämene kwe ye tuanimetre kwe ja töi jeñebiti aune ja mikani kwe ni klabore kwrere aune namani ni kä nebätä erere. Arato, namani ni kä nebätä erere ye ngwane, ja töi mikani bobre kwe aune Ngöbö mikani täte kwe nememe murie ketani kribätä ye ngwane”.
^ párr. 13 1 Juan 4:8-10, (TNM): “Nire ñaka ni mada tarere ye abokän ie Ngöbö ñaka gare, ñobätä ñan aune Ngöbö abokän ja tare. Yebätä Ngöbökwe Monsoi itibe kwe juani kä nebätä ne kwe niara köböire ja nire rabadre nikwe, yebiti Ngöbökwe ni tare ye bämikani kwe. Ja tare ye abokän ne gärätä, ñan nikwe Ngöbö tarebare, ñakare aune niarakwe ni tarebare aune Monso kwe juani kwe ja bien murie ketadre ni ngite ütiäre”.
^ párr. 59 KUKWE MIKATA GARE ÜAIBÄTÄ. Nitre Ngöbö mikaka täte nünanka kä jene jene näire aune kukwe keta kabre ben tä ja tuin ye tätre Jesús Ja Nire Biani Ngwanta Törö Jai ye nuainne: siklo kena yete, kä 1880 namanina krüte ye ngwane, nitre nazi nämäne nitre kite ngite yekänti aune Ju Ja Ükarakrö kä Sudamérica yete.
