NITRE ie ja namani ruin “ni [...] kwrere” käkwe kukwe metre niebare abokän kädrieta Bibliabätä (Sant. 5:17). Ñodre, apóstol Pablo kukwe metre niebare: “Ti töta nebe jändrän kuin nuein akwa, kukwe kämekäme ara jire tä nebe käne ti jiete. [...] ¡Aingwaree, ti bobre jakän!” (Rom. 7:21-24). Ja namani ruin ño ie ye erere jata nemen ruin nie. Ni ngite yebätä nita ja di ngwen, aisete ja namani ruin ño ie ye mikani gare metre kwe ye tä ni töi mike jäme.

Jesús ja nire biani ye Pablo nämäne mike tuin ño jai ye mikani gare metre kwe arato. Gálatas 2:20, (TNM) yete niebare kwe: “Ngöbö Monsoi [...] ti tarebare aune ja nire biani kwe ti kräke”. Kukwe ye nämäne gare metre apóstol Pablo ie. ¿Nita töbike niara erere? Ruäre ngwane, kukwe ye ñaka raba nemen tuin era nie.

Nikwe ja mikani ngite ye köböite jata nemen ruin ngwarbe nie ngwane, Jehovata ni tarere aune ngite juen ta nibiti ye raba nemen tuin ñaka era nie. Ni itire itire kökanintari ye abokän jondron bäri ütiäte biani nie ye ñaka raba nüke gare nie. ¿Nikwe mikadre tuin ye erere jai ie Jesús tö? Ye erere ngwane, ¿dre raba ni dimike kukwe ye mike tuin ütiäte jai? Kukwe ngwantarita ketebu ne ani mike gare jai.

Jondron ütiäte bianta nie ye kwrere Jesukwe ja nire biani ni kräke ye nikwe kadre ngäbiti ie tö. ¿Ñobätä kukwe ye metre ni kräke? Kukwe namani bare kädrieta Lucas 23:39-43, (TNM) yebätä ani töbike. Ni iti nämäne metani kribätä Jesús ken yei nükani gare niarakwe ja mikani ngite. Ni ye ja mikani ngite krubäte raba ruin nie, ñobätä ñan aune nire nämäne ja mike ngite krubäte ye mika nämäne ja ngie nuin tare ye kwrere. Niara nämäne ja tuin kukwe kri ben ngwane, ribebare kwe Jesús ie: “Mä rabai gobrane angwane mäkwe ti ngwan törö jai”.

¿Jesukwe dre niebare ie? Jesús nämäne ja tare nike akwa nikrabare kwe ni kukwe käme nuainkä ye mikakäre ñärärä ye ani bämike ja töite. Nämäne ja tare nike krubäte akwa ja di ngwani kwe ni ye mikakäre ñärärä kötare aune niebare kwe ie: “Erametre tita niere matare mäi: Mä täi tibe Kä Bä Nuäre yete”. Jesús törbadre akräke niara ni kä nebätä Ngobo ye “jatani ja mike müre ketadre ni kwati kökatarikäre Ngöbökrä” ye aibe ngwandre törö kwe ni yei (Mat. 20:28). Akwa Jesús ja nire biain ye nuaindi kwe ni iti kukwe käme nuainkä ye kräke arato ye rükadre ie. Niebare kwe ie, “mä täi tibe” aune niara ja nire biain ye köböire kukwe kwin rabai ni yekwe: ye abokän ni ye raba nemen nüne Kä Bä Nüare te Kä tibienbätä.

Ni kukwe käme nuainkä ye kräke kä ñaka namanina ja töi mikakäre Ngöbö mike täte. Akwa Jesús ja nire biain ye abokän jondron ütiäte biain kwe ni kukwe käme nuainkä ye kräke ye rükadre gare ie Jesús tö namani. Ni yei kukwe ye rükadre gare yei Jesús tö namani, aisete ni kristiano ja ngökanina ñöte tä Ngöbö mike täte yei kukwe ye rükadre yei Jesús tö arato. Ye medenbätä, ni ngite akwa Kristo ja nire biani ni itire itire ütiäre ye köböire kukwe kwin rabai bare ni kräke, ¿ye dre käkwe ni dimikai kain ngäbiti?

Jesús ja nire biani niara kräke ye nükani gare ie, ñobätä ñan aune niara juani kwe kukwe driere nitre  madai. Pablo mikani gare: “Tita kwin bien Gobran kri Jesús Ji dokwäte nikwe ie, nebrä käkwe ja di biani tie; ñobätä ñakare angwane ti kwani metre niara ie, angwane ti mikani kwe sribikä ja kräke. Mekera, ti nämä ñäke blo aune ti nämä nakainkä nitre Ngöbökwe rüere aune ti nämä bike umbre” (1 Tim. 1:12-14, NGT). Jesús sribi biani ie yebiti nämäne niara mike tuin bobre jai, nämäne tarere aune nämäne tö ngwen ie ye bämikani kwe ie. Ye erere arato Gobran Ngöbökwe kukwei driedre Jesukwe mikani nuaindre ni itire itire ie (Mat. 28:19, 20). ¿Kukwe drie ye Pablokwe mikani tuin ütiäte jai ye erere nita mike tuin jai arato?

Dre namani bare Albert yebätä ye ani mike gare jai, niara nämäne kitaninkä kukwebätä kä 34 te, bitinkä jataninta Jehová kökwäre. Niara tä mike gare: “Ti ja mikani ngite ye tä käre törö tie. Akwa tita niken kukwe driere ngwane, Jesús sribi ütiäte ye mikani ti kisete Pablo erere tä nemen ruin tie. Ye tä kämike juto krubäte tibätä aune tita ja töi mike töbike kwin ja nire tikwe aune kukwe kwin rabai bare ja känenkäre ti kräke yebätä (Sal. 51:3).

Allan ie kukwe metre jämi nemen gare ye ngwane, nämäne ni mada nuainne tare aune nämäne kukwe käme nuainne. Niara tä niere: “Tikwe nitre mada ngwani ja tare nike ye täbe törö tie. Ruäre ngwane, tita nemen ulire. Akwa Jehová tä ni ngite ti ne kwrere mike kukwe kwin driere nitre madai yebätä tita debe bien krubäte ie. Kukwe drieta ye nitre tä kain ngäbiti ye tä ngwen törö tie Jehová abokän töi kwin aune ni tare kwe. Ti nämäne ja ngwen käne ye erere nitre tä ja ngwen ye dimikakäre niara tä ti mike kukwe driere ietre”.

Nita kukwe driere ye tä ni dimike kukwe kwin nuainne aune töbike kwin. Jesús tä ni mike tuin bobre jai, tä ni tarere aune tä tö ngwen nie ye tä bämike kukwe yebiti.

Nikwe ja mikani ngite mekerabe yebätä ni brukwä raba niere nie ni abokän ngite nememe kä gobrainta Satanakwe ne krütai ye ngwane raba ruin nie. ¿Dre käkwe ni dimikai ja tuin kukwe yebe?

Jean nämäne bati ye ngwane kukwe kämekäme nuainbare kwe yebätä käre jata nemen ruin ngite ie. Akwa tä niere: “‘Ngöbö bäri kri ni brukwä ngwä’ nieta ye tä nemen tuin kwin tie” (1 Juan 3:19, 20, NGT). Ni abokän ngite ye nüke gare Jehovai aune Jesús ie ye tä ni töi mike jäme arato. Ni ja mikaka ngite akwa nita ja töi kwiteta ye kräke Jesukwe ja nire biani ni kökatarikäre ye nikwe ngwandre törö jai, niara ñaka ye nuainbare ni ñaka ja mikaka ngite ye kräke (1 Tim. 1:15).

Ni kökanintari ye abokän jondron ütiäte biani ni itire itire kräke ye rabai gare metre nie, nikwe kukwe ketebu nuaindi ngwane: ni ngite akwa Jesús ni mikani tuin ño jai yebätä nikwe töbikadretari kwin aune kukwe drie mikani nuaindre kwe nie ye erere nikwe ja di ngwandre nuainne. Ye köböire ni raba niere Pablo erere: Jesukwe “ti tarebare aune ja nire biani kwe ti kräke”.