1. ¿Ni rüe rakadrekä ye känenkri ñobätä ni tädrera juto?

DÄKIEN Jesús murie keta jämi ye känenkri, deu niebare kwe nire nire käkwe ja mikadi nänkä jiebiti ye kräke nitre brukwä rabai (Juan 17:14). Kukwe niebare kwe yete nükebe nengwane nitre tä ja mike kukwe metre rüere ye tä ja mike nitre kristiano rüere arato (2 Tim. 3:12). Aune kä ne kite krüte yebätä bäri ni rüe jatai nakainkä ye gare metre nie (Mat. 24:9).

2, 3. a) ¿Ñobätä kä jürä ye raba kukwe kri mike ni kisete? b) ¿Kukwe ja tötikara nekänti nibike dre mike gare jai?

² ¿Nikwe ja mikadre ño juto ni rüe rakadrekä ye ngwane? Dre dre raba nakainkä nibätä ye nikwe ñaka bämikadre jökrä ja töite. Nikwe nuaindre ngwane, ni raba ja töi mike ñaka Jehová mike täte ni jämi ja tuin kukwe kri ben ye känenkri, ñobätä ñan aune kä jürä raba nemen nibätä aune töbikakwe ye raba ni ngwen di nekä (Prov. 12:25; 17:22). Kä jürätä nemen nibätä yebiti ni “rüe diablu” tä ni ngwen nikenkä krubäte (1 Ped. 5:8, 9). Ja ruin ye erere nie ngwane, ¿ni raba dre nuainne ne kwe kä jürä ñaka rabadre nibätä?

³ Kä nengwane, ni raba ja kete ño bäri kwin Jehovabe aune ñobätä ye ütiäte krubäte ye rabai gare nie kukwe ja tötikara nekänti. Ni raba dre nuainne ne kwe kä jürä ñan rabadre nibätä aune ni rüe rakadrekä ye ngwane nikwe dre nuaindre ye nikwe mikai gare jai arato.

4. Kukwe nieta Hebreos 13:5, 6 ye erere, ¿nikwe tö ngwandre kwatibe nirei aune ye ñobätä ütiäte krubäte?

⁴ Ni tare Jehovakwe aune ñaka ni tuainmetre jire kwe ye nikwe mikadre tuin era jai (ñäkädre Hebreos 13:5, 6 yebätä). Kä nikanina kwati krubäte ta yete, La Atalaya mikani gare: “Nire ie Ngöbö gare bäri kwin yekwe tö ngwain bäri ie kukwe tare ye näire”. Kukwe ye metre. Ni rüe rakadrekä yebätä nikwe kä ngwandre nüke jai yekäre, nikwe Jehová taredre aune nikwe tö ngwandre ie ja brukwä tätebiti, ni tare kwe ye nikwe mikadre tuin era jai (Mat. 22:36-38; Sant. 5:11).

5. ¿Jehovata ni tarere ye dre raba ni dimike mike nüke gare jai?

 ⁵ Mantre jetebe nikwe ñäkädre Bibliabätä rökrakäre Jehová ken (Sant. 4:8). Ni tädre ñäke Bibliabätä ye ngwane, Jehová töi kwin krubäte yebätä nikwe ja töi mikadre. Niara tä dre niere aune dre nuainne ye tä bämike ni tare kwe ye nikwe mikadre nüke gare jai (Éx. 34:6). Nitre ruäre ie nieta Ngöböta tarere ye ngwane ñaka tä nemen tuin metre ietre, ñobätä ñan aune nitre mada ñaka tä niaratre tarere. Ye erere nemen bare nibätä ngwane, Jehovata ni mike tuin bobre jai aune töi kwin ni kräke ye bämikanina ño kwe nie mantre jetebe ye ni raba tike jai täräbätä (Sal. 78:38, 39; Rom. 8:32). Nita nüne ño aune nita ñäke Bibliabätä yebätä nikwe töbikaitari ngwane ni raba kukwe keta kabre tike jai raba ruin nie. Jehovata dre dre nuainne ni kräke ye nikwe mikai tuin ütiäte jai ngwane, nikwe ja ketai bäri kwin ben (Sal. 116:1, 2).

6. Kukwe nieta Salmo 94:17-19 ye erere, ¿orasion nuainta bökän ye tä ni dimike ño?

⁶ Käre nikwe oradre. Ni rüne tä küde kite monso chi kwe ngärä ye ani bämike ja töite. Monso chi yei ja rabadre ruin jäme, yebätä dre kwin aune dre ñaka kwin namani barebätä köbö yete ye niedre jökrä kwe rün ie. Nikwe oradi Jehovai ja brukwä tätebiti mantre jetebe ngwane, nikwe ja ketai ye erere ben arato (ñäkädre Salmo 94:17-19 yebätä). * “Ñö ianteta ye kwrere” nikwe ja brukwä tätebiti ja muaidrebätä, kä jürätä nibätä aune dreta ni mike töbike krubäte ye nikwe niedre ie (Lam. 2:19). Ye köböire kukwe nieta Bibliabätä ne erere rabai bare ni kräke, “kä jäme Ngöbökwe abko ñan rükadre gare jire ni kä nebtäye” käkwe ni dimikai (Filip. 4:6, 7). Nikwe käre oradi ye kwrere Jehovai ngwane, ni rökrai bäri niara ken (Rom. 8:38, 39).

7. Ngöböta kukwe käbämike Gobran kwe yebiti, ¿ye ñobätä nikwe mikadre era jai?

⁷ Gobran Ngöbökwe kukwe kwin mikai nemen bare ni kräke ye nikwe mikadre tuin era jai (Núm. 23:19). Ni ñaka tä tödeke metre kukwe yei ngwane, rabai bäri nuäre Satana aune nitre ja mikaka niarakri ye kräke kä jürä mikakäre nibätä (Prov. 24:10; Heb. 2:15). ¿Tödekakäre Gobran Ngöbökwe ie ni raba dre nuainne kä nengwane? Jehová tä dre käbämike nie Gobran kwe yebiti aune kukwe ye rabai bare ño metre ye mikakäre gare jai nikwe kä diandrekä jai ja tötikakärebätä. Kukwe ye ütiäte krubäte rabadre gare nie yekäre, ja mräkä Stanley Jones nämäne Ngöbö mike täte yebätä kitani ngite kä kwä kükü te yebätä ani blite. * Dre käkwe niara dimikani ja ngwen metre ye mikani gare kwe: “Gobran Ngöbökwe käkwe dre nuaindi ye nämä gare metre tie aune tikwe tö ngwanba kwatibe kukwe yei, ye käkwe ti dimikaba ñaka ja ngwen di nekä. Nitre ñaka ti ngwanba di nekä”. Ngöböta kukwe käbämike Gobran kwe yebiti yei nikwe tö ngwain kwatibe ngwane, ni rökrai bäri niara ken aune kä jürä ñaka rabai nibätä (Prov. 3:25, 26).

8. Gätä ye nita mike tuin ütiäte jai o ñakare, ¿ye ñokänti raba nemen gare nie? Mä raba mike gare.

⁸ Nikwe ñaka gätä juandre ja bäre. Gätä yekwe  ni dimikai nökrö bäri Jehová ken. Nita gätä ye mike tuin ño jai ye käkwe mikai gare ni rüe rakaikä ye ngwane nikwe kä ngwain nüke jai o ñakare (Heb. 10:24, 25). Ñobätä nita ye niere ye ani mike gare jai. Nengwane kukwe kiakia rabadre bare yebätä ni ñaka rikadre gätäbätä ngwane, se abokän kukwe kri rabadre bare känti ñaka rabadre nuäre ni kräke ja ükakrökäre keteitibe ja mräkätre ben, ¿ye ngwane rabai nuäre ni kräke ya? Akwa, nikwe ja töi mikai kwatibe nemen gätäbätä ngwane, nitre ja mikaka ni rüere yekwe ñaka ni ketaibätä jire. Aisete, nengwane nikwe ja töi mikadre ñaka gätä ye juen ja bäre. Nikwe ye erere nuaindi ngwane, nitre ja mikaka ni rüere aune gobrantre käkwe ñaka ni ketaibätä jire Ngöbö mikakäre täte aune nikwe ñaka nitre kä nebätä jürä ngwain jabätä (Hech. 5:29).

9. Nikwe texto keta kabre mikadre gare töbitibe jai, ¿ye ñobätä ütiäte ni rüe rakadrekä ye ngwane?

⁹ Texto meden tuin kwin nie ye nikwe mikadre gare töbitibe jai (Mat. 13:52). Erametre, ni abokän töi ñaka metre akwa Jehová raba üai deme kwe yebiti texto ye ngwenta törö nie (Juan 14:26). Kä keteiti Alemania oriental yekänti ja mräkä iti nämäne kitani ngite, käkwe niebare: “Tikwe texto 200 biti bäri mikani gare töbitibe jai ye rababa kwin krubäte, ñobätä ñan aune ti nämä ngite ye ngwane texto keta kabre yebätä ti nämä töbiketari”. Texto keta kabre yekwe niara dimikani ñaka kämikekä Jehovabätä aune mike täte metre.

10. ¿Nita kantiko kantaire Jehovai ye ñobätä nikwe mikadre gare töbitibe jai?

¹⁰ Kantiko kantaita Jehovai ye nikwe mikadre gare töbitibe jai aune nikwe kantaidre. Kä Filipos yekänti Pablo aune Silas kitani ngite ngwane, kantiko nämäne gare töbitibe ietre ye kantaibare kwetre Jehovai (Hech. 16:25). Ja mräkätre aune ja ngwaitre nämäne nüne Unión Soviética kira yete ye jänikani ngite Siberia ngwane, niaratre kukwe ye erere nuainbare tödeka kwetre mikakäre dite. Meri Testiko kädeka nämäne Mariya Fedun ie kukwe ne nükani törö: “Kantiko meden meden nämä gare töbitibe nunye ye jökrä nunkwe kantaiba”. Niebare kwe kantiko ye käkwe niaratre jökrä töi mikani jäme aune dimikani nökrö bäri Jehová ken. Tödeka nikwe mikakäre dite, ¿kantiko meden tuin kwin nie ye ni töta nemen kantai? Ye erere ngwane, nikwe kantiko aune kansion tä jw.org yete ye mikadre gare töbitibe jai (recuadro “ Tikwe ja ngwain dite” mikadre ñärärä).

11, 12. a) Kukwe nieta 1 Samuel 17:37, 45-47 ye erere, ¿ñobätä David ñaka kä jürä ngwani jabätä? b) ¿Kukwe meden ütiäte raba nemen gare nie David yebätä?

¹¹ Ja ngwandre dite ja tuakäre ni rüe rakadrekä yebe yekäre, nikwe ñaka kä jürä ngwandre  jabätä. ¿Kä jürä rabadre nibätä ngwane nikwe dre nuaindre? Ni kri o ni chi, ni die o ja ñaka nüke törö nie ye ñan ai köböire ja di raba kwen nie ye nikwe ngwandre törö jai. Ani blite David yebätä. Niara nämäne bati ye ngwane, ja tuani kwe ni kri Goliat ben. David abokän namani bäri chi aune di ñaka nämäne filisteo ye näre. Ne madakäre, niara ñaka nämäne juto rükäre aune jondron rükäre ñaka nämäne kwe arato. Akwa ñaka kä jürä ngwani kwe jabätä aune nikani betekä ni bikaka kri ye kokwäre rükäre ben.

¹² ¿Ñobätä David ñaka kä jürä ngwani jabätä? Ñobätä ñan aune Jehová nämäne niara dimike ye nämäne gare metre ie (ñäkädre 1 Samuel 17:37, 45-47 yebätä). * Niara namani bäri chi Goliat kräke ye ñan aibätä namani töbike, ñakare aune Goliat namani bäri chi Jehová kräke yebätä töbikabare kwe. Kukwe namani bare ye tä kukwe ütiäte driere jai töi kräke nie: kä jürä ñaka rabai nibätä, ñobätä ñan aune Jehová tä ni dimike yei nikwe tödekai aune nitre ja mikaka ni rüere ye di ñaka tärä Ngöbö dite krubäte ye erere (2 Crón. 20:15; Sal. 16:8). ¿Ni rüe jämi nakainkä ye känenkri nikwe dre nuaindre ne kwe kä jürä ñaka rabadre nibätä?

13. ¿Nikwe dre nuaindre ne kwe kä jürä ñaka rabadre nibätä? Mä raba mike gare.

¹³ Kukwe namani bare ye käkwe ni dimikai ñaka kä jürä ngwen jabätä kukwe kwin Gobran Ngöbökwe yebätä ye driekäre nitre madai. ¿Ñobätä? Ñobätä ñan aune ye käkwe ni dimikai tö ngwen Jehovai aune ñaka nitre jürä ngwen jabätä (Prov. 29:25). Nita ejercicio nuainne ye tä ni mike dite ngrabare, ye erere arato nita kukwe driere ju ju te, nitre kwati ngwärekri, kä jökrä ngwane aune jondron rürübäinta yekänti ye tä ni dimike ñaka kä jürä ngwen jabätä. Nengwane nikwe ñaka kä jürä ngwain jabätä kukwe driekäre ngwane, kukwe drie ñäkäidre nie akwa nikwe kukwe driedi jankunu (1 Tes. 2:1, 2).

14, 15. ¿Ni raba dre mike gare jai Nancy Yuen aune Valentina Garnovskaya yebätä?

¹⁴ Meri Testiko nibu ja ngwanka metre Ngöböi yebätä ni raba kukwe ütiäte mike gare jai ja töi kräke. Meri iti ye kädekata Nancy Yuen. Niara abokän chi metro kratibiti ötare akwa kä jürä  ñaka nämänebätä. * Kukwe drie ye ñäkäibare ie akwa niara nuainbare jankunu yebätä kitani ngite kä 20 te juta China yete. Nitre sribikä gobranbe nämäne kukwe ngwentari ie ye käkwe niebare “meri ye abokän bäri ja mike dokwäkä ribi” tä juta nete.

¹⁵ Meri mada ye abokän Valentina Garnovskaya. Kä Unión Soviética kira yete niara kitani ngite bämä jire köbö jene jene te kä 21 te. * Ja töi mikani kwatibe kwe kukwe driere yebätä nitre sribikä gobran kräke ye käkwe niebare “meri ye abokän ni mada nuainkä tare krubäte”. ¿Ñobätä meritre ye ñaka kä jürä ngwani jabätä? Ñobätä ñan aune Jehová nämäne niaratre dimike ye nämäne gare metre ietre.

16. ¿Dre köböire kä jürä ñaka rabai nibätä?

¹⁶ Nibira gare nie ye erere, kä jürä ñaka rabadre nibätä yekäre, nikwe ñaka tö ngwandre ja di jeñe ie o kukwe meden gare nie yei. Ñakare aune Jehovakwe ni dimikai aune tä rüre ni dokwäre yei nikwe tö ngwandre (Deut. 1:29, 30; Zac. 4:6). Ye aibe köböire kä jürä ñaka rabai nibätä.

17, 18. Kukwe nieta Juan 15:18-21 ye erere, ¿dre rabai bare nibätä niebare Jesukwe aune ñobätä?

¹⁷ Nitre ni mikadre ütiäte jai ie ni jökrä töta nemen, akwa ñaka ni käikitadrekä yebätä ni ñaka ütiäte ye nikwe ñaka nütüdre. Jesukwe niebare: “Ti Ni Kä Nebtä Ngobo Kwrere ne mikabtä täte, ni mda mdakwe bätä ngwiandi munbtä, ñan tö rabadi mun tuai ketetibe jabe, käkwe mun juanditari amne ñäkädi taretare kwe munye. Ni moto kämekäme btä ñäkä raba kämekäme, ye kwrere jire ñäkä rabadi munbtä, mun ye abko Ngöbökwe die mikadi amne kä rabadi nuäre munbtä, aisete mun ñan raba ulire” (Luc. 6:22). ¿Dre gäräbare Jesukwe?

¹⁸ Nitre brukwä ni ja tötikaka kräke ye nemen tuin kwin nie ye ñan ai gäräbare Jesukwe, ñakare aune niara nämäne kukwe metre niere. Nitre brukwä ni kräke ñobätä ñan aune ni ñaka ja mike nitre kä nebätä yekri, Jesukwe diribare ye ererebätä nita nüne aune kukwe kwe ye nita driere (ñäkädre Juan 15:18-21 yebätä). Ni tö  Jehová mikai täte. Nitre brukwä ni kräke, ñobätä ñan aune nita ni Rün tarere yebätä tätre ja mike ni rüere.

19. ¿Ni raba ja ngwen ño nitre apóstol ye erere?

¹⁹ Nitre dre niedre o dre nuaindre akwa ñan yebätä ni rabadre jakaire ni abokän testiko Jehovakwe niekäre (Miq. 4:5). Nitre apóstol nämäne Jerusalén ngwane, Jesús murie ketani ye bätäräbe bäsi niaratre dre nuainbare yebätä ni raba ja kite, ye käkwe ni dimikai ñaka nitre jürä ngwen jabätä. Nitre judío ji ngwanka kukwebätä brukwä nämäne Jesús kräke ye nämäne gare ietre (Hech. 5:17, 18, 27, 28). Akwa yebiti ta, mantre jetebe niaratre nämäne niken templote aune niaratre abokän ja tötikaka Jesukwe nämänentre niere nitre ie (Hech. 5:42). Niaratre ñaka kä jürä ngwani jabätä. Ye erere arato, sribikänti, kwelate o nita nüne yekänti käre nikwe niedi ni abokän testiko Jehovakwe, yekwe ni dimikai ñaka kä jürä ngwen jabätä (Hech. 4:29; Rom. 1:16).

20. ¿Nitre brukwä nämäne nitre apóstol kräke akwa ñobätä kä nämäne juto bätätre?

²⁰ Dre köböite nitre brukwä nämäne nitre apóstol kräke ye nämäne gare kwin ietre yebätä kä nämäne juto bätätre. Ne madakäre, niaratre nämäne ja tare nike Jehová töi nuainbätä ye nämä nemen tuin ütiäte ietre (Luc. 6:23; Hech. 5:41). Kä nikani ta ngwane, apóstol Pedro kukwe ne tikani: “Akwa nane nünanbtä kuin, ye dokwäre ni mdakwe mun mika ja tare nike ne ngwane, Ngöböta ja di bien munye, ¡aisete munkwe kä ngwian nuäre jabtä!” (1 Ped. 2:19-21; 3:14). Nita kukwe kwin nuainne yebätä nitre brukwä ni kräke ye tädre gare kwin nie, yekwe ni dimikai ñaka kä jürä ngwen jabätä Ngöbö mikakäre täte jankunu.

21, 22. a) ¿Ni rüe jämi nakainkä ye känenkri mäkwe ja töi mikanina dre nuainne ne kwe mä tädre juto biare? b) ¿Kukwe meden nikwe mikai gare jai kukwe ja tötikara ja känenkäre yekänti?

²¹ Ñongwane ja mikadi ni rüere o ñongwane gobrantre kukwe drie ñäkäidi ye ñaka gare nie. Nikwe ja ketadre bäri kwin Jehovabe yebrä gare nie, ni ja di ngwandre ne kwe kä jürä ñaka rabadre nibätä aune nitre brukwä rabadre ni kräke ye ngwane nikwe dre nuaindre yebätä nikwe ja mikadre juto biare. Nikwe ja mikai juto biare ye käkwe ni dimikai ñaka kä jürä ngwen jabätä ja känenkäre.

²² Akwa kukwe drie ye nitre sribikä gobranbe käkwe ñäkäidre nie ngwane, ¿nikwe dre nuaindre? Kukwe ja jie ngwankäre abokän raba ni dimike Jehová mike täte jankunu kukwe drie ñäkäidre nie ye ngwane, ye nikwe mikai gare jai kukwe ja tötikara mada ja känenkäre yekänti.