1. ¿Bitinkä juta ruäre känti dreta nemen bare?

KÄ NIKANINA kwati krubäte ta yete, nitre bäsi kä jökräbiti tibien nämäne kukwebätä. Akwa bitinkä kukwe bä jene tä nemen bare. Nengwane nitre kwati tä niere ñaka kukwebätä. * Juta ruäre känti nitre kwati ñaka kukwebätä tätre niere * (Mat. 24:12).

2. ¿Dre köböite nitre ruäre tä niere ñaka kukwebätä?

² ¿Ñobätä nitre kwati tä niere niaratre ñaka tä kukwebätä? Nitre ruäre ye töita jerekäbe kä tuabätä juto jabätä o kukweta kisete ye ükatebätä (Luc. 8:14). Nitre mada abokän kräke Ngöbö ñaka tärä. Nitre ruäre abokän kräke Ngöbö tärä, akwa kukwe mikadre täte ye abokän kukwe nikanina kira ta, ñaka niena ütiäte aune nitre ja tötikaka krikri tä kukwe niere ye ñaka ja erebe kukwe mikadre täte yebe nütüta kwetre. Nitre kukwe mikaka gare televisionte o radiote, nitre dirikä aune ja ketamuko kwetre raba niere jondron nire jatani nikwite ño jatäri ye niaratre tä kukwe nuin raba ruin nie. Akwa kukwe meden metre Ngöböbätä ye ñaka gare ietre. Nitre mada abokän tä nemen rubun ñobätä ñan aune nitre ji ngwanka ye tä nemen bike kri aune töta nemen ngwian ie. Aune kä ruäre känti, nitre gobranka tä kukwe Ngöbökwe ye ñäkäire.

3. ¿Kukwe ja tötikara ne tä ni töi mike dre nuainne?

³ Jesukwe kukwe ne biani nuaindre nie “nitre nünanka kä jökräbti temen, ye känti mun näin ti mike gare ietre amne munkwe niaratre mika ja töitikaka siba tibe” (Mat. 28:19). ¿Nire ñaka kukwebätä  ye ni raba dimike ño Ngöbö tarere aune mike ja tötikaka Kristokwe? Nitre ngübabare juta medente ye ererebätä kukwe drieta nikwe ye mikai tuin ño kwe jai ye nikwe ngwandre törö jai. Ñodre, nire därebare kä Europa yete, ye raba ni kukwei kain ngäbiti akwa nire därebare Asia ye ñaka raba nuainne ye erere. Kä Europa yete nitre kwati ie kukwe Bibliabätä ye gare ruäre aune Ngöbökwe jondron jökrä sribebare ye niaratre tärä kukwe nuin. Akwa, kä Asia yete abokän nitre jökrä bäsi ie kukwe Bibliabätä ye ñaka gare aune Ni ni Sribikä tärä ye niaratre ñaka tä kain ngäbiti. Nitre nünanka kä medenkänti o tä kukwe meden mike era jai ye nikwe dimikadre ño kukwe Ngöbökwe yebiti ye kukwe ja tötikara ne käkwe mikai gare nie.

4. ¿Ñobätä nikwe töbikadre kwin?

⁴ Töbikadre kwin. Kä kwatire kwatire nitre ñaka nämäne kukwebätä ye tä ja mike testiko Jehovakwe. Kukwe ükaninte Ngöbökwe ja ngwankäre kwin ye niaratre kwati nämäne mike täte, akwa nitre ji ngwanka kukwebätä ñaka nämäne kukwe kwin nuainne aune nitre ji ngwanka mada abokän nämäne ja ngwen blo yebätä niaratre nämäne nemen rubun. Nitre ye nämäne kukwe blo nuainne tuanimetre kwetre. Nire nire töita nünanbätä kärekäre ye raba kwen nie Jehová köböire (Hech. 13:48, TNM; 1 Tim. 2:3, 4).

5. ¿Dre köböire nitre ruäre tä kukwe drieta nikwe ye kain ngäbiti?

⁵ Nikwe ja töi mikadre jäme aune töbikadre kwin blitakäre. Nita kukwe driere ye nitre kwati tä kain ngäbiti ñan nita dre niere yebätä ñakare aune nita kukwe niere ño yebätä. Nita ja töi mike jäme, nita töbike kwin aune niaratre töita ño yebätä nita ja töi mike bökän ye tä nemen tuin kwin ietre. Ni ñaka tä niaratre mike ja dibiti ja kukwe nuin. Ñakare aune niaratre töita ño kukwe mikadre täte yebätä aune ñobätä tätre töbike kore ye nita mike nüke gare jai. Nitre ruäre ie ni ñaka gare ngwane ñaka töta nemen blitai nibe kukwe mikadre täte yebätä. Mätä töbike ño Ngöbö yebätä ye ngwandretari ietre ye ngwane ñaka mikata ütiäte jai tä nemen ruin ietre. Nitre mada abokän tuadre ñäke Bibliabätä metrere nitre Testiko ben ye ngwane raba nemen jakaire yebätä. Nitre töita ño ye nikwe mikadre ütiäte jai (2 Tim. 2:24).

6. ¿Apóstol Pablo nämäne kukwe driere ño nitre ie aune ni raba ja ngwen ño niara erere?

⁶ Biblia, jondron sribebare, Ngöbö o kukwe mikadre täte yebätä nita blite nitre ben ngwane ye ñaka tä nemen tuin kwin nitre ie, ¿ye ngwane nikwe dre nuaindre? Apóstol Pablo blita kömikani ño nitre ben ye erere nikwe nuaindre. Kukwe Ngöbökwe yebiti blitabare kwe nitre judío yebe. Akwa, niara blitabare nitre ja tötikaka krikri griego ben kä Areópago yete ngwane, niara ñaka blitabare Ngöbö Kukwei yebätä bentre (Hech. 17:2, 3, 22-31). ¿Ni raba ja ngwen ño niara erere? Nire ñaka kukwe Bibliabätä mike era jai yebe nikwe blitadre ngwane, bäri kwin nikwe ñaka Biblia kädekadrete ietre. Niaratre tädre ñäke Bibliabätä nibe ye ni mada käkwe ñaka tuadre ie törbadre ye rükadre gare nie ngwane, nikwe töbikadre kwin texto mikakäre tuare ietre, ñodre, tableta o celular nikwe yete.

7. Kukwe nieta 1 Corintios 9:20-23 ye erere, ¿ni raba dre nuainne ja ngwankäre Pablo erere?

⁷ Nikwe nitre töi mikadre nüke gare jai aune kukwe nuadre kwin. Ñobätä nitre tä töbike kore ye nikwe ja di ngwandre mike nüke gare jai (Prov. 20:5). Ani töbiketa Pablo yebätä. Niara abokän ni judío, aisete niara kukwe ükaninte jai kukwe driekäre nitre ñaka judío abokän ie Jehová aune Kukwe Ngöbökwe ñaka nämäne gare yei. Nitre ie nita kukwe driere yei ja ruin ño ye ni tö mikai nüke gare jai ngwane, nikwe kukwe känändre tärä o täräkwata sribeta nikwe yebätä o nikwe ja di kärädre ja mräkätre ie kukwe gare yei (ñäkädre 1 Corintios 9:20-23 yebätä).

8. ¿Ni raba blita kömike ño Bibliabiti?

 ⁸ Kukwe drieta nikwe ye nitre tö mikai gare jai ye känänta nikwe (Mat. 10:11). Rabadre bare nie yekäre, nikwe niaratre tuanemetre blite aune nikwe kukwe nuadre kwin. Nitre tä ja mäkäninte ye raba nüne ño kä jutobiti jabe, monsotre tötika raba ño kwin o kukwe ñaka kwin nuainta nibätä ye ngwane nikwe dre nuaindre, kukwe yebätä nitre tä töbike ño ye ja mräkä iti juta Inglaterra yete ye tä ngwentari ietre. Nitre tä kukwe niere ie, ye bitikäre tä kukwe ngwentari: “Kä nikanina 2,000 ta yete kukwe ne tikani, ¿ne raba tuin ño mäi?”. Niara ñaka tä Biblia kädekete ñakare aune tä texto ruäre mike tuare nitre ie teléfono yete.

9. ¿Nitre ñaka tö blitai Ngöböbätä ye ni raba dimike ño?

⁹ ¿Nitre ñaka tö blitai Ngöböbätä ye brukwäte ni raba kukwe mike nemen ño? Kukwe meden tuin kwin ietre yebätä ni raba blite bentre. Ñodre, nitre kwati töta nemen blitai krubäte jondron sribebare yebätä. Aisete ni raba blita kömike krörö bentre: “Jondron sribebare yebätä nitre kwati tä ja kite jondron sribekäre ye mä tärä tuin, ¿ñan ererea? Ñodre, nitre tä micrófono sribere ye tä ja tötike ni olo gu yebätä aune nitre tä cámara sribire ye tä ja tötike ni okwä yebätä. Jondron sribebare yebätä mätä töbike ngwane, ¿dreta nüke mä töite? ¿Ye abokän jondron ñan tuabare tä nemen bare, ni nire o jondron mada mäkwe niedre?”. Nikwe nitre kukwe nuadre kwin, ye bitikäre ni raba niere: “Nitre tä ja tötike ni okwä aune ni olo gu yebätä ngwane, ni raba ngwentari jai nitre ye tä ja kite nirebätä. Ni poeta kira käkwe ngwanintari nire käkwe ni olo gu sribebare abokän ñaka raba ni kukwe nuin aune nire käkwe ni okwä sribebare abokän ie kä ñaka raba tuin. Ye bitikäre, niebare kwe nire käkwe ni olo gu aune ni okwä sribebare ye tä ni mike töbätä. Nitre ja tötikaka krikri ruäre ie kukwe ye nüke gare ye erere arato” (Sal. 94:9, 10). Ye ngwane ni raba video tä dianinkä jatäri jw.org^® “Opiniones sobre el origen de la vida” tä “Entrevistas y experiencias” (PUBLICACIONES > VIDEOS nieta mike tuare). O ni raba täräkwata ¿Es la vida obra de un Creador? o täräkwata El origen de la vida. Cinco cuestiones dignas de análisis ye bien ietre.

10. ¿Ni raba dre mada nuainne blita kömikakäre nitre ñaka tö blitai Ngöböbätä yebe?

¹⁰ Nünandre kwin ja känenkäre ye nitre kwati tö tuai nemen bare. Akwa Kä tibien ne juandre ngwarbe o ni ñaka rabadre nüne jire iti te ye jürä nitre kwati krubätebätä. Kä Noruega yete ni circuito tuabitikä tä niere nitre ñaka tö blitai Ngöböbätä akwa dre dre tä nemen bare käbiti tibien  yebätä metrere töta nemen blitai. Tita köbö kwin niere nitre ie ye bitikäre, tita ngwentari ietre: “¿Kukwe ye rabai ükaninte ja känenkäre raba ruin mäi? ¿Nire raba kukwe ye ükete raba ruin mäi? ¿Nitre sribikä gobranbe, nitre ja tötikaka krikri o ni mada?”. Tita niaratre kukwe nuin kwin, ye bitikäre tita ñäke texto meden tä blite kukwe kwin rabai bare ja känenkäre yebätä ietre. Kä tibien ñaka gaite jire käbämikata Bibliakwe aune nitre ja ngwen kwin yekwe nünain kärekäre kä tibienbätä ye tä nemen tuin kwin nitre ruäre ie (Sal. 37:29; Ecl. 1:4).

11. a) ¿Ñobätä nikwe kukwe jene jene ükadrete jai blita kömikakäre? b) Pablo kukwe niebare Romanos 1:14-16 yete, ¿ye ñobätä nikwe ngwandre törö jai?

¹¹ Ni raba kukwe jene jene ükete jai blita kömikakäre. Nitre itire itire töi ñaka ja erebe. Kukwe meden tuin kwin nitre madai akwa ni mada abokän ie ñaka tuin kwin. Nitre ruäre töta nemen blitai Ngöböbätä o Biblia yebätä akwa nitre mada abokän ben blitadre käne kukwe madabätä ye aibe köböire raba ni kukwei kain ngäbiti. Ni itire itire töi ñaka ja erebe akwa nikwe ja di ngwandre blite nitre jökrä ben (ñäkädre Romanos 1:14-16 yebätä). Aune nire nire tä kukwe metre tarere ye brukwäte Jehovata kukwe metre mike nirien ye nikwe ñaka käi kwitadrekä jabiti (1 Cor. 3:6, 7).

12. ¿Nitre nünanka Asia ñaka töbike krubäte Ni Jondron Sribikä yebätä yebe ni raba blita kömike ño?

¹² Kä jökräbiti, nitre kukwe driekä kwati ie nitre nünanka kä Asia yete ye tä kwen. Kä ruäre känti gobrantre tä sribi Ngöbökwe ñäkäire yekri nitre ye tä kite. Juta keta kabre kä Asia yete, nitre kwati ñaka töbike krubäte Ni Jondron Sribikä yebätä. Nitre ruäre töta nemen kukwe mikai gare jai aune tä ja tötika Bibliabätä kain ngäbiti. Akwa nitre mada abokän ñaka tä ja töi mike kukwe mike gare bäri jai. ¿Ni raba dre nuainne blitakäre bentre kukwe metre yebätä? Nitre kukwe driekä ruäre ie nüke gare blita kömikakäre ni madabe tätre blite kukwe madabätä, tätre ja töi mike nitre ye dimikabätä aune ye bitikäre kukwe meden nieta Bibliabätä ja jie ngwankäre käkwe niaratre dimikani ye tätre mike gare nitre yei.

13. ¿Dre köböire nitre töi raba nemen kukwe Bibliabätä mikabätä gare jai? (Üai kena täräkwatabätä mikadre ñärärä).

¹³ Kukwe ütiäte krubäte nieta Bibliabätä mäträkäre ye tä nemen tuin kwin nitre kwati ie (Ecl. 7:12). Kä Nueva York yekänti, meri Testiko iti tä nitre blite kukwe chino yebiti ie kukwe driere, niara tä niere: “Tita ja töi mike nitre mada dimikabätä aune tita kukwe nuin kwin. Nitre ye tä nüke krire juta nete tä nemen gare tie ngwane, tita kukwe ne kwrere ngwentari ietre, ja ruin ño ietre, sribi kwanina ietre aune nitre mada tä niaratre mike tuin ño jai”. Ye köböire, ruäre ngwane tita blite bentre Bibliabätä. Meri Testiko ye tä niere jankunu: “Ruäre ngwane tita kukwe ne ngwentari ietre, ¿dre köböire nitre raba nemen nüne kwin jabe raba ruin mäi? ¿Tärä Proverbios tä dre niere ye ti raba mike gare keteiti mäi? Tä niere: ‘Nire tä rüre jabe ye abokän ñö tä ketaninkä jie tikateta ye kwrere; mä jämi nemen ja rüere ye känenkri mäkwe kämikaka’. ¿Kukwe nieta mäträkäre ne raba ni dimike ja kete kwin nitre madabe?” (Prov. 17:14). Blita kömikata ye erere nitre ben ngwane, nire nire raba ni kain ngäbiti kwin ye tä nemen gare nie.

14. ¿Ni Testiko iti nünanka Lejano Oriente tä dre nuainne kukwe driekäre nitre ñaka tä Ngöbö mike era jai yei?

¹⁴ ¿Nitre ñaka Ngöbö mike era jai yei ni raba dre niere? Nitre ñaka kukwebätä yei ni Testiko iti nünanka Lejano Oriente tä kukwe driere, tä mike gare: “Nete nitre ñaka Ngöbö mike era jai nieta kwetre ye ngwane, kukwe yebiti tätre mike gare ni ñaka rabadre ngöbö ngwarbe keta kabre mike täte ruin ietre. Kukwe ye metre tita niere ietre, ñobätä ñan aune nitre kä nebätä tä ngöbö ngwarbe ye sribere. Jeremías 16:20 yebätä tita  ñäke ietre, texto ye tä niere: ‘¿Nitre kä nebätä ñaka ngöbö se ño raba ngöbö sribire ja kräke?’. Ye bitikäre tita ngwentari ietre, ¿ñokänti Ngöbö metre ye raba nemen gare nie ngöbö keta kabre ngwarbe sribeta ye ngätäite? Niaratre tä dre niere ye tita kukwe nun kwin biti tita ñäke Isaías 41:23 yebätä ietre: ‘Dre rabai bare ja känenkäre ye mun raba mike gare, ne kwe mun abokän ngöbö ye rabadre gare nunye’. Ye bitikäre, kukwe meden rabai bare ja känenkäre niebare Jehovakwe ye tita mike gare ietre”.

15. ¿Ni Testiko iti nünanka Asia yebätä ni raba dre mike gare jai?

¹⁵ Ni Testiko iti nünanka Asia tä niken nitre tuinbitita ngwane, tä dre nuainne ye ani mike gare jai. Niara tä mike gare: “Biblia tä kukwe ütiä mike gare ño, kukwe meden niebare abokän namanina bare aune kukwe ükaninte ño ja jie ngwankäre jondron jökrä ie ye tita mike gare ietre. Ye bitikäre, tita niaratre dimike mike nüke gare jai Ni ni Sribekä tärä aune töbätä krubäte. Ngöbö tärä ye niaratre tä mike era jai ngwane, Biblia tä dre niere Jehovabätä ye tita mike gare ietre”.

16. Kukwe nieta Hebreos 11:6 ye erere, ¿ñobätä nitre ja tötikaka rabadre tödeke Ngöböi bätä Biblia ie aune ni raba niaratre dimike ño nuainkäre?

¹⁶ Nitre ñaka kukwebätä ye nita tötike Bibliabätä ngwane, nikwe niaratre dimikadre tödeke Ngöbö tärä yei (ñäkädre Hebreos 11:6 yebätä). Arato nikwe dimikadre tö ngwen kukwe nieta Bibliabätä yei. Ye nuainkäre, ni raba kukwe meden drieta nikwe ye ni raba kädekete bä kabre ne kwe rükadre gare. Kukwe ja tötikara sesión jene jene yekänti, ni raba mike gare metre kukwe tä Bibliabätä ye Ngöbö Kukwei. Ñodre, kukwe rabai bare niebare ye namani bare ño, nitre ja tötikaka krikri tä kukwe niere o kukwe nieta Bibliabätä o kukwe nieta mäträkäre ye ni raba kädriere nitre ben.

17. ¿Nikwe nitre taredi ye köböire dre rabai bare?

¹⁷ Nitre tärä kukwebätä o ñakare akwa nita tarere ye ngwane nita niaratre dimike nemen nänkä Kristo jiebiti (1 Cor. 13:1). Kukwe metre Bibliabätä, Ngöböta ni tarere aune nikwe niara taredre ie tö, ye ni tö mikai gare niaratre ie. Nitre ñaka tö nämäne kukwe Ngöbökwe mikai gare jai o ñaka nämäne kukwebätä akwa niaratre kwati tä nemen Ngöbö tarere aune tätre ja ngökö ñöte kä kwatire kwatire te. Ye medenbätä, nikwe töbikadre kwin aune nikwe nitre jökrä taredre bökän. Nikwe niaratre kukwe nuadre aune töi mikadre nüke gare jai. Nändre ño kwetre Kristo jiebiti ye nikwe driedre ietre.