1, 2. a) Jesukwe sribi biani nuaindre nieta Mateo 28:18-20 ye erere, ¿konkrekasion kristiano ye töita dre nuainbätä metrere? b) ¿Kukwe meden meden ngwantarita abokän nibike mike gare jai kukwe ja tötikara nekänti?

NITRE apóstol käkwe ja ükaninkrö ngutuä bäre ngwane, kä namani juto krubäte bätätre raba ruin nie. Jesukwe niebare ietre niara gaikröta ngwane niaratre ja ükadrekrö kä yekänti ja tuakäre ben (Mat. 28:16). Ni raba niere köbö ye ngwane “ja mräkätre [...] siento krärike jire, ie ja mikani tuadre batibe jökrä kwe” (1 Cor. 15:6). ¿Ñobätä Jesukwe ja ükaninkrö nitre yebe? Sribi ütiäte ne mikakäre niaratre kisete: “Mun nän, amne nitre nünanka kä jökräbti temen, ye känti mun näin ti mike gare ietre amne munkwe niaratre mika ja töitikaka siba tibe” (ñäkädre Mateo 28:18-20 yebätä).

² Nire nire käkwe Jesús kukwe nuani ye bitikäre namani konkrekasion kristiano siklo kena yete. Nitre mada mikadre ja tötikaka siba Kristobe sribi ye nämäne metrere niaratre kisete. * Ni näire, konkrekasion kristiano tärä kwati krubäte kä jökräbiti tibien. Tätre sribi ütiäte ye arabe nuainne. Kukwe ketabokä ngwantarita abokän nibike mike gare jai kukwe ja tötikara nekänti: Nikwe nitre mada mikadre ja tötikaka siba, ¿ye ñobätä ütiäte krubäte? ¿Ni mada mikadre ja tötikaka ye dre gärätä? ¿Ni kristiano jökrä tä sribi ye nuainne arato ya? Aune, ¿ñobätä nikwe nitre mada ngübadre bätärekä ne kwe sribi ye rabadre bare nie?

3. Kukwe nieta Juan 14:6 aune 17:3 ye erere, ¿nikwe nitre mada mikadre ja tötikaka siba ye ñobätä ütiäte krubäte?

³ ¿Nikwe nitre mada mikadre ja tötikaka siba ye ñobätä ütiäte krubäte? Ñobätä ñan aune nire nire tä ja mike nänkä Kristo ben ye aibe raba nemen ja ketamuko Ngöbökwe. Ne madakäre, nengwane nitre ye tätre nüne kwin jabe aune töita nünanbätä kärekäre kä ja känenkäre yete (ñäkädre Juan 14:6; 17:3 yebätä). * Erametre, Jesukwe sribi ütiäte mikani ni kisete, akwa ni ñaka tä kaibe. Apóstol Pablo niebare niara aune nitre kristiano mada abokän nämäne “sribikä jen Ngöbökwe” (1 Cor. 3:9). Ni ngite akwa Jehová aune Kristo sribi ütiäte krubäte mikani ni kisete, ¿ñan ererea?

4. ¿Iván aune Matilde käkwe dre nuainbare?

⁴ Nitre mada mikadre ja tötika ye raba kä mike juto nibätä. Ja mräkä Iván aune muko kwe Matilde nünanka Colombia käkwe dre nuainbare ye ani mike gare jai. Niaratre kukwe driebare monso kädekata Davier ie, monso ye niebare ietre: “Ti tö ja töi kwitai kukwe nuainta tikwe yebätä, akwa ñan raba nemen bare tie”. Davier ye nämäne ja mete, nämäne droga duin aune nämäne dö ñan krubäte. Ne madakäre, nämäne nüne kukwe muko Érika yebe. Iván tä mike gare: “Niara nämä nüne mente yekänti nun nämä nemen. Nun nämä näin ora kabre te bicicletabiti kä dobro okwäre yete ta. Davier jataba ja töi kwite aune ja ngwen kwin ye jutuaba Érika ie ngwane, ja tötika Bibliabätä ye ka ngäbitiba kwe arato”. Kä nikani ta ngwane, Davier droga dua, dö ña aune ja meta ye tuanimetre. Arato ja mäkäninte kwe kukwe muko yebe. Matilde tä niere: “Davier aune Érika ja ngökaba ñöte kä 2016 ye ngwane, Davier kukwe nieba ye rükabata törö tie: ‘Ti tö ja töi kwitai kukwe nuainta tikwe yebätä, akwa ñan raba nemen bare tie’. Nun okwä ñö rababa nen”. Erametre, nita ni mada dimike nemen nänkä Kristo jiebiti ye tä kä mike juto nibätä.

5. ¿Nitre mikakäre ja tötike nikwe dre nuaindre käne?

⁵ Kena, nire tö Jehová mikai gare jai ye nikwe känändre (Mat. 10:11). Nitre jökrä kwandre nie yebe nikwe blitadre yebiti nikwe bämikai ni abokän testiko Jehovakwe. Aune Jesús sribi biani nuaindre nie ye abokän kukwe driedre, ye erere nikwe nuaindi ngwane ni abokän kristiano metre ye nikwe bämikai.

6. ¿Dre köböire nikwe kukwe driedi kwin?

⁶ Nitre ruäre tö kukwe Bibliabätä mikai gare jai. Nitre mada abokän ñaka tö kukwe mikai gare jai ye kwrere raba tuin kenanbe nie, akwa ni rabadre niaratre tuinbiti bä kabre töi mikakäre kukwe mike gare jai raba ruin nie. Kukwe kwin rabadre bare kukwe driekänti yekäre, nikwe dre niedre ye tädre gare kwin nie. Kukwe meden raba nitre töi mike kukwe mike gare jai ye nikwe känändre aune nikwe kukwe ye mikadre gare ño ietre yebätä nikwe töbikadre.

7. a) ¿Ni raba blita kömike ño? b) Nikwe nitre kukwe nuadre aune mikadre ütiäte jai, ¿ye ñobätä ütiäte raba ruin mäi?

⁷ Ñodre, ni raba kukwe ne erere niere: “Mätä töbike ño kukwe nebätä ye ti törba gai. Kä jökräbiti nita ja tuin kukwe kri ben kä nengwane. ¿Gobran itibe rabadre gobrane kä jökräbiti kukwe ükatekäre raba ruin mäi?”. Ye bitikäre ni raba ñäke Daniel 2:44 yebätä aune kädriere. O ni raba niere: “Ti törba kukwe ngwaintari mäi. ¿Dre köböire ni raba monsotre tötike kwin?”. Ye ngwane ni raba blite  Deuteronomio 6:6, 7 yebätä. Kukwe medenbätä nikwe blitadre ye ngwane, nitre ben nikwe blitadre yebätä töbikadre. Kukwe metre drieta Bibliakwe ye rabadre gare ie ye köböire kukwe meden kwin raba nemen bare ni ye kräke ye nikwe bämikadre ja töite. Nikwe blitadre nitre ben ye ngwane, nikwe niaratre kukwe nuadre kwin aune dre niedre kwetre nie ye nikwe mikadre ütiäte jai. Ye erere nikwe nuaindi ngwane, niaratre töita ño ye rükai gare bäri kwin nie aune niaratre raba ni kukwe nuin raba ruin nie.

8. ¿Ñobätä nikwe nitre tuadrebiti bä kabre?

⁸ Nitre jämi ja tötika Bibliabätä kain ngäbiti ye känenkri, bä kabre nikwe ja di ngwandre niken tuinbiti. ¿Ñobätä? Ñobätä ñan aune, nita niken nitre ye tuinbiti ngwane ñan tä kwen gwi nie o kä ñaka nemente ietre ni ka ngäbitikäre. Ne madakäre, ni rikadre bä kabre nitre yekänti ne kwe ja rabadre ruin kwin ietre aune raba ja tötika Bibliabätä ye kain ngäbiti. Nikwe ñö kekai mantre jetebe kri mubiti ngwane, raba nirien jötrö ye nikwe ngwandre törö jai. Ye erere arato, nikwe blitai bä kabre nitre madabe Kukwe Ngöbökwe yebätä ngwane, niaratre raba kite Jehová aune Kristo ye tarere.

9, 10. ¿Ñobätä ni raba niere ni kukwe driekä jökrä tä ja dimike nitre tö kukwe mikai gare jai ye känänkäre?

⁹ Ni kukwe driekä jökrä tä ja dimike nitre tö kukwe mikai gare jai ye känene. Monso chi riadrete ngwane ni jökrä käkwe ja di ngwandre känene, ye erere sribi nuainta nikwe ye bämikata. ¿Tä nemen bare ño? Kukwe namani bare metre yebätä ani blite. Monso chi kä komäbiti nianinte ngwane, nitre 500 käkwe sribibare gwairebe känänkäre. Monso ye nianinte ora nikani 20 ta ngwane, mrä mada kwaninta ni iti ie i nämäne nökani yekänti. Akwa  ni ye ñaka niebare niara aibe ie monso ye kwani, ñakare aune niebare kwe: “Ni jökrä köböire kwinintari nie”.

¹⁰ Nitre kwati ie ja ruin nianinte monso chi ye kwrere. Kukwe kwin ñaka niaratre kräke ruin ietre akwa niaratre tö ja dimikamana (Efes. 2:12). Ni 8,000,000 biti bäri testiko Jehovakwe tä nitre ye kwrere känene. Nita kukwe driere yekänti nitre ja tötikaka ñaka kwen nie, akwa nitre mada kukwe driekä abokän ie nitre tö kukwe Bibliabätä mikai gare jai tä kwen. Ja mräkä o ja ngwai iti tä ni mada dimike nemen ja tötikaka Kristokwe ye ngwane, ni jökräbätä kä raba nemen juto.

11. Ni ja tötikaka Bibliabätä ñaka kwen nie, ¿akwa ni raba dre nuainne nitre mikakäre ja tötikaka siba?

¹¹ Ni ja tötikaka Bibliabätä ñaka kwen nie, akwa ni raba kukwe mada nuainne nitre mikakäre ja tötikaka siba. Ñodre, nire rükadre kena Ju Ja Ükarakrö te ye nikwe kadre ngäbiti kä jutobiti ne kwe ja rabadre ruin kwin ie. Ni kristiano erametre tä ja tarere ye nikwe mikai nüke gare ni yei (Juan 13:34, 35). Ne madakäre, nita blite gätäte ye raba ni ye dimike kukwe metre ye mike gare kä jutobiti aune mike tuin ütiäte jai. Ni raba niken kukwe driere ni kukwe driekä mrä yebe aune dimike kukwe nieta Bibliabätä yebiti ne kwe rabadre kukwe metre ye mike gare nitre madai. Nikwe ye erere nuaindi ngwane, nikwe niaratre dimikai ja ngwen Kristo erere (Luc. 10:25-28, TNM).

12. Kukwe rabadre gare krubäte nie ye aibe ngwane, ¿ni raba nitre dimike nemen ja tötikaka? Mä raba mike gare keteiti.

¹² Ni ñaka rabadre nütüre kukwe rabadre gare krubäte nie ye aibe ngwane nikwe nitre mikadre ja tötikaka. Faustina nünanka Bolivia käkwe dre nuainbare ye ani mike gare jai. Niara ie ñäkä ñaka nämäne gare täräbätä, akwa nitre testiko Jehovakwe namani gare ie ye ngwane, bätärekä bätärekä kukwe jatani nüke gare ie. Nengwane niara niena ja ngökani ñöte aune töta nemen kukwe metre ye driedi nitre ie. Bämän kratire kratire tä nitre nirike bäsi tötike Bibliabätä. Faustina ie ñäkä ñaka gare kwin täräbätä nitre ja tötikaka ben ye kräke, akwa yebiti ta nitre ni ti dimikanina kwe ja ngökö ñöte (Luc. 10:21).

13. Sribita krubäte ni kisete, ¿akwa nikwe ja di ngwain nitre mikakäre ja tötike ye köböire kukwe meden kwin rabai nikwe?

¹³ Nitre kristiano kwati kisete sribi keta kabre tä, yebätä kä ñaka nemente krubäte ietre. Akwa yebiti ta, tätre kä denkä jai nitre tötikakäre Bibliabätä, sribi ye tä kä mike juto krubäte bätätre. Ani kukwe mike gare jai Melanie yebätä. Niara nämäne ngängän kä kwä kwäbiti ye ngübare kaibe. Ne madakäre, käre nämäne sribire aune rün nämäne bren cáncer kisete ye niara nämäne ngübare. Niara nämäne nüne mente kä Alaska ye bäre mento aune yete niara aibe nämäne testiko  Jehovakwe. Kä nämäne nemen tibo akwa mantre jetebe nämäne ja di kärere Ngöböi kukwe driekäre, ñobätä ñan aune dre nieta Bibliakwe ye niara tö nämäne mikai gare nitre ie. Mrä mada, meri iti kädekata Sara namani gare ie aune meri yei Ngöbö kä namani gare ngwane kä namani jutobätä. Kä nikani ta ngwane, meri ye ja tötika Bibliabätä kani ngäbiti. Melanie tä mike gare: “Viernes derekri ti nämä nemen nainte. Akwa ti ngängän aune ti nun nämä niken meri ye tötike Bibliabätä aune ye köböire ja nämä nementa ruin kwin nunye. Sara nämä kukwe ngwentari ye mikakäre gare ie nun tö nämä kukwe känäin krubäte, niara rababa ja kete Jehovabe yekwe kä mikaba juto nunbätä”. Nitre ja mikani Sara rüere, akwa yebiti ta iglesia te nämäne käne ye tuanimetre kwe aune ja ngökani ñöte kwe.

14. a) ¿Nita sribi nuainne ye bämikata ño gwakitata yebätä? b) Pablo kukwe niebare 2 Timoteo 4:1, 2 yekänti, ¿ye tä ni töi mike dre nuainne?

¹⁴ Nita kukwe driere akwa kukwe kwin ñaka nemen bare rabadre ruin nie ngwane, nikwe ñaka ja ngwandre di nekä, ñobätä ñan aune nitre kwain nie tötikakäre yei nikwe tö ngwandre. Sribi nuainta nikwe ye Jesukwe bämikani gwakitata yebätä. Nitre gwakitaka yebiti ora raba niken krubäte ta aune gwa ñaka raba ngeden jire krati ietre. Nitre ye tätre sribire deu o nemen dekä aune ruäre ngwane tä nemen nändre mente ñöbiti ietre (Luc. 5:5). Ye erere arato, kä nengwane ni Testiko ruäre yebiti ora tä niken raire ta nitre känänbätä bätärekä aune kä jene jene känti. Nire nire tä ja di ngwen kore ye köböire nitre tö kukwe mikai  gare jai tä kwen ietre aune tätre blite ben. ¿Ni raba kukwe driere ora ruäre te o niken nitre raba kwen bäri nie yekänti? (Ñäkädre 2 Timoteo 4:1, 2 yebätä).

15. ¿Ñobätä nikwe nitre ja tötikaka Bibliabätä ye ngübadre bätärekä?

¹⁵ ¿Ñobätä nikwe nitre ja tötikaka Bibliabätä ye ngübadre bätärekä? Ñobätä ñan aune ñan nita jerekäbe ni ja tötikaka ye dimike ne kwe kukwe drieta Bibliakwe ye rabadre gare ie aune rabadre tarere. Ñakare aune ni rabadre dimike ne kwe rabadre Jehová ni tärä ye Sribekä ye tarere arato. Ne madakäre, Jesús tä dre ribere nitre ja tötikaka kwe ie aune ni raba nemen ño kristiano erametre ye nikwe mikadre gare ni yei. Tädre ja di ngwen kukwe nieta Bibliabätä ja jie ngwankäre mike täte ngwane, ni tädre ken dimikakäre. Nitre ja tötikaka ruäre kräke tä nemen nuäre ja töi kwitakäre aune kukwe meden blo nuain nämäne käne kwetre ye tuanmetrekäre, akwa mada abokän kräke ñaka tä nemen nuäre nuainkäre jötrö ngwarbe.

16. ¿Kukwe namani bare Raúl yebätä ye tä dre driere nie?

¹⁶ Nita ni mada ngübare bätärekä ngwane, dreta nemen bare ye ani mike gare jai, misionero iti nämäne Perú yebätä. Niara niebare: “Ni ja tötikaka kädeka nämäne Raúl käkwe ja tötikani tärä ketebubätä. Akwa nämäne kukwe keta kabre ñaka kwin nuainne. Kukwe kri nämäne kwe jabätä muko yebe, nämäne kukwe blo niere jankunu aune monsotre kwe ñaka nämäne niara mike ütiäte jai. Akwa käre niara nämä nüke gätäbätä, yebätä ti nämä niken jankunu niara aune mräkätre kwe tuinbiti. Niara rababa gare tie ye käi rikaba komäbiti bäri ta ngwane, ja mikaba juto kwe ja ngökakäre ñöte”.

17. ¿Nikwe dre mikai gare jai kukwe ja tötikara mada yekänti?

¹⁷ Jesukwe niebare, ni rikadre “nitre nünanka kä jökräbti temen, [...] mik[e] ja töitikaka”. Kukwe ye mikakäre täte, ruäre ngwane nitre ñaka töbike ja erebe nibe yebe nikwe blitai, nitre ruäre ñaka kukwebätä o ruäre ñaka Ngöbö mike era jai ben nikwe blitai arato. Ni raba Gobran Ngöbökwe kukwei driere ño ye rabai gare nie kukwe ja tötikara mada yekänti.