1, 2. a) Sribi nuainta nikwe Ngöbö kräke ye ñäkäidre nie ngwane, ¿ñobätä ni ñaka rabadre töbike kukwe yebätä? b) ¿Kukwe ja tötikara nekänti nikwe dre mikai gare jai?

NITRE kukwe driekä namani 223,000 biti bäri kä 2018 yete, juta ruäre yete sribi nuainta nikwe Ngöbö kräke ye ñäkäibare. Kukwe ye ñaka ni mikadre töbike, ñobätä ñan aune nitre kristiano erametre ye rüe rakaikä rababa gare nie kukwe ja tötikara käne yekänti (2 Tim. 3:12). Nita nüne kä medenkänti akwa nitre sribikä gobranbe raba sribi nuainta nikwe Ngöbö kräke ye ñäkäire drekebe ngwarbe nie aune nikwe ñaka Jehová mikadre täte ye niaratre raba niere nie.

² Sribi nuainta nikwe Ngöbö kräke ye gobrantre ñäkäidre nie ngwane, kukwe ngwantarita ne erere ni raba nemen ngwentari jai: “Nitre tä ja mike ni rüere ye tä mike gare, ¿Ngöbö ñaka niena ni kain ngäbiti? ¿Ni ñaka tuainmetre Jehová mike täte jankunu? ¿Ti raba niken nüne juta madate Ngöbö mikakäre täte töi jämebiti?”. Kukwe ngwantarita ye nikwe mikai gare jai kukwe ja tötikara nekänti. Sribi nuainta nikwe Ngöbö kräke ye ñäkäidre nie ngwane, ni raba Jehová mike ño täte jankunu aune kö okwä medenbätä nikwe ja ngübadrebiti ye rabai gare nie arato.

3. Kukwe nieta 2 Corintios 11:23-27 ye erere, ¿kukwe meden meden ben apóstol Pablo ja tuani aune ni raba dre mike gare jai niarabätä?

³ Nane sribi nuainta nikwe Ngöbö kräke ye ñäkäidre nie ngwane, ni raba nemen nütüre Ngöbö ñaka niena ni kain ngäbiti. Akwa ye ñaka metre. Ani ja töi mike apóstol Pablo yebätä. Jehová nämäne niara kain ngäbiti ye gare metre nie. Niarakwe tärä 14 Escrituras  Griegas Cristianas tikani aune niara kädekani kukwe driekäre juta mada mada te. Akwa, yebiti ta nitre ja mikani niara rüere (ñäkädre 2 Corintios 11:23-27 yebätä). Kukwe namani bare Pablobätä ye tä mike gare nie, Jehovata nitre tuenmetre ja mike ni niara mikaka täte ye rüere.

4. ¿Ñobätä nitre brukwä rabai ni kräke?

⁴ Ñobätä ni rüe rakaikä ye tädre gare metre nie ye Jesukwe mikani gare. Ni ñaka ja mikai nitre kä nebätä yekri yebätä nitre brukwä rabai ni kräke niebare kwe (Juan 15:18, 19). Nitre tä ja mike ni rüere ye ñan tä mike gare Ngöbö ñaka niena ni kain ngäbiti. Ñakare aune yebiti nita bämike nita kukwe metre nuainne.

5. ¿Jehová mikadre täte ye ni kä nebätä raba ketebätä? Mä raba mike gare keteiti.

⁵ Ngöbö dite krubäte ye mikakäre täte ni kä nebätä ñaka raba ni ketebätä jire. Nitre kwati ja mikaka Jehová rüere käkwe kukwe ye erere nuainbarera akwa ñaka nemen bare ietre. Rübare Kri Bobukäre ye ngwane, dre namani bare yebätä ani töbike. Gobrantre juta keta kabre te käkwe ja mikanina juta Ngöbökwe ye rüere. Nitre Alemania nazi ye ñan aibe käkwe sribi Ngöbö ye ñäkäibare, ñakare aune gobrantre Australia, Canadá aune juta mada mada te käkwe nuainbare arato. Kukwe yebiti ta, kukwe ñan tuabare namani bare Jehová köböire. Rü nakaninkä kä 1939 ngwane, kä jökräbiti tibien nitre kukwe driekä nämäne 72,475. Akwa, rü ye nikani ta kä 1945 ngwane, nitre kukwe driekä ririabare bäri: 156,299.

6. ¿Sribi Ngöbökwe ñäkäita ye köböire dre raba nemen bare? Mä raba mike gare keteiti.

⁶ Ni rüe rakadrekä ye ngwane ni ñaka rabadre nikenkä, ñakare aune nikwe ja töi mikadre sribire bäri Jehová kräke. Nitre gure kwe monso chi brare nämäne, juta te niaratre nämäne yete gobrankwe sribi Ngöbökwe ye ñäkäibare. Nitre gure ye ñaka kä jürä ngwani jabätä, ñakare aune ja mikani kwetre sribi prekursor regular nuainne. Ja mräkä ye muko käkwe sribi ütiä bian nämäne kwin ie ye tuanimetre, sribi Ngöbökwe ye nuainkäre. Ñobätä sribi Ngöbökwe ñäkäibare nitre Testiko ie ye nitre tö namani gai niebare ja mräkä yekwe. Aisete, namani bäri nuäre niaratre kräke nitre tötikakäre Bibliabätä. Sribi Ngöbökwe ñäkäibare yekwe nitre mada dimikani ja töi kwite arato. Ni umbre iti ji ngwanka nünanka juta yete käkwe niebare, nitre kwati käkwe kä mikaninkä Jehovabätä ye jataninta ja ükökrö gätäbätä aune kukwe driereta.

7. a) Kukwe nieta Levítico 26:36, 37 yekänti, ¿ye tä dre driere nie? b) Sribi Ngöbökwe ñäkäidre ngwane, ¿mäkwe dre nuaindre?

⁷ Sribi nuainta nikwe Ngöbö kräke ye nitre ja  mikaka ni rüere tä ñäkäire nie ne kwe kä jürä rabadre nibätä Jehová mikakäre täte. Niaratre raba kukwe ngwarbe niere nibätä, raba guardiatre juen ju nikwe ye mike ñärärä, raba niken ni ngwena nitre sribikä gobranbe yekänti o raba ni kite ngite. Ja mräkätre ruäre kitadre ngite yebätä kä jürä rabadre nibätä ie niaratre tö. Niaratre kukwe nuaindre ye jürä rabai nibätä ngwane, ni ara tädi sribi nuainta nikwe Ngöbö kräke ye ñäkäire akwle jai ye kwrere. Akwa ni ñaka tö ja ngwain nitre kädrieta Levítico 26:36, 37 ye erere, (ñäkädrebätä). * Nikwe ñaka ja di ngwandre nekä sribi Jehovakwe ye nuainkäre o ñaka tuanmetre kä jürä ye köböite. Nikwe tö ngwandre kwatibe Ngöböi aune ni ñaka kä jürä ngwandre jabätä (Is. 28:16). Jehovakwe ni jie ngwandre nikwe ribedre ie. Gobrantre bäri dite ñaka raba ni ketebätä sribikäre Ngöbö kräke, niara tä ni dimike ye gare metre nie (Heb. 13:6).

8, 9. a) ¿Ni itire itire o nitre ji ngwanka mräkätre käne ye rabadre dre den nuaindre jai? b) ¿Dre käkwe ni dimikai kukwe kwin den nuaindre jai?

⁸ Nane sribi Ngöbökwe ye ñäkäidre ngwane, ni raba niken nüne juta madate sribikäre töi jämebiti Jehová kräke ye ni raba nemen ngwentari jai. Kukwe ye tä gare ni itire itire ie. Nitre kristiano siklo kena ye rüe nakaninkä ngwane, niaratre dre nuainbare ye raba ja mräkätre ruäre dimike. Nitre käkwe Esteban täkäni jäbiti ye bitikäre, nitre ja tötikaka Jesukwe nämäne Jerusalén ye nikani nüne Judea, Samaria, Fenicia, Chipre aune Antioquía (Mat. 10:23; Hech. 8:1; 11:19). Akwa, ja mräkätre mada Ngöbö mikaka täte abokän raba nemen töbiketari apóstol Pablo yebätä, Pablo ja töi mikani nüne nitre nämäne ja mike niara rüere ye ngätäite. Ja nire mikani kwe kukwe tare te, kukwe kwin driekäre aune ja mräkätre dimikakäre ja tuin nitre ja mikaka niaratre rüere yebe (Hech. 14:19-23).

⁹ ¿Ni raba dre mike gare jai kukwe yebätä? Nitre ji ngwanka mräkätre käne ye itire itire raba kukwe den nuaindre akwle jai. Niaratre jämi niken nüne kä madakänti ye känenkri, rabadre orare Jehovai aune mräkätre kwetre yebätä töbikadre kwetre, niaratre rikadre nüne kä madakänti ye köböire kukwe kwin rabai bare o ñakare yebätä rabadre töbike. Kukwe nekänti, ni kristiano “itire itire käkwe töbikadre tribe jen kwe ngwianbtä” (Gál. 6:5). Nitre itire itire tä kukwe den nuaindre jai yebätä nikwe ñaka ñäkädre.

10. ¿Sukursal aune nitre umbre ji ngwanka käkwe kukwe meden mikai gare nie?

¹⁰ Sribi Ngöbökwe ñäkäidre nie akwa yebiti ta, ¿ni raba Jehová mike ño täte jankunu? Mrö ja üaire ye rabadre ño nikwe, gätä nuaindre ño aune kukwe driedre ño ye sukursal käkwe mikai gare nitre umbre ji ngwanka ie. Nane ñan rabadre nuäre sukursal kräke blitakäre nitre umbre ji ngwanka ben ngwane, ¿dre nuaindre? Ye erere ngwane, kukwe nieta Bibliabätä, tärä aune täräkwata sribeta yebiti nitre umbre ji ngwanka käkwe kukwe mikai gare nie ne kwe nikwe sribidre jankunu Ngöbö kräke (Mat. 28:19, 20; Hech. 5:29; Heb. 10:24, 25).

11. ¿Ñobätä gare metre nie mrö ja üaire ye täi nikwe aune nikwe dre nuaindre ne kwe tädre jankunu nikwe?

¹¹ Jehovakwe käbämikani nitre niara mikaka täte yekwe mrö ja üaire tädi krubäte (Is. 65:13, 14; Luc. 12:42-44). Aisete, juta ükaninte kwe ye käkwe ja di ngwain dre dre ni rabai ribere jai ja ngwankäre metre ye biain kwe nie. Akwa, ni rabadre ja di ngwen kukwe ruäre nuainne arato. Sribi nuainta nikwe Ngöbö kräke ye ñäkäidre nie ngwane, nikwe Biblia, tärä aune täräkwata ye ükadre  kwin. Tärä aune täräkwata o kukwe ütiäte ye tädre nikwe computadora, celular, tableta yete ngwane, nikwe ükadre kwin ne kwe ñaka kwandre jötrö ngwarbe. Ni jökrä rabadre ja di ngwen ja ngwankäre dite kukwe ja üairebiti.

12. ¿Gätä nuaindre ye nitre umbre ji ngwanka raba ükete ño ne kwe ñaka rabadre gare nitre ja mikaka ni rüere yei?

¹² ¿Ni raba dre niere gätä nuainta bämän kratire kratire yebätä? Nitre umbre ji ngwanka käkwe kukwe ükaite ne kwe gätä ye nuaindre jankunu akwa ñaka rabadre gare nitre ja mikaka ni rüere yei. Nikwe ja ükadrekrö braibe jakänti, kä aune ora kwita raba jene jene ye niaratre raba niere nie raba ruin nie. Nitre jökrä tädre ja ükaninkrö ye töi tädre jäme, ¿yekäre ni raba dre nuainne niaratre kriemikakäre arato? Gätä nuain tädre yekänti ni rükadre aune ni rikadreta ye ngwane nikwe blitadre tiebe tiebe ni madabe aune nikwe ñaka ja ngwäkitadre nänkäre gätäbätä ye kwrere.

13. Ja mräkätre nünanbare Unión Soviética kirabe, ¿yebätä ni raba dre mike gare jai?

¹³ ¿Kukwe driedre ño? Kä jene jene känti ñaka kukwe driedi ja erebe. Akwa, Jehová tare nikwe aune ni tö blitai Gobran kwe yebätä, aisete dre dre rabadre bare yebiti ta nikwe kukwe driedi (Luc. 8:1; Hech. 4:29). Unión Soviética kirabe yete nitre testiko Jehovakwe kukwe driebare ño yebätä meri kädeka nämäne Emily Baran kukwe kira mikaka gare käkwe niebare: “Nitre Testiko nämä kukwe mike era jai ye ñaka rabadre kädriere nitre madabe niebare ietre, nitre Testiko namani blite nitre nünanka niaratre bäre yebe, sribi muko kwetre aune ja ketamuko kwetre ben. Niaratre jänikani sribikäre ja dibiti ye ngwane nitre mada nämäne ngite siba, yebe niaratre blitabare kukwe mika nämä täte kwetre yebätä nitre nämäne ngite ye töi kwitakäre”. Kukwe drie ñäkäibare Unión Soviética kirabe yete akwa yebiti ta ja mräkätre ñaka kukwe drie tuanimetre jire. Nane nita nüne yekänti kukwe drie ñäkäidre nie ngwane, nikwe ja töi mikadre kwatibe kukwe driere niaratre erere.

14. Kukwe nieta Salmo 39:1 ye nikwe mikai täte ngwane, ¿kö okwä meden te ni ñaka rakai?

¹⁴ Nikwe dre niedre ni madai yebätä nikwe ja ngübadrebiti. Sribi nuainta nikwe Ngöbö kräke ye ñäkäidre nie ngwane, ñongwane “kä rabakäre kwekebe” ye nikwe mikadre nüke gare jai (Ecl. 3:7). Kukwe meden ni ñaka raba mike gare yebätä ja ngübadrebiti, ñodre, ja mräkätre aune ja ngwaitre kädekata ño, kä medenkänti gätä nuainta, kukwe drieta aune mrö ja üaire ye tä nemen ño nikwe ye nikwe ñaka mikadre gare. Nitre sribikä gobran kräke, ja ketamuko nikwe o ni mräkä nünanka juta madate yei ñaka kukwe ye mikadre gare. Nikwe kukwe ye mikadre gare ngwane, nikwe ja mräkätre aune ja ngwaitre mikadre kukwe kri te (ñäkädre Salmo 39:1 yebätä). *

15. ¿Satana ja di ngwain dre nuainne aune nikwe dre nuaindre ne kwe ni ñaka rakadre kö okwäte ie?

 ¹⁵ Nikwe ñaka kukwe kia kiabätä ja ñäkädrebiti. Nita nüne ju kwatibe te akwa ni ñaka ja mäke kwin jabe ngwane nita nemen ja ñäkäninbiti ye gare Satana ie (Mar. 3:24, 25). Ye medenbätä, käre niarakwe ja di ngwain ni ñäkebiti. Ye aibe köböite, ni rabadre ja rüere kwärikwäri aune ñaka ja mike niara rüere ie tö.

16. ¿Ja ngwai Gertrud Poetzinger yekwe kukwe meden bämikani?

¹⁶ Nitre kristiano niena ünä kukwe ja üairebiti ye rabadre ja ngwen mokre ne kwe ñaka rakadre kö okwä yete. Ani blite Gertrud Poetzinger aune Elfriede Löhr yebätä. Nitre nazi käkwe niaratre kitani ngite meritre mada Testiko nämäne yete yebe. Elfriede ye nämäne kukwe kädriere kwin meritre mada Testiko ye dimikakäre yebätä Gertrud jatani bätä ngwenbätä. Kä nikani ta ye bitikäre, Gertrud namani jakaire aune Jehovakwe niara dimikadre ye ribebare kwe ie. Niara kukwe tikani: “Nitre mada ie jondron nuain gare bäri kwin ni ngwä o sribi bä jene tä mikani kisete ye nikwe mikadre gare jai aune kadre ngäbiti”. ¿Ñokänti ñaka namanina bätä ngwen? Elfriede töi nämäne kwin aune nämäne ja ngwen kwin yebätä niara ja töi mikani. Ye köböire niara namani ja keteta kwin ben. Gertrud aune Elfriede namaninte nire ngite käi yekänti, niaratre abokän dianinkä nänkäre kä kwinbiti aune ja ngwani metre kwetre Jehovai nememe krütani ye ngwane. Nikwe ja di ngwandre ne kwe nikwe ñaka bätä ngwandre ja etebantre aune ja ngwaitre yebätä, ye aibe köböire ni ñaka ja ñäkäibiti jire (Col. 3:13, 14).

17. ¿Kukwe niedre nuainkäre nie ye ñobätä nikwe mikadre täte?

¹⁷ Kukwe meden niedre nie ye nikwe mikadre täte. Ja mräkätre tä kädekani ni jie ngwankäre aune tö ngwan raba ie yekwe kukwe meden niedre nie nuainkäre ye erere nikwe nuaindi ngwane, ni ñaka rabai kukwe kri te (1 Ped. 5:5). Kukwe namani bare ye ani mike gare keteiti jai. Juta keteiti känti sribi Ngöbökwe ye ñäkäita, yebätä niebare ja mräkätre ie niaratre ñaka rabadre tärä aune täräkwata bien nitre ie kukwe driekänti. Akwa prekursor iti ie kukwe ükate gare bäri kwin namani nütüre, aisete ñaka nitre umbre kukwei mikani täte kwe. ¿Ye köböite dre namani bare? Bati niara nämäne kukwe driere kä jökrä ngwane, guardiatre kukwe ngwanintari ie aune ja mräkätre mada ie. Niaratre kukwe driebare ye ngwane nitre sribikä gobranbe nämäne näin niaratre jiebiti raba ruin nie, ñobätä ñan aune niaratre tärä aune täräkwata mikaninte nitre ie ye jökrä nitre sribikä gobranbe nämäne ngwenta. ¿Ye tä dre mike gare nie? Kukwe gare bäri kwin nie ni rabadre nütüre akwa bäri kwin nikwe nitre umbre ji ngwanka ye kukwei mikadre täte. Ja mräkätre tä kädekani ni jie ngwankäre ye nikwe kukwei mikai täte ngwane, käre Jehovakwe kukwe kwin mikai nemen bare ni kräke (Heb. 13:7, 17).

18. ¿Kukwe meden nie ñaka ye ñobätä ni ñaka rabadre ükete nuainkäre?

 ¹⁸ Kukwe meden nie ñaka ye ni ñaka rabadre ükete nuainkäre. Nitre ji ngwanka kukwe ye erere nuaindre ngwane, tätre tribe doboko mike nitre mada kötärä ye kwrere. Sribi Ngöbökwe ñäkäibare Checoslovaquia kirabe yete ngwane, dre namani bare ye ja mräkä Juraj Kaminský käkwe mikani gare: “Ja mräkätre nämäne kädekani ji ngwankäre aune nitre umbre ji ngwanka kwati kani ngite ngwane, ja mräkätre ruäre nämäne konkrekasion jie ngwen aune circuito tuinbiti ye namanintre kukwe ñaka nuäre ükete nuaindre ja mräkätre aune ja ngwaitre kukwe driekä ie. Nitre kukwe driekä ye rabadre dre nuainne aune dre abokän ñaka nuainne ye ükaninte kwetre täräkwatabätä”. Nitre mada käkwe dre diandre nuaindre jai ye nikwe niedre ietre ye kräke Jehová ñaka ni kädeke. Nire tä kukwe ñaka era ükete nuaindre ja mräkätre ie ye ñaka tä kriemike, ñakare aune tätre ja mike tödeka kwetre dänkiene (2 Cor. 1:24).

19. Kukwe nieta 2 Crónicas 32:7, 8 ye erere, ¿Satana käkwe ja di ngwain sribi Ngöbökwe ñäkäire nie akwa nikwe tö ngwandre kukwe meden ie?

¹⁹ Ni rüe bäri kri Satana ye käkwe ja mikai jankunu ni Jehová mikaka täte ye rüere (1 Ped. 5:8; Apoc. 2:10). Satana aune nitre ja mikaka niarakri yekwe ja di ngwain ne kwe ni ñaka sribi Ngöbökwe nuaindre. Akwa nikwe ñaka kä jürä ngwandre jabätä (Deut. 7:21). Sribi Ngöbökwe ye ñäkäidre nie akwa Jehová täi nibe aune ni dimikai jankunu kwe (ñäkädre 2 Crónicas 32:7, 8 yebätä). *

20. ¿Mä töita kwatibe dre nuainbätä?

²⁰ Ja mräkätre siklo kena ja töi mikani kwatibe ñaka gobrantre kukwei mike täte ye erere nikwe nuaindre. Niebare kwetre: “Ngöbö okwäbti dre nuendre nunkwe abko bäri kuin, yebtä töbike kuin munkwe, bti munkwe nieta nunye. ¿Nunkwe mun kukwei mikadre täte amne Ngöbö abko nunkwe ñan kukwei mikadre täte ya? ye abko bäri kuin ya abko munkwe nie nunye. Akwa nun bike Ngöbö mike täte aisete, kukwe nakaninkä ño ño Jesubtä nunkwe tuaba ja okwä jenbti amne dre dre niebare kwe abko nunkwe kukwe nuaba, ye abko nunkwe kädriedi janknu” (Hech. 4:19, 20).