KUKWE JA TÖTIKARA 22
Nikwe ja di ngwandre ja tötike bäri kwin
“Dre dre ütiäte nünankrä bäri metre [...] rükadre gare munye” (FILIP. 1:10).
KANTIKO 35 Jondron bäri ütiäte ye mikadre käne
KUKWE NEBÄTÄ JA TÖTIKAI *
1. ¿Ñobätä nitre kristiano ruäre kräke ñaka tä nemen nuäre ja tötikakäre?
NENGWANE sribita krubäte ja ngübakäre. Ja mräkätre kwati krubäte tä sribire ñänäte ta ne kwe jondron meden ribeta mräkätrekwe jai ye aibe biankäre ietre. Ja mräkätre mada abokän tä ora denkä krubäte jai nänkäre sribikänti aune rükakäreta gwi. Tätre sribi ñan nuäre nuainne ne kwe jondron rabadre kwetre. Sribi ye bitikäre, ja mräkätre tä nemen nainte ye ngwane, ja ñan tä nemen törö ietre ja tötikakäre.
2. ¿Ñongwane mätä kä denkä jai ja tötikakäre?
2 Erametre, nikwe kä diandrekä jai ja tötikakäre Ngöbö Kukweibätä aune tärä bätä täräkwata sribeta yebätä, akwa nikwe ja tötikadre bökänbätä. Ye köböire, ni raba nemen ja kete Jehovabe aune ja nire kärekäre raba nemen nikwe (1 Tim. 4:15, 16). Ja mräkätre ruäre tä nüke ngwäte dekä köbö kwatire kwatire te ja tötikakäre käta kwekebe ye ngwane aune niaratre töita mrebe tätre kübien kwin yebätä. Niaratre ruäre tä minuto denkä chi jai derekri ne kwe rabadre ja tötike aune töbiketari kä kwekebe yekänti.
3, 4. ¿Tärä aune täräkwata imprimita aune kukwe mikata Internet käi nikwe yete yebätä kukwe meden ükaninte aune ñobätä?
3 Nikwe kä diandrekä jai ja tötikakäre ye ütiäte krubäte ye gare ni jökrä ie. Akwa, ¿nikwe ja tötikadre drebätä? Tärä aune täräkwata keta kabrebätä tä ñäkädre nie aune mrö ja üaire bianta krubäte nie yebätä nikwe kä diandrekä jai ñäkäkäre kukwe ye jökräbätä ye ñaka raba nemen nuäre ni kräke ni raba nütüre. Ja mräkätre ruäre tä ñäke kukwe ye jökräbätä akwa ja mräkätre kwati abokän kräke ñaka tä nemen nuäre ñäkäkäre kukwe yebätä. Kukwe ye gare Nitre Braibe Konkrekasion Jökrä Ngübabitikä ie, ye medenbätä bitinkä niaratre ja töi mikani ñaka tärä aune täräkwata imprimire krubäte aune ñaka mike krubäte Internet käi nikwe yete.
4 Ñodre, tärä Anuario de los testigos de Jehová ye sribe ñaka niena, ñobätä ñan aune ja mräkätre aune ja ngwaitrebätä kukwe namani bare ye mikata gare kwetre ye abokän kwin krubäte, kukwe ye raba kwen nie Internet käi nikwe jw.org® yete aune JW Broadcasting® mikata tuare sö kratire kratire yete. Ne madakäre, täräkwata La Atalaya aune ¡Despertad! ni jökrä kräke ye sribeta ketamäbe kä kwatire kwatire te. Kä rabadrete jondron mada nuainkäre nie ye ñan aikäre kukwe ye ükaninte, ñakare aune “dre dre ütiäte nünankrä bäri metre” yebätä nikwe ja töi mikadre yekäre nuainbare (Filip. 1:10). Dre bäri ütiäte aune nita ja tötike kaibe Bibliabätä ye ngwane nikwe dre nuaindre ye ani mike gare jai.
¿NIKWE JA TÖTIKADRE YE NGWANE JA TÖI MIKADRE METRERE DREBÄTÄ?
5, 6. ¿Kukwe medenbätä nikwe ja tötikadre kwin?
5 ¿Nikwe ja tötikadre ye ngwane nikwe ja töi mikadre metrere drebätä? Nibira gare nie ye erere nikwe mantre jetebe kä diandrekä jai ja tötikakäre Ngöbö Kukweibätä. Nengwane, bämän kratire kratire ñäkätä Bibliabätä konkrekasionte ye ükaninte bäri oto chi. Ye köböire käta bäri nie töbikatarikäre aune kukwe mada känänkäre. Kapitulo tä dianinkä ye ñan aibebätä nikwe ja töi mikadre ja tötike ñakare aune nikwe kukwe Bibliabätä ye tuanemetre nemen ja brukwäte aune ni rökradre bäri Jehová ken (Sal. 19:14).
6 ¿Kukwe medenbätä mada nikwe ja tötikadre kwin? Nikwe ja tötikadre täräkwata Ni Mikaka Mokre, Ja tötika Bibliabätä konkrekasionte aune gätä nuainta bämän kratire kratire yebätä. Arato, täräkwata La Atalaya aune ¡Despertad! ye jökräbätä nikwe ñäkädre.
7. Kukwe jökrä tä mikani Internet käi nikwe yete aune JW Broadcasting yete ye jökräbätä ni ñaka raba ñäke ngwane, ¿ñobätä nikwe ñaka ja ngwandre di nekä?
7 Akwa ni ruäre raba niere: “Kukwe jökrä tä mikani Internet käi nikwe yete aune JW Broadcasting® yete, ¿se ñokänti ti raba ñäke jökräbätä? Ñobätä ñan aune kukwe keta kabre krubäte...”. Kukwe bämikata nebätä ani töbike. Mrö rürübäin käi yekänti mrö bänänte bätäkä ngwarbe mikata. Nitre mrö kökaka ye ñaka raba mrö ye jökrä kwete, aisete tätre mrö ruäre aibe den jai kwetakäre. Ye erere arato, kukwe jökrä tä mikani Internet käi nikwe yete, yebätä ni ñaka raba ñäke jökrä ngwane, nikwe ñaka ja di ngwandre nekä. Kukwe medenbätä ni raba ñäke aune mrusaire ye nikwe mikadre gare jai. Ne madakäre, ¿ja tötikadre aune nuaindre ño bäri kwin ye dre gärätä?
NIKWE JA DI NGWANDRE JA TÖTIKE
8. a) Täräkwata Ni Mikaka Mokre ja tötikara yebätä, ¿ni raba dre dre nuainne ja tötikakäre? b) ¿Kukwe nieta nete ye erere nikwe nuaindi ngwane ni dimikai ño kwe?
8 Nikwe ja tötikadre ngwane, ñan ñäkädre jerekäbe täräbätä aune kukwe ngwantarita ye ñan täräi mikadrekä jerekäbe. Nita ñäke kukwe ruärebätä ne kwe kukwe rükadre gare nie meden gärätä. Täräkwata Ni Mikaka Mokre ja tötikara yebätä ni raba ja tötike ño ye ani mike gare jai. Kukwe nebätä ja tötikai nieta kena ye mikadre gare kwin jai. Ye bitikäre, título, subtítulo aune kukwe ngwantarita kukwe ngwankäreta törö jai yebätä nikwe ja tötikadre. Nikwe ñäkädre bätärekä kukwe tä dianinkä jatäri yebätä aune töbikadretaribätä. Párrafo keteitire keteitire yebätä orasion tä tikani kena ye mikadre ñärärä. Metrere kukwe tä tikani párrafo keteitire keteitire kena yebätä, drebätä blitai ye tä mike gare. Nikwe ñäkädre kukwe yebätä ngwane, párrafo keteitire keteitire ye erere nieta subtítulo yete aune kukwe ye ererebätä blitata kukwe jökräbätä o ñakare yebätä nikwe töbikadretari. Kukwe meden ñaka gare nie ye nikwe tikadre täräbätä jai aune kukwe meden ni tö mikai gare bäri kwin jai ye nikwe känändre.
9. a) Ni tädre ja tötike täräkwata Ni Mikaka Mokre yebätä ngwane, ¿ñobätä nikwe töbikadretari texto tä mikani yete yebätä aune nuaindre ño? b) Kukwe nieta Josué 1:8 ye erere, ¿nikwe ñäkädre textobätä akwa ni raba dre nuainne mada?
9 Täräkwata Ni Mikaka Mokre yebätä ja tötikata ngwane, metrere ja tötikata Bibliabätä. Ye medenbätä, täräkwata Ni Mikaka Mokre yebätä texto tä dianinkä yebätä nikwe töbikadretari kwin aune metrere texto tä dianinkä ñäkäkäre konkrekasionte yebätä. Metrere kukwe meden tä dianinkä texto yebätä abokän párrafo tä mike gare yebätä nikwe töbikadre. Ne madakäre, texto tä dianinkä aune ni raba mike ño täte yebätä nikwe kä diandrekä jai töbikatarikäre (ñäkädre Josué 1:8 yebätä). *
Nitre rüne aune meyere, ja tötikadre ño ye munkwe drie monsotre munkwe ie (Párrafo 10 mikadre ñärärä) *
10. Hebreos 5:14 tä niere erere, ¿ñobätä nitre rüne rabadre Ngöbö mikadre täte ni mräkäbe yete dirire monsotre kwe yei ne kwe ja tötikadre ño kwetre aune kukwe känändre ño kwetre?
10 Ngöbö mikadre täte ni mräkäbe yebätä ani blite mada. Ja tötikadre ni mräkäbe nuainta bämän kratire kratire yete metrere nitre rüne töta nemen kä tuai juto monsotre kwe yebätä. Ngöbö mikadre täte ni mräkäbe ye ngwane nitre rüne raba kukwe keteiti denkä ja tötikakäre, akwa ñan bämän kratire kratire ja tötikadre kukwe ñan tuabare aibebätä. Erametre, niaratre raba kukwe mikata tuare sö kratire kratire JW Broadcasting® yete mrusaire o nane ngwane raba kukwe mada mrä ükete nuainkäre, ñodre, arka Noekwe bä sribere. Akwa monsotre rabadre ja tötike ño ye nitre rüne rabadre driere ietre ye bäri ütiäte. Ja tötikadre gätä kräke yebätä monsotre rabadre ja tötike kwin o kukwe meden namani bare kwelate yebätä raba kukwe känene (ñäkädre Hebreos 5:14 yebätä). Kukwe meden Bibliabätä ye känändre ne kwe rabai bäri nuäre mun kräke ja töi mikakäre gätä aune gätä krikri ye kukwe nuakäre, metrere video mikata ñaka tuare ye ngwane. Erametre, monsotrebiti kä nuäi ye ererebätä kukwe diandre jai ja tötikakäre aune tätre ja ngwen ño ye ererebätä nuaindre.
11. ¿Nitre ja tötikaka nibe ye rabadre ja tötike kwin Bibliabätä ye ñobätä nikwe driedre ietre?
11 Nitre tä ja tötike nibe ye rabadre ja tötike kwin Bibliabätä. Kenanbe, nitre ja tötikaka Bibliabätä nibe ye tä ja tötike gätä kräke o tä ja tötike nibe ye ngwane kukwe ngwantarita ye tä täräi mikekä jerekäbe ye käita neme juto nibätä. Akwa niaratre tä ja tötike kaibe ye ngwane, rabadre kukwe känene aune töbiketaribätä ye nikwe driedre ietre. Ye erere nuaindi kwetre ngwane, kukwe rabai niaratre kisete ye ngwane, ñaka ja di käräi bengwairebe kwetre ja mräkätre ie, ñakare aune kukwe känändi kwetre aune kukwe meden ribeta kwetre jai ye raba kwen ietre tärä aune täräkwata nikwe yebätä.
NIKWE JA TÖI MIKADRE KWATIBE JA TÖTIKE
12. ¿Ni tädre ja tötike ye ngwane nikwe dre ngwandre törö jai?
12 Ja tötikadre ye krein nemen nie ngwane, ja tötikadre ye käi ñaka raba nemen juto nibätä raba ruin nie. Akwa raba nemen bare nie. Ni raba kä denkä kiakia jai aune bätärekä bätärekä ni raba kite kä denkä bäri jai ja tötikakäre. Nikwe ja töi mikadre kukwe keteiti nuainne. Erametre, nikwe ja ketadre Jehovabe ye bäri ütiäte. Akwa, nitre tä kukwe ngwentari nie ye mikadre gare ietre o kukwe meden tä ni kisete kräke nikwe kukwe känändre mikakäre gare jai yebätä nikwe ja töi mikadre.
13. a) Monso bati tä kukwe meden mike täte ye niara raba mike gare ño metre kwelate ye mä raba mike gare. b) ¿Kukwe nieta Colosenses 4:6 ye mä raba mike ño täte?
13 Ñodre, ¿mätä monsore aune mätä näin kwelate? Monsotre jökrä nänkä kwelate mäbe tädre jondron nire jatani nikwite ño jatäri ye mike era jai. Kukwe meden drieta Bibliakwe ye mä törbai mikai gare ietre akwa ja ñaka rükadre törö mäi kukwe ye mikakäre gare. Yebätä mä rabadre ja tötike kwin kukwe ye kräke. Ye köböire kukwe ketebu raba nemen gare mäi. Kena, ye köböire Ngöbökwe jondron jökrä sribebare ye mikai era mäkwe jai. Ketebukäre, kukwe metre nieta Bibliabätä ye mäkwe mikai gare kwin (Rom. 1:20; 1 Ped. 3:15). Ñobätä monsotre nänkä kwelate mäbe ye tä jondron nire jatani nikwite ño jatäri ye mike era jai ye mä rabadre ngwentari käne jai. Aune ye bitikäre tärä aune täräkwata sribeta nikwe ye tä dre niere ye mäkwe känändre kwin. Ye ngwane rabai gare mäi kukwe mikata täte mäkwe ye mikadre gare metre mäkwe ye ñan ribi krubäte. Jondron nire jatani nikwite ño jatäri ye nitre kwati tä mike era jai, ñobätä ñan aune nitre mika nämäne tuin ütiäte kwetre jai ye käkwe kukwe ye driebare ietre yebätä namani era kräketre. Akwa kukwe kwin kwain mäi mikakäre gare ngwane, nire käkwe kukwe ngwaintari bökän mäi yei mäkwe kukwe mikai gare kwin (ñäkädre Colosenses 4:6 yebätä).
NI TÖI RABADRE KUKWE MIKABÄTÄ GARE JAI
14-16. a) Tärä Bibliabätä abokän ñaka gare kwin nie ye mikakäre gare jai, ¿ni raba dre nuainne? b) ¿Texto kädekateta tärä Amós yebätä ye raba ni dimike ño tärä Amós ye mike gare kwin jai? (Recuadro “ Nitre kädekateta Bibliabätä ye nikwe mikadre gare bäri kwin jai” mikadre ñärärä arato).
14 Ani töbike kukwe nebätä, gätä mada yete ja tötikadre nitre Ngöbö kukwei tikaka bäri braibe * kukwe tikani yebätä, nitre ye iti abokän ñaka gare kwin nie. Kena ni Ngöbö kukwei niekä käkwe kukwe meden tikani ye nikwe mikadre gare kwin jai. ¿Rabai bare ño nie?
15 Ni tärä tikaka yebätä dre gare nie ye nikwe ngwandretari jai: niara ye nire, medente nämäne nüne aune nämäne sribi meden nuainne. Kukwe rabai gare niarabätä nie ngwane, yekwe ni dimikai ñobätä niarakwe kukwe ruäre niebare o kukwe ruäre bämikani ye rükai gare nie. Ni tädre ñäke Bibliabätä ye ngwane, ni tärä tikaka ye nämäne ja ngwen ño yebätä ni raba kukwe mike gare jai.
16 Ye bitikäre, ñongwane tärä ye tikani ye nikwe mikadre gare jai. Kukwe ye nuainkäre, nikwe Biblia Traducción del Nuevo Mundo de las Santas Escrituras (con referencias) nieta känti “Tabla de los libros de la Biblia” tä ye raba ni dimike krubäte. Arato kukwe nieta nitre Ngöbö kukwei niekäkwe aune nitre reire yebätä abokän tä sección 3 Tärä ni jie ngwankäre ja tötike Kukwe Ngöbökwe yebätä ni raba ja tötike. Ni tädre ja tötike tärä keteitibätä abokän tädre blite kukwe rabai bare ja känenkäre yebätä ngwane, tärä ye tika nämäne ngwane dre nämäne nemen bare ye nikwe mikadre gare kwin jai. Nitre nämäne ja ngwen käme o kukwe meden käme nuain nämäne abokän nitre Ngöbö kukwei niekä nämäne nitre dimike ja töi kwite aune kä ye näire nitre Ngöbö kukwei niekä meden nämäne nüne yebätä ni rabadre kukwe känene. Kukwe ye rabadre gare kwin nie yekäre, ni rabadre tärä mada Bibliabätä ye känene. Ñodre, dre nämäne nemen bare ni Ngöbö kukwei niekä Amós näire ye rükadre gare nie yekäre, nikwe ñäkädre bersikulo tä tärä 2 Reyes aune 2 Crónicas abokän tä tikani tärä Amós 1:1 referencias marginales yekänti. Tärä Oseas ye raba ni dimike arato, ñobätä ñan aune Oseas ye nünanbare Amós näire raba ruin nie. Kukwe rabai gare krubäte nie ye köböire Amós nünanbare ye ngwane nitre nämäne ja ngwen ño ye rükai gare bäri kwin nie (2 Rey. 14:25-28; 2 Crón. 26:1-15; Os. 1:1-11; Amós 1:1).
DRE NIETA YE NIKWE MIKADRE GARE KWIN JAI
17, 18. Ni tädre ñäke Bibliabätä ye ngwane kukwe ruäre nieta yete ye raba ni dimike ño kukwe kiakia ye mike gare kwin jai ye mä raba mike gare. Kukwe nieta párrafo yebätä ye mä raba kädriere o kukwe mada mike gare.
17 Nikwe ñäkädre Bibliabätä ngwane, nikwe nuaindre kukwe mikakäre gare jai. Ñodre, kukwe rabai bare niebare Zacariakwe kapitulo 12 yekänti yebätä ni tädre ñäke ngwane, kukwe niebare Mesías murie ketai yebätä ye ni raba bämike ja töite (Zac. 12:10). Nikwe ñäkädre bersikulo 12 yebätä ngwane, yete nieta Mesías murie ketai yebätä ‘Natán mräkätre’ rabai muaire krubäte. Kukwe nieta yete yebätä nikwe ñaka ñäkädre jerekäbe, ñakare aune ni raba ngwentari jai: “¿Ñobätä blitata Mesías aune Natán mräkätre yebätä? ¿Medente ti raba kukwe mike gare bäri kwin jai?”. Aisete, nikwe ja töi mikadre kukwe ye känene. Texto ruäre tä tikani ye raba ni dimike 2 Samuel 5:14 ye mike gare jai aune yete nieta Natán ye abokän David ngobo arato. Texto mada tä kukwe ye mike gare arato, ye abokän Lucas 3:31 känti nieta Jesús ye jatani Natán mräkä María yekri (täräkwata Ni Mikaka Mokre agosto 2017, página 32, párrafo 4 mikadre ñärärä). ¡Kukwe ütiäte krubäte mikata gare! Jesús jatadi David mräkätre yekri niebare ye nämäne gare nie (Mat. 22:42). Akwa David monsoitre nämäne 20 biti bäri. Kukwe niebare yebätä nikwe ñäkäi ngwane, ñobätä Zacarías niebare Natán mräkätre yekwe Jesús muaidi ye rükadi gare nie.
18 Kukwe mada namani bare nebätä ani töbike. Lucas kapitulo kena yekänti, nieta ángel Gabriel nükani María känti ngwane, monso däredi kwe yebätä kukwe ne mikani gare ie: “Niara rabadi ütiäte kri. Niara kädiandi Ngöbö Kri Kä Käinbti Odeire amne niara mräkä jrei David tukwe nämane gobrane kira, täte niarakwe gobrandi. Niara rabadi gobrane kärekäre nitre israelita ngätäite amne gobrain ñan krütadi jire chi” (Luc. 1:32, 33). Jesús kädekai “Ngöbö Kri Kä Käinbti Odeire” niebare kena angelekwe yebätä ni raba nemen töbike. Akwa, ángel Gabriel niebare Jesús ye rabai reire arato. Aisete kukwe niebare María ie ye nükani gare ño ie ye ni raba ngwentari jai. ¿Jesús rabai gobrane Herodes täte o rabai nitre mada gobranka Israel ye bitikäre namani ruin María ie? ¿María rabai reina aune mräkätre kwe rabai nüne gobran gwirete namani ruin ie? María kukwe ye kwrere ngwanintari Gabriel ie ye Biblia ñaka niere. Niara ñaka ribebare niara mikadre bäri ütiäte Gobran kä kwinbiti yete nitre ja tötikaka nibu Jesukwe käkwe ribebare ye erere (Mat. 20:20-23). Ye tä mike gare nie María ye nämäne töi bobre.
19, 20. Santiago 1:22-25 aune 4:8 tä niere ye erere, ¿ni tädre ja tötike ngwane nikwe ja töi mikadre drebätä?
19 Nita ja tötike Kukwe Ngöbökwe yebätä aune tärä bätä täräkwata sribeta yebätä ngwane, nita nuainne krötakäre bäri Jehová ken ye nikwe ngwandre törö jai. Akwa nita ja ngwen ño aune ni raba dre nuainne ja töi kwitakäre ne kwe Ngöbökwe ni kadre ngäbiti ie ni tö ye nikwe mikadre gare jai arato (ñäkädre Santiago 1:22-25; 4:8 yebätä). Ye medenbätä, batire batire ni tädre ja tötike ye ngwane, bäri kwin nikwe üai deme kärädre Jehovai. Ye erere arato, nikwe ribedre ie ni tädre ja tötike ye ngwane ni dimikadre kwe kukwe mike nüke gare jai aune ni tuin ño ie ye erere nikwe ja mikadre tuin jai.
20 Ni jökrä käkwe ja ngwandre ni Ngöbö mikaka täte kädrieta Salmo 1:2, 3 ye erere: “Jehovakwe kukwe biani ye käi jutobätä aune dibire rare tä ñäke tiebe tiebe kukwe Kwe yebätä. [...] aune jondron jökrä nuaindi kwe ye rabai bare kwin ie”.
KANTIKO 88 Ji mäkwe driere tie
^ párr. 5 Jehová mantiame tä kukwe keta kabre bien nie ñäkäkäre, ja tötikakäre aune tuakäre. Drebätä ja tötikadre aune ni raba ja tötike ño bäri kwin ye kukwe ja tötikara ne käkwe mikai gare nie.
^ párr. 9 Josué 1:8: “Tikwe kukwe biani nuaindre tä tärä nebätä ye tädre käre mä kadate aune dibire rare mä rabadre ñäke tiebe tiebebätä, ne kwe kukwe jökrä tä tikanibätä ye mäkwe nuaindre; ye köböire mäkwe dre dre nuaindi ye rabai bare kwin mäi aune mäkwe ja ngwain töbätä”.
^ párr. 14 KUKWE MIKATA GARE: Nitre Ngöbö kukwei tikaka bäri braibe käkwe kukwe tikani Bibliabätä ye abokän tärä Oseas nemen Malaquías gärätä.
^ párr. 63 KUKWE MIKATA GARE ÜAIBÄTÄ. Täräkwata Ni Mikaka Mokre ja tötikara bämän kratire kratire yebätä ja tötikadre ño ye ni rüne aune meyere tä driere monsotre kwetre ie.
^ párr. 65 KUKWE MIKATA GARE ÜAIBÄTÄ. Amós ni kukwe Bibliabätä tikaka yebätä ni Testiko iti tä kukwe känene. Jondron üai tä niara jiebitikäre ye tä mike gare niara tä ñäke tärä yebätä ngwane, dre namani bare yebätä tä töbiketari.
