KUKWE JA TÖTIKARA 19
Ja tare aune kukwe ükateta metre kukwe käme nuainta ngwane
“Ñobätä ñan aune mä ñaka Ngöbö kukwe käme ye käi ngwanka juto jabätä; ni kukwe käme nuainkä ye ñaka täi käre” (SAL. 5:4).
KANTIKO 142 Tö ngwen kukwe käbämikata ie
KUKWE NEBÄTÄ JA TÖTIKAI *
1-3. a) Kukwe nieta Salmo 5:4-6 ye erere, ¿kukwe käme nuainta ye tuin ño Jehovai? b) Nitre tä küdrere monsotre kiabätä ngwane, ¿ñobätä ni raba niere “nünandre ño ükaninte Kristokwe” ye niaratre ñaka tä mike täte?
KUKWE jökrä kämekäme ye kräke Jehová brukwä (ñäkädre Salmo 5:4-6 yebätä). * Aisete monsotre kia mikata jabe ye tuin käme ie, ñobätä ñan aune ye kukwe käme krubäte. Küdreta monsotre kiabätä ye tuin käme ni Ngöbö mikaka täte ie aune ni ñaka tä kukwe ye kain ngäbiti konkrekasionte (Rom. 12:9; Heb. 12:15, 16).
2 Nitre tä küdrere monsotre kiabätä ye käme krubäte, “nikwe nünandre ño ükaninte Kristokwe” ye niaratre ñaka tä mike täte, Jesús kukwe jökrä driebare aune nuainbare yebiti kukwe ye bämikani kwe (Gál. 6:2). ¿Ñobätä nita ye niere? Ñobätä ñan aune kukwe ja tötikara käne yebätä rababa gare nie, kukwe biani Kristokwe tä blite ja taredre yebätä aune kukwe ükadrete metre yebätä. Kukwe biani Kristokwe ye ni kristiano metre tä mike täte, yebätä monsotre kia ye nita ngübarebiti ne kwe ja rabadre ruin kriemikani ietre. Akwa küdreta monso kiabätä ye ngwane nitre töita ja aibebätä aune ye käme krubäte ye köböite ja ñaka tä nemen ruin kriemikani monso ie.
3 Kä jökräbiti monsotre kia mikata jabe ye abokän bren nikata ye kwrere, ye köböite nitre kristiano ja ngwanka metre tä ja tare nike arato. ¿Ñobätä? Ñobätä ñan aune ni näire nitre kwati “ja bämike jerekäbe” tä aune niaratre ruäre raba niken konkrekasionte raba ruin nie (2 Tim. 3:13, TNM). Ne madakäre, nitre ruäre tä nüke kokrekasionte ye tä ja tuementre töi kwitadre kukwe käme ie aune tätre küdrere monsotre kia yebätä. Ja känenkäre, monsotre kiabätä küdreta ye ñobätä käme krubäte ye rabai gare nie. Ye bitikäre, nitre tä ja mike ngite krubäte ye ngwane nitre umbre ji ngwanka tätre dre nuainne, ñodre monsotre kiabätä küdreta aune nitre rüne raba monsotre kwe kriemike ño yebätä nikwe ja tötikai. *
JA MIKATA NGITE KRUBÄTE
4, 5. ¿Küdreta monsotre kiabätä ye ñobätä käme krubäte?
4 Monsotre kiabätä küdreta ye tä ja tare nike kä kwati krubäte te. Aune ñan niaratre aibe, ñakare aune nitre tä niaratre tarere ye tä ja tare nike arato: mräkätre kwe aune ja mräkätre konkrekasionte. Monsotre kiabätä küdreta ye ngwane ja mikata ngite krubäte.
5 Monsotre kiabätä küdreta ye käme krubäte. * Kukwe blo nuainta ni madabätä aune ngwanta ja tare nike ye kukwe käme krubäte. Aune kukwe ja tötikara ja känenkäre yekänti rabai gare nie, kukwe ye nuainta monsotre kiabätä ye tä niaratre ngwen ja tare nike krubäte. Ye köböite niaratre ñaka tätre nemen tö ngwen aune ja ñaka tä nemen ruin kriemikani ietre. Ni rabadre monsotre kia kriemike ne kwe kukwe käme ye ñaka nuaindre bätätre. Aune nirebätä küdrebare ye nikwe töi mikadre jäme aune dimikadre (1 Tes. 5:14).
6, 7. Küdreta monsotre kiabätä ye ngwane, ¿ñobätä ja mikata ngite konkrekasion aune nitre sribikä gobran kräke ye rüere?
6 Ja mikata ngite konkrekasion rüere. Ni kristiano tä monsotre kia mike jabe ngwane tä konkrekasion mike käme (Mat. 5:16; 1 Ped. 2:12). Ja mräkätre tä ja ngwen metre tätre rüre “ja dibiti tödekakrä kri” akwa ni itibe tä ja mike ngite ye köböite kukwe ñaka kwin nieta nemen bätätre (Jud. 3, NGT). Nire tä kukwe käme ye nuainne aune ñaka tä ja töi kwiteta bätä tä konkrekasion mike käme ye ni ñaka tä kain ngäbiti.
7 Nitre sribikä gobran kräke ye rüere ja mikata ngite. Ni kristiano käkwe “nitre gobranka mikadre täte” (Rom. 13:1). Juta te nita nüne tä kukwe ükete ye nikwe mikadre täte. Kukwe ükaninte ye ni iti konkrekasionte käkwe ñaka mikadre täte ngwane, ñodre küdredre kwe monsotre kiabätä ye ngwane tä ja mike ngite nitre sribikä gobran kräke ye rüere (Hechos 25:8 mikadre ñärärä). Nitre umbre ji ngwanka konkrekasionte ye ñaka tä kädekani kukwe ükaninte ye mikakäre nemen bare aune nire tä küdrere monsotre kiabätä ye mikata ja ngie nuin kukwe ükaninte ye ererebätä (Rom. 13:4). Nire tä ja mike ngite ye ererebätä tä ja ngie nuin (Gál. 6:7).
8. ¿Nire tä ja mike ngite ni mada rüere ye tuin ño Ngöböi?
8 Metrere ja mikata ngite Jehová rüere (Sal. 51:4). Nire tä ja mike ngite ni mada rüere ye ngwane tä ja mike ngite Ngöbö rüere arato. Ñodre, Jehová Kukwe Biani nitre Israel ie ye ani mike gare jai. Kukwe Biani yebätä nie nämäne nire nämäne gore o nämäne jondron denkä ni madakän ye ñaka nämäne ja “ngwen metre Jehovai” (Lev. 6:2-4). Ye medenbätä, ni konkrekasionte tä küdrere monsotre kiabätä ye ngwane monso ie ja ñaka tä nemen ruin kriemikani, ni ye tä ja mike ngite Ngöbö rüere aune tä Ngöbö kä ye mike käme. Aisete, küdreta monsotre kiabätä ye tuin käme krubäte Ngöböi ye erere nikwe mikadre tuin jai arato.
9. ¿Kukwe meden tä dianinkä Bibliabätä abokän juta Ngöbökwe tä mike gare kä kwati krubäte te aune ñobätä?
9 Mekerabe nükebe kä nengwane, juta ükaninte Jehovakwe tä kukwe keta kabre mike gare nie monsotre kia kriemikakäre ne kwe ñaka küdredre bätätre. Ñodre, nire nämäne monsore ngwane mikani jabe ye dimika raba ño, ni mada raba dimike ño aune töi mike jäme bätä nitre rüne raba monsotre kia kwe ye kriemike ño ye mikata gare täräkwata La Atalaya aune ¡Despertad! yebätä. Nire tä küdrere monsotre kiabätä ye ngwane nitre umbre ji ngwanka konkrekasionte rabadre dre nuainne ye mikata gare ietre. Ye medenbätä, Kristo kukwe ükaninte ye ererebätä niaratre tä kukwe ükete nitre tä ja mike ngite ye kräke.
¿NIRE JA MIKADRE NGITE KRUBÄTE YE NGWANE DRE NUAINDRE?
10-12. a) Ja mikata ngite krubäte ngwane, ¿nitre umbre ji ngwanka tätre dre ngwen törö jai aune metrere töita drebätä? b) Kukwe nieta Santiago 5:14, 15 ye erere, ¿nitre umbre ji ngwanka tätre dre nuainne?
10 Nire ja mikadre ngite krubäte ye ngwane, nire ja mikani ngite yebe nitre umbre kukwe ükadrete ngwane niaratre rabadre oveja tarere aune raba kukwe metre ükete bätä kukwe kwin Ngöbö okwäkänti ye nuainne Kristo kukwe ükaninte ye ererebätä. Ye medenbätä, nitre umbre ji ngwanka tä töbike kukwe keta kabrebätä. Metrere niaratre tö Ngöbö kä ye mikai deme (Lev. 22:31, 32; Mat. 6:9). Ja mräkätre tädre kwin kukwe ja üairebiti aune nirebätä küdrebare yebätä tätre ja töi mike dimikakäre arato.
11 Ne madakäre, nitre umbre ji ngwanka konkrekasionte ye tä ja di ngwen nire käkwe ja mikani ngite krubäte ye dimike ne kwe rabadreta kwin kukwe ja üairebiti (ñäkädre Santiago 5:14, 15 yebätä). Ni kristiano tä ja töi mike kukwe käme nuainne aune tä ja mike ngite krubäte ye ngwane ñaka tä kwin kukwe ja üairebiti. Ye tä mike gare ñaka niena ja kete kwin Jehovabe. * Nitre umbre ji ngwanka ye bämikata ni ni kräkäi mikaka ye kwrere, ñobätä ñan aune tätre ja di ngwen nitre bren kräkäi mike kukwe ja üairebiti. Tätre mäträre Bibliabiti ye köböire raba nitre ja mikani ngite ye dimike ja mäketa Ngöböbe. Akwa nitre ja mikani ngite yekwe ja töi kwitadreta erametre ngwane, raba ja mäketa Ngöböbe (Hech. 3:19; 2 Cor. 2:5-10).
12 Erametre, nitre umbre ji ngwanka ye kisete sribi kri tä. Jehovakwe oveja mikani ngübadre ietre ye niaratre tö ngübadi kwin (1 Ped. 5:1-3). Ja mräkätre ie ja rabadre ruin kwin konkrekasionte ie niaratre tö. Ye medenbätä, ja mikata ngite krubäte, ñodre küdreta monsotrebätä ye ngwane, nitre umbre ji ngwanka ie kukwe ye tä nemen gare ngwane, bengwairebe tätre kukwe ye ükete. ¿Tätre nuainne ño? Kukwe ngwantarita kena párrafo 13, 15 aune 17 yebätä ani ja tötike.
13, 14. Nire käkwe küdredre monsobätä ngwane, ¿kukwe ye mikadre gare nitre sribikä gobran kräke yei ye nitre umbre ji ngwanka tätre mike täte? Mä raba mike gare keteiti.
13 Küdreta monsotrebätä ye ngwane, ¿kukwe ye mikadre gare nitre sribikä gobran kräke yei ye nitre umbre ji ngwanka tätre kain ngäbiti? Jän. Kä ruäre känti kukwe ye kwrere ükadrete ribeta ngwane, nitre umbre ji ngwanka tätre mike täte (Rom. 13:1). Kukwe ye erere ükateta ngwane, ñaka ja mikata kukwe ükaninte Ngöbökwe ye rüere (Hech. 5:28, 29). Ye medenbätä, nitre umbre ji ngwanka ie kukwe ye erere mikata gare ngwane, bengwairebe dre nuaindre kwetre ye tätre ngwentari sukursal ie ne kwe kukweta ükaninte nitre küdrekä monsotrebätä ye mikakäre ja ngie nuin ye ererebätä kukwe ükadrete.
14 Nirebätä küdrebare, ye rün, meye bätä niara aune ni mada ie kukwe ye gare ngwane, nitre umbre ji ngwaka käkwe mikadi gare ietre niaratre raba kukwe ye mike gare nitre sribikä gobran kräke yei. Akwa, nire käkwe kukwe ye nuainbare ye tä nüke konkrekasionte o kukwe ye niena gare nitre jökrä ie ngwane, ¿dre nuaindre? Ni kristiano käkwe kukwe ye erere mikadre gare nitre sribikä gobran kräke yei ngwane, ¿rabadre nütüre tä Ngöbö kä ye mike käme? Ñakare. Nire käkwe küdrebare monsobätä ye metrere käkwe Ngöbö kä ye mikani käme.
15, 16. a) Kukwe nieta 1 Timoteo 5:19 ye erere, ¿ñobätä nitre ribeta nibu kukwe mikakäre gare ne kwe nitre umbre rabadre ja ükökrö kukwe ye ükatekäre? b) Ni iti konkrekasionte käkwe küdrebare monsobätä mikadre gare ngwane, ¿nitre umbre ji ngwanka dre nuaindre?
15 Konkrekasionte, ¿ñobätä nitre nibu ribeta kukwe ye mikakäre gare ne kwe nitre ji ngwanka rabadre ja ükökrö kukwe ye ükatekäre? Ñobätä ñan aune Biblia tä kukwe ye niere. Yebiti kukwe ye ükadrete metre gärätä. Ni ja mikaka ngite ye käkwe dre nuainbare ye ñaka mikadre gare kwe ngwane, nitre ribeta nibu kukwe ye mikakäre gare ne kwe nitre umbre ja ükadrekrö kukwe ükatekäte ni yebe (Deut. 19:15; Mat. 18:16; ñäkädre 1 Timoteo 5:19 yebätä). ¿Ye tä mike gare nitre nibu ribeta nire küdrebare monsobätä ye mikakäre gare nitre sribikä gobran kräke yei? Ñakare. Nitre umbre ji ngwanka o nire nire törbadre kukwe blo nuainbare ye mikai gare nitre kukwe ükatekä gobran kräke yei ngwane, raba nuainne.
16 Ni iti konkrekasionte küdrebare monsobätä mikadre gare ngwane, nitre umbre ji ngwanka tä kukwe ketebu nuainne. Käne, nire küdrebare monsobätä ye kräke kukwe meden tä ükaninte mikakäre ja ngie nuin ye niaratre tä mike nüke gare kwin jai. Aune ye bitikäre, Biblia tä dre niere ye ererebätä tätre kukwe känene kwin ne kwe dre namani bare aune niaratre ja ükadrekrö kukwe ye ükatekäre ye tätre mike gare kwin jai. Ni ye käkwe niedre niara ñaka ja mike ngite ngwane, nitre kukwe mikaka gare niarabätä ye käkwe dre niedre ye nitre umbre ji ngwanka käkwe kukwe nuadre mada. Ni ja mikaka ngite ye ni nibu käkwe mikadre gare ngwane, nitre umbre ji ngwanka ja ükadrekrö kukwe ye ükatekäre, ñodre, nire käkwe küdrebare monsobätä ye ni iti käkwe mikadre gare aune nire käkwe kukwe ye tuani nemen bare ye erere mikadre gare kwetre ngwane, nitre umbre ja ükadrekrö kukwe ye ükatekäre. * Nane ni itibe käkwe kukwe ye mikadre gare ngwane, ye ñan tä mike gare ni ye tä ni ngökö. Nire käkwe ja mikani ngite akwa ni nibu ñan kwandre kukwe ye mikakäre gare metre ngwane, nane ni ye ja mikani ngite krubäte aune ye köböite nitre mada tä ja tare nike ye rükai gare nitre umbre ji ngwanka ie. Ye medenbätä, niaratre ja di ngwain nire nire tä ja tare nike ye dimike aune tädi mokre konkrekasionbiti ne kwe nire käkwe kukwe ñaka kwin nuainbare yebätä kriemikakäre (Hech. 20:28).
17, 18. Nitre umbre ji ngwanka tätre ja ükökrö kukwe ükatekäre ye tätre nuainne ño ye mä raba mike gare.
17 Nitre umbre ji ngwanka tätre ja ükökrö kukwe ükatekäre. Nitre umbre ja ükadrekrö kukwe ye ükatekäre ngwane, ni küdrekä monsobätä ye raba nemen jankunu konkrekasionte o ñakare ye niaratre käkwe mikadi gare. Ni kukwe ükatekä nieta ye ñan tä mike gare nitre ja mikaka ngite ye nitre sribikä gobran kräke raba ni ye mike ja ngie nuin o ñakare ye nitre umbre ñaka tä ükete. Nitre umbre ji ngwanka ñaka ja mike kukwe yete; ñakare aune tätre kukwe ye mikete nitre sribikä gobran kräke ye kisete (Rom. 13:2-4; Tito 3:1).
18 Nitre umbre ji ngwanka tätre ja ükökrö kukwe ükatekäre ye ngwane, metrere tätre nuainne kukwe ja üairebiti. Biblia tä dre niere ye ererebätä, ni ja mikaka ngite ye tä ja töi kwite o ñakare ye tä nemen gare nitre umbre ie. Ni ye ñaka tä ja töi kwite ngwane, kitakata konkrekasionte aune mikata gare konkrekasion ie niara ñaka niena testiko Jehovakwe (1 Cor. 5:11-13). Niara ja töi kwitadre ngwane, raba ja ükökrö jankunu konkrekasionte. Akwa, nitre umbre ji ngwanka mikai gare ie, sribi konkrekasionte mika ñaka raba jire niara kisete aune kädeka ñaka raba ji ngwankäre. Ne madakäre, nitre umbre ji ngwanka ye tö monsotre tuai nüne kwin, yebätä raba niere käbube nitre kwe monso tärä yei niaratre rabadre monsotre kwetre ye ngübarebiti ni ja mikaka ngite yebätä. Kukwe ye erere nuaindre ngwane, nirebätä küdrebare ye nitre umbre ji ngwanka ñaka mikai gare nitre jökrä ie.
¿NITRE RÜNE AUNE MEYERE RABA MONSOTRE KWETRE KRIEMIKE ÑO?
Nitre rüne tä monsotre kia kwe kriemike ne kwe nitre ñaka küdredre bätätre, kä nuäi monsotre kiabiti ye ererebätä tä kukwe niere ietre dimikakäre ni nemen jabe yebätä. Juta ükaninte Ngöbökwe tä kukwe mike gare yebiti tätre monsotre dimike (párrafo 19 nemen 22 mikadre ñärärä).
19-22. ¿Nitre rüne aune meyere raba monsotre kwetre kriemike ño? (Üai kena täräkwatabätä mikadre ñärärä).
19 Nitre rüne aune meyere ye metrere rabadre monsotre kwetre kriemike kukwe jökräbätä. * Nitre rüne aune meyere, monso ye Ngöbökwe biani munye “Jehová tä [...] ye bien” munye (Sal. 127:3). Ngöbökwe monso ye biani munye ye munkwe ngübadre kwin. ¿Munkwe dre nuaindre ne kwe monsotre munkwe yebätä ñaka küdredre?
20 Käne, nitre tä küdrere monsotrebätä ye tä dre nuainne mikadre gare kwin jai. Nire tä küdrere monsotrebätä aune tätre monsotre ngökö ño ye munkwe mika gare kwin jai. Kukwe meden ñaka kwin nuaindre yebätä munkwe ja ngwan mokre (Prov. 22:3; 24:3). Ni küdrekä monsobätä ye gare monso ie aune monso tä tö ngwen ie ye munkwe ngwan törö jai.
21 Ketebukäre, munkwe käre blita monsotre munkwe ben (Deut. 6:6, 7). Ye abokän mun rabadre monsotre munkwe kukwe nuin kwin meden gärätä (Sant. 1:19). Monsotrebätä kukweta nemen bare ye ñaka tä nemen nuäre kräketre mikakäre gare ye munkwe ngwan törö jai. Dre niedre kwe ñaka mikadre era jai ye jüräta nemenbätä. O nire käkwe küdrebare bätätre ye raba niere ietre kukwe ye mikai gare kwetre ni madai ngwane, kukwe tare raba nemen bare bätätre. Monso tä ja ngwen jene raba tuin munye ngwane, mun raba kukwe ngwentari ie töi jämebiti aune dre niedre kwe ye munkwe kukwe nua kwin.
22 Ketamäkäre, munkwe kukwe mika gare monsotre munkwe ie. Kä niena nuäi niaratrebiti ye ererebätä munkwe blita ben nitre nemen jabe yebätä. Nire törbadre kise mikai niaratrebätä ye ngwane, dre nuaindre kwetre aune dre niedre kwetre ye munkwe drie ietre. Juta ükaninte Ngöbökwe tä tärä aune täräkwata sribere monsotre kriemikadre ño, yebiti mun raba monsotre munkwe tötike (recuadro “ Kukwe mikata gare nitre rüne aune monsotre ie” ye munkwe mika ñärärä).
23. ¿Nitre tä monsotre kia mike jabe ye tuin ño nie aune kukwe meden ngwantarita abokän nikwe mikai gare jai kukwe ja tötikara mada yekänti?
23 Monsotre mikata jabe ye tuin käme krubäte nitre testiko Jehovakwe ie. Kukwe ükaninte Kristokwe ye ererebätä konkrekasion tä ja jie ngwen, aisete nire käkwe küdrebare monsobätä ye niaratre ñaka tä kriemike kukwe nuainbare kwe yebätä. Akwa, ¿nirebätä küdrebare ye ni raba dimike ño? Kukwe ngwantarita ne mikai gare jai kukwe ja tötikara mada yekänti.
KANTIKO 103 Nitre ji ngwanka ye ütiäte krubäte
^ párr. 5 Nitre ñaka monsotre kia mikadre jabe yekäre, dre nuaindre ye nibike mike gare jai kukwe ja tötikara nekänti. Nitre umbre ji ngwanka raba konkrekasion kriemike ño aune nitre rüne raba monsotre kwe kriemike ño ye nikwe mikai gare jai.
^ párr. 1 Salmo 5:4-6: “Ñobätä ñan aune mä ñaka Ngöbö kukwe käme ye käi ngwanka juto jabätä; ni kukwe käme nuainkä ye ñaka täi käre. Ni bikaka kri ye ñaka raba nemen nünaninkä mä ngwärekri. Nire tä ja ngwen käme ye kräke mä brukwä; nitre ni ngökaka ye mäkwe gaite. Nitre ni mada nuainkä tare aune ni ngökaka ye tuin käme Jehovai”.
^ párr. 3 KUKWE MIKATA GARE: Nitre niena ünä tö rababätä ni madabe yebätä tä kukwe bätäkä nuainne monsotre kia mikakäre jabe. Ye abokän kukwe käme krubäte: ñodre, nitre tä monsotre kia mike jabe, tätre küdrerebätä kadabiti tarei yebätä aune mike jabe ngrä yekri o kise mike tareibätä, mäträräbätä o ngräbätä. Metrere küdreta monsotre kia merire yebätä, akwa monsotre kia brare yebätä küdreta arato. Metrere nitre brare tä küdrere monsotre kiabätä akwa meritre ruäre tä nuainne arato.
^ párr. 5 KUKWE MIKATA GARE: Kukwe ja tötikara ne aune kukwe mada ja tötikara ja känenkäre yebätä nikwe mikai gare jai küdreta monsotre kiabätä ye abokän monsotre kia ngwanta ja tare nike. Kukwe ye tä mike gare nirebätä küdrebare ye ñaka ngite, ñakare aune nire käkwe kukwe käme nuainbare ye metrere ngite aune tä niara ngwen ja tare nike.
^ párr. 11 Ni ñaka raba niere nita bren kukwe ja üairebiti ye köböite ja mikata ngite krubäte. Nire tä kukwe blo nuainne ye arabe ngite, yebätä Jehovakwe kukwe ükaite ben (Rom. 14:12, TNM).
^ párr. 16 Monso rün, meye o ni mada ie monso ja driedre ngwane, niaratre raba kukwe ye mike gare nitre umbre ji ngwanka ie. Ye köböire, monso ye ñaka ja tare nikai jankunu ja töite. Nire käkwe küdrebare monsobätä yebe nitre umbre tädre blite ngwane, monso tädre siba yete ye niaratre ñaka raba ribere ie.
^ párr. 19 Kukwe nieta nete nitre rüne kräke ye nieta nitre dirikä monsotre ie ye kräke aune nire tä ja mike monsotre ngübakäre ye kräke arato.
