1. ¿Ñobätä nikwe ja tuanemetre jie ngwandre Jehovai?

NIKWE ja tuanemetre ji ngwandre Jehovai. Niarakwe ni sribebare ye medenbätä niara aibe raba kukwe ükete nuaindre ni sribebare kwe ye kräke (Apoc. 4:11). Akwa niara aibe gobranka kwin yebätä bäri ütiäte mikadre täte. Kirabe nükebe nengwane nitre kwati krubäte namanina gobrane aune ji ngwanka ni madabiti. Akwa Jehová ye gobran bäri töbätä, tä ni tarere, tä ni töi mike nüke gare jai aune ni jökrä tuin bobre ie (Éx. 34:6; Rom. 16:27; 1 Juan 4:8).

2. ¿Kukwe meden nieta Hebreos 12:9-11 abokänbätä nikwe ja tuanemetre ji ngwandre Jehovai?

² Jehová jürä nibätä ye ñan aibätä nikwe mikadre täte ie niara tö ñakare aune tare nikwe yebätä nikwe mikadre täte. Pablokwe tärä tikani nitre kristiano hebreo ie yekänti nieta, ni tädre juto biare ja tuametrekäre jie ngwandre ni Rün nikwe yei ñobätä ñan aune ye “bäri kuin amne ütiäte nikrä” (ñäkädre Hebreos 12:9-11 yebätä). *

3. a) ¿Nita ja tuenmetre jie ngwandre Jehovai ye nita bämike ño? b) ¿Kukwe meden meden ngwantarita abokän nibike mike gare jai?

³ Nita ja di ngwen Jehová mike täte kukwe jökrä känti aune ni ñaka tö ngwen akwle jai ye ngwane nita ja tuenmetre jie ngwandre ie (Prov. 3:5). Niara töi keta kabre kwin ye rabai gare nie ngwane, ni kräke rabai bäri nuäre ja tuametrekäre jie ngwandre ie, ñobätä ñan aune kukwe jökrä nuainta kwe yebiti niara töita ño ye tä bämike (Sal. 145:9). Jehová tä nemen gare bäri nie ngwane, nita kite tarere bäri. Aune niara tare nikwe ngwane, nikwe dre nuaindre  aune dre ñaka nuaindre nikwe ye jökrä tädre ükaninte täräbätä ye ni ñaka tä ribere jai. Kukwe meden kwin aune kukwe meden käme bätä ye tuin ño ie ye erere nita ja di ngwen töbike aune mike tuin jai (Sal. 97:10). Akwa ¿ñobätä ruäre ngwane niara mikadre täte ye ñaka raba nemen nuäre ni kräke? Nitre umbre ji ngwanka konkrekasionte, nitre rüne aune nitre meyere, ¿ye raba kukwe meden mike gare jai ja töi kräke gobran Nehemías, rei David aune María, Jesús meye yebätä? Kukwe ja tötikara nekänti kukwe ngwantarita ye rabai gare nie.

4, 5. Romanos 7:21-23 tä niere erere, ¿ñobätä ñaka tä nemen nuäre ni kräke ja tuametrekäre jie ngwandre Jehovai?

⁴ Kukwe keteiti köböite ñan tä nemen nuäre ni kräke ja tuametrekäre jie ngwandre Jehovai ye abokän nita därere ngite yebätä. Ye medenbätä, ni ñan töta nemen ni mada mikai täte. Adán aune Eva käkwe ja mikani Jehová rüere aune kri ngokwä ñäkäibare ietre ye kwetani kwetre ngwane kukwe diani akwle kwetre jai mikakäre täte (Gén. 3:22). Niaratre ye erere, dre kwin aune dre käme ye nitre kwati kä nengwane tä den nuaindre akwle jai aune Ngöbö tö dre ie ye niaratre ñaka töibikaire.

⁵ Jehová niena gare nie aune nita tarere akwa ni täbe ja di ngwen ja tuametrekäre jie ngwandre ie. Ye erere nämäne nemen bare apóstol Pablobätä (ñäkädre Romanos 7:21-23 yebätä). Niara erere, dre tuin kwin Ngöböi ye erere ni tö nuain. Ne madakäre, ni töi nierare kukwe blo nuainbätä, akwa mantre jetebe nikwe ja di ngwandre ñaka kukwe blo ye nuainne.

6, 7. ¿Kukwe meden köböite ñaka raba nemen nuäre ni kräke ja tuametrekäre jie ngwandre Jehovai? Mä raba mike gare keteiti.

⁶ Ne madakäre, ni ngübabare ño ye köböite ñaka raba nemen nuäre ni kräke ja tuametrekäre jie ngwandre Jehovai. Nitre kä tibienbätä tä töbike ño ye ñaka ja erebe Jehová töita yebe, yebätä mantre jetebe nita ja di ngwen ñaka töbikakäre niaratre erere. Ani blite keteitibebätä.

⁷ Kä ruäre känti monsotre töi mikata bäri sribire ngwian ganainkäre krubäte. Ye erere namani bare meri testiko kädekata Mary yebätä. * Jehová jämi nemen gare ie ye känenkri, kwela kri bäri ütiäte niara käite yete ja tötikabare kwe. Mräkätre kwe namani töi mike sribi kwin känene ngwian ganainkäre ere ne kwe niara mikadre ütiäte jai. Aune ye erere niara tö namani ja kräke arato. Akwa, Jehová namani gare ie bätä jatani tarere ye ngwane ja töi kwitani kwe. Akwa niara tä niere: “Ruäre ngwane, sribi kwin raba ti mike ngwian ganainne erere ye raba nemen tikwe akwa ye ñaka raba ti tuenmetre sribire kwin Jehová kräke gare tie. Ti ñaka tä sribi kain ngäbiti ye ñan tä nemen nuäre ti kräke ti ngübabare ño yebätä. Sribi meden ñaka raba ti tuenmetre Ngöbö mike täte ye tikwe ñaka kadre ngäbiti yekäre tita ja di ribere krubäte ie” (Mat. 6:24).

8. ¿Drebätä nibike ja tötike?

⁸ Nibira gare nie ye erere, ja tuanemetre jie ngwandre Jehovai ye kwin ni kräke. Akwa nitre umbre ji ngwanka konkrekasionte, nitre rüne aune nitre meyere ye kisete sribi ütiäte tä mikani aune yebiti niaratre raba nitre mada dimike, aisete nitre ye rabadre ja tuenmetre jie ngwandre Jehovai. Nitre kirabe kädrieta Bibliabätä abokän raba ni dimike sribi ütiäte tä mikani ni kisete ye nuainne kwin yebätä ani ja tötike mada.

9. ¿Kukwe meden ñan nuäre ben Nehemías ja tuani?

⁹ Nitre umbre ji ngwanka konkrekasionte ye kisete Jehovakwe sribi ütiäte mikani ye abokän rabadre oveja kwe ye ngübare (1 Ped. 5:2). Gobran Nehemías käkwe ja töi mikani ño juta Jehovakwe kräke yebätä nitre umbre ji ngwanka konkrekasionte raba kukwe mike gare krubäte jai.  Nehemías nämäne gobrane Judá yebätä sribi ütiäte nämäne kisete (Neh. 1:11; 2:7, 8; 5:14). Kukwe meden ñan nuäre ben ja tuani kwe ye ani mike gare jai. Nitre judío nämäne templo mike käme aune jondron nämäne biandre nitre levita ie nie nämäne Kukwe Biani Ngöbökwe yebätä ye niaratre ñaka nämäne bien ietre ye namani gare Nehemías ie. Arato, nitre judío ñaka nämäne köbö sábado ye mike ütiäte jai aune niaratre ruäre ja mäkäninte meritre juta madate yebe. Yebätä kukwe namani ükadrete Nehemías ie (Neh. 13:4-30).

10. Kukwe ñan nuäre ben Nehemías ja tuani ye ngwane, ¿ja ngwani ño kwe?

¹⁰ Sribi ütiäte nämäne Nehemías kisete akwa ye ñan aibätä nitre judío mikani ja dibiti kwe ja mike täte. Ñakare aune, Jehovakwe niara jie ngwandre yekäre orabare krubäte kwe aune Kukwe Biani Ngöbökwe ye driebare kwe nitre judío ie (Neh. 1:4-10; 13:1-3). Ne madakäre, niara töi nämäne bobre aune sribibare kwe siba nitre judío yebe ki Jerusalén sribekäreta (Neh. 4:15).

11. 1 Tesalonicenses 2:7, 8 tä niere erere, ¿nitre umbre ji ngwanka konkrekasionte rabadre ja töi mike ño ja mräkätre kräke?

¹¹ Nehemías ja tuani kukwe kri ben ye erere nitre ji ngwanka konkrekasionte ñan ja tuin raba ruin nie. Akwa, kukwe keta kabrebätä niaratre raba ja kite Nehemías yebätä. Ñodre, tätre sribire krubäte ja mräkätre mada dimikakäre. Akwa ja ñan ruin bäri ütiäte ja mräkätre madabätä ietre sribi ütiäte tä kisete yebätä, ñakare aune tätre ja mräkätre konkrekasionte ye dimike töi kwinbiti (ñäkädre 1 Tesalonicenses 2:7, 8 yebätä). Niaratre ye töi bobre aune tä ni mada tarere krubäte yebätä tätre blite töi jämebiti ni madabe. Andrew, ni umbre ji ngwanka käkwe sribibarera krubäte konkrekasionte tä niere: “Nitre umbre ji ngwanka ye tä blite töi jämebiti aune tä ja mräkätre tarere ye ngwane, jata nemen ruin kwin ietre. Ye tä ja mräkätre töi mike nitre umbre ji ngwanka dimike ye tikwe ganina”. Aune Tony abokän niena sribire kä kwati krubäte te ni ji ngwanka konkrekasionte erere ye tä niere: “Kukwe nieta ja jie ngwankäre Filipenses  2:3 ye käre tita ja di ngwen mike täte aune ni mada ye bäri ütiäte ti kräke yebätä tita ja töi mike. Ye tä ti dimike ñaka ni mada mike ja dibiti kukwe mike täte”.

12. ¿Ñobätä nitre umbre ji ngwanka käkwe ja töi mikadre bobre?

¹² Jehová erere, nitre umbre ji ngwanka konkrekasionte käkwe ja töi mikadre bobre. Niara Gobranka kri kä jökräbiti akwa tä ja mikete kuintubu “ni töi bobre tä dobro mününte” gakrökäre (Sal. 18:35; 113:6, 7). Erametre ni bike kri ye mate blo niarabätä (Prov. 16:5).

13. ¿Ñobätä nitre umbre ji ngwanka rabadre ja tidrä gobraine?

¹³ Nitre umbre ji ngwanka tä ja tuenmetre jie ngwandre Jehovai ye rabadre ja tidrä gobraine. Ñaka nuaindi kwetre ngwane, ni mada käkwe ñaka mikai ütiäte jai yei raba ñäke tare (Gál. 5:14, 15; Sant. 1:26). Andrew, abokänbätä nikwe blitani käne, tä niere: “Ruäre ngwane ja mräkä ñaka tä ti mike ütiäte jai tä nemen tuin tie ngwane ti töta nemen ñäkäi ie ja dokwäre. Akwa, nitre kirabe käkwe kukwe kwin bämikani tä Bibliabätä yebätä tita töbiketari ye tä ti dimike mike nüke gare jai nikwe ja ngwandre töi bobre aune jäme ye ütiäte krubäte”. Nitre umbre ji ngwanka tä ja mräkätre tarere, tä blite jäme bentre aune ye erere tätre ja ngwen nitre ji ngwanka mada yebe ngwane, niaratre tä ja tuenmetre jie ngwandre Jehovai tätre bämike (Col. 4:6).

14. ¿Sribi meden Jehovakwe mikani nitre rüne kisete aune niaratrekwe nuaindre ño ie tö?

¹⁴ Jehovakwe nitre rüne ye mikani ji dokwä ngwanka mräkätre käne, monsotre ye tötikakäre aune mäträkärebätä (1 Cor. 11: 3; Efes. 6:4). Akwa, sribi ye aibe mikani kisete. Jehovakwe ni ja mräkäre ye ükaninte yebätä niarakwe kukwe ükaite nitre rüne yebe (Efes. 3:14, 15). Ngöbö tö nitre rüne tuai mräkätre kwe ngübare ño ye erere tätre nuainne ngwane, tätre bämike tä ja tuenmetre jie ngwandre Jehovai. David kukwe bämikani yebätä nitre rüne ja tötikai ngwane, kukwe keta kabre raba nemen gare ietre ja töi kräke.

15. ¿Ñobätä rei David käkwe kukwe kwin bämikani nitre rüne käne?

¹⁵ Jehovakwe rei David kädekani ji dokwä ngwanka mräkätre kwe käne aune juta Israel ye jökräbiti arato. Niara nämäne reire yebätä nämäne kädekani jondron jökräbiti. Akwa, ruäre ngwane ñaka sribibare kwin kwe aune ja mikani ngite krubäte kwe (2 Sam. 11:14, 15). Yebätä Jehovakwe mäträbarebätä akwa niarakwe kani ngäbiti, yebiti bämikani kwe nämäne ja tuenmetre jie ngwandre Jehovai. Orasion nuainbare kwe ja brukwä tätebiti aune ja töi mikani kwatibe kwe Jehová tö namani dre ie ye erere nuainne (Sal. 51:1-4). Ne madakäre, niara töi nämäne  bobre ñobätä ñan aune nitre brare aune merire käkwe mäträbarebätä ye kani ngäbiti kwe töi bökänbiti (1 Sam. 19:11, 12; 25:32, 33). Ja mikani ngite kwe ye käkwe töi diani aune ja töi mikani kwatibe kwe sribire ja nire tätebiti Jehová kräke.

16. ¿Nitre rüne raba dre mike gare jai David yebätä?

¹⁶ Nitre rüne, kukwe ruäre mun raba mike gare jai ja töi kräke rei David yebätä ye ani mike gare jai. Jehovakwe sribi mikani mun kisete yebiti munkwe ñan sribi blo. Rante munye aune mäträ munbätä Bibliabiti ye munkwe ka ngabiti töi bökänbiti. Munkwe ye erere nuaindi ngwane monsotre munkwe aune mun muko käkwe mun mikai ütiäte jai mun töi bobre yebätä. Ne madakäre, munta orare bentre ngwane, munkwe blita ja brukwä tätebiti Jehovabe. Yebätä munta tö ngwen krubäte ie ye rabai gare mun mräkä ie. Aune bäri ütiäte, kukwe mada yebiti ta munkwe ja töi mika kwatibe sribire bäri Ngöbö kräke (Deut. 6:6-9). Munkwe kukwe kwin bämikai niaratre käne ye kukwe bäri ütiäte mun raba nuainne mun mräkä kräke.

17. ¿Jehovakwe sribi meden mikani nitre meyere kisete?

¹⁷ Jehovakwe sribi ütiäte mikani nitre meyere kisete aune niaratre tä monsotre jie ngwanka siba arato (Prov. 6:20). Munkwe dre niedi monsotre munkwe ie ye raba töi mike kukwe kwin nuainne käre (Prov. 22:6). Dre raba nemen gare ja töi kräke nitre meyere ie María, Jesús meye yebätä ye ani mike gare jai.

18, 19. ¿María kukwe bämikani yebätä nitre meyere raba dre mike gare jai?

¹⁸ Ngöbö Kukwei nämäne gare kwin María ie. Niara nämäne Jehová mike ütiäte krubäte jai aune nämäne ja kete kwin ben. María namani juto biare ja tuametrekäre jie ngwandre Jehovai, ye ñaka niara mikadre nüne käne erere, akwa nuainbare kwe (Luc. 1:35-38, 46-55).

¹⁹ Nitre meyere, kukwe meden raba nemen gare ja töi kräke munye María yebätä ye ani mike gare jai. Kena, munkwe ja tötika Bibliabätä aune munkwe ora ja kräke Jehovai ja ketakäre jankunu ben. Ketebukäre, mun tädre juto biare ja töi kwitakäre kukwe ruärebätä kä mikakäre juto Ngöböbätä. Ñodre, mun rün aune mun meye nämäne nemen rubun jötrö ngwarbe aune nämäne ñäke tare mun ie. Mun ngübabare ye erere, aisete munkwe monsotre munkwe ngübadre ye erere ruin munye. Jehová tö mun tuai monsotre munkwe tötike ño ye niena gare munye, akwa yebiti ta mun täbe ja di ngwen ja töi mikakäre jäme aune ñaka nemen rubun jötrö ngwarbe. Munta nainte aune monsotre ñaka ja ngwen kwin ye ngwane bäri ñaka tä nemen nuäre mun kräke raba ruin nunye (Efes. 4:31). Ye ngwane bäri munkwe ja di ribe Jehovai orasionte. Ni meyere kädekata Lydia tä niere: “Monso tikwe ñaka tä ti mike täte ngwane tita orare krubäte ñaka ñäkäkäre jume ie. Aune ruäre ngwane tita ja kukwei  ötö, ja di ribekäre käbube Jehovai. Tita orare ye köböire ti töita nementa jäme” (Sal. 37:5).

20. ¿Nitre meyere tä ja tuin kukwe ño ben aune dre raba dimike?

²⁰ Nitre meyere ruäre tä ja tuin kukwe madabe, ye abokän monso tare kwetre ye ñaka tä nemen nuäre bämikakäre ietre (Tito 2:3, 4). Ne nemen bare ñobätä ñan aune, meritre ye nämäne chi ngwane rün aune meye nämäne tarere akwa ñaka bämikani ietre. Akwa, nitre meyere ñaka rabadre ja ngwen ye erere monsotre kwe ben. Nitre meyere tä Jehová tuenmetre ja jie ngwen ye rabadre ja tare ye bämike monsotre kwe ie. Nitre meyere töita ño, ja ruin ño ietre aune tätre ja ngwen ño yebätä ja töi kwitadre kwetre ye ñaka nuäre raba ruin nie akwa raba ja töi kwite. Ye köböire, niaratre aune mräkä kwetre ye nünain kä jutobiti.

21, 22. Isaías 65:13, 14 tä niere erere, ¿nita ja tuenmetre jie ngwandre Jehovai ye köböire kukwe meden kwin tä nemen nikwe?

²¹ Ja tuanemetre jie ngwandre Jehovai ye köböire kukwe kwin tä nemen nikwe ye nämäne gare kwin rei David ie. Yebätä kukwe ne tikani kwe: “Jehovata kukwe nuainmana nie ye abokän kwin, tä kä mike juto ni brukwäbätä; Jehovata kukwe bien nie ye abokän merebe, tä ni okwä mike trä ngitiekä”. Biti niebare kwe: “Kukwe ye tä ni mä mikaka täte mike mokre; mikadre täte kwe angwane jondron kwin krubäte rabai kwe” (Sal. 19:8, 11). Kä nengwane, nire tä ja tuenmetre jie ngwandre Jehovai aune nire ñaka tä ja tuenmetre jie ngwandre ie ye gare kwin. Nire tä ja tuenmetre jie ngwandre Jehovai yebätä kätä juto “brukwäta kwin yebätä” (ñäkädre Isaías 65:13, 14 yebätä). *

²² Nitre umbre ji ngwanka, nitre rüne aune nitre meyere tä juto biare ja tuametrekäre jie ngwandre Jehovai ngwane, tätre nemen nüne bäri kwin, mräkä kwe tä nüne bäri kä jutobiti aune konkrekasion tä nemen keteitibe. Aune bäri ütiäte, tä kä mike juto Jehová brukwäbätä (Prov. 27:11). Ye köböire kätä nemen juto krubäte nibätä.