1. ¿Dre käkwe Job dimikani Jehová mike gare bäri kwin jai?

 JOB blitabare bä kabre nämane nire ngwane, akwa keteiti matani brukwäte ye abokän blitabare Jehovabe kwe ngwane. Jondron ñan tuabare ye rabadre mike ñärärä Jehovakwe niebare ie. Yekwe dimikai Jehová töbätä mike gare jai aune nitre tödekaka niarabiti raba ngübare, ye ie tö ngwandre kwe. Jondron nire tä dre ribere jai ye Jehovata bien ie ye mikani ñärärä Jobkwe ngwane, ye erere Jehová raba niara ngübare nükani gare ie (Job 38:39-41; 39:1, 5, 13-16). Jobkwe töbikataribäre jondron dätebare Jehovakwe nebätä ye käkwe dimikani Ngöbö töi kwin keta kabre ye mike nüke gare bäri kwin jai.

2. ¿Ñobätä ñan raba nemen nuäre ni kräke töbikatarikäre jondron sribebare Ngöbökwe yebätä?

² Kukwe raba nemen gare bäri Ngöböbätä nie nita jondron dätebare miketari ñärärä ngwane. Akwa ruäre ngwane, ñan tä nemen nuäre ni kräke. Nita nüne jutate yebätä jondron nire ye ñan tuin nie. Nita nüne jate akwa ñan tä nemen nuäre ni kräke jondron nire ye mikatarikäre ñärärä ñan ñobätä aune kä ñan tä nemente nie. Aisete töbikadretari jondron sribebare yebätä ye ñobätä ütiäte ani mike gare jai. Arato Jehová aune Jesús käkwe kukwe ütiäte driebare ño nie aune ni raba dre nuainne kukwe mikakäre gare bäri jai niarabätä ye rabai gare nie kukwe ja tötikara nekänti.

3. ¿Adán käkwe jondron dätebare ye käi ngwandre juto jabätä ie Jehová tö namani ye ñokänti gare nie?

³ Ni nire sribebare kena Jehovakwe ye käkwe jondron dätebare ye käi ngwandre juto jabätä ie tö namani. Ye medenbätä, Adán mikani nüne kä bä nuäre yete kwe ne kwe rabadre jondron  dätebare kwe ye mike gare jai, jondron nökö, sribire aune mike nirien bäri (Gén. 2:8, 9, 15). Nura mu jatani aune kri blü namaninkä ye ngwane, ja namani ruin ño Adan ie ye bämike ja töite. Kä bä nuäre ye ngübadre ye sribi ütiäte namani Adán kisete. Adán rabadre jondron ye kädeke ye Jehovakwe niebare ie (Gén. 2:19, 20). Jehová raba jondron ne nuainne akwa sribi ne mikani kwe Adán kisete. Jondron nire ño aune nämäne ja ngwen ño ye Adankwe mrusaibare kwin raba ruin nie. Sribi ne namani kwin niara kräke ye köböire rün kwe töbätä, jondron sribebare kwin kwe aune jondron sribe gare ie ye nükani gare ie.

4. a) ¿Kukwe keteiti medenbätä ni rabadre jondron dätebare ye mrusaire? b) ¿Jondron dätebare ye meden tuin bäri kwin mäi?

⁴ Kukwe keteitibätä ni rabadre jondron dätebare ye mrusaire ye abokän Jehová tö nuainmana nie. Niara tä niere: “Nikren kä kwinbiti aune mike ñärärä”. Biti tä ngwentari: “¿Nirekwe jondron ne sribebare?”. Kukwe ne nüke gare kwin nie (Is. 40:26). Jehovakwe ñan jondron keta kabre bä nuäre sribebare kä kwinbiti aibe ñakare aune kä tibienbätä aune mrente yebätä kukwe keta kabre raba nemen gare nie (Sal. 104:24, 25). Ne madakäre, Ngöbökwe ni sribebare ño yebätä töbiketari. Arato ni sribebare kwe jondron dätebare kwe ye käi ngwankäre juto jabätä: ni olo, ni okwä, ni tidrä, ni kise, ni inson ye biani kwe nie jondron dätebare kwe ye käi ngwankäre juto jabätä.

5. ¿Ñobätä ütiäte jondron sribebare ye mikadretari ñärärä mikata gare Romanos 1:20 yebätä?

⁵ Kukwe ütiäte madabätä ni rabadre jondron sribebare ye mrusaire ye Biblia tä mike gare nie, tä ni dimike Jehová töi kwin keta kabre ye mike gare bäri jai (ñäkädre Romanos 1:20 yebätä). Ñodre, jondron keta kabre bä nuäre sribebare kwe ye tä Jehová töbätä bämike. Aune jondron kwetadre jene jene ye tä bämike Jehovakwe ni tare. Jondron sribebare Ngöbökwe yebiti niara töi kwin ye tä nemen gare bäri kwin nie aune ni töita nemen rökrabätä bäri niara ken. Ne madakäre Jehová jondron dätebare yebiti tä kukwe ütiäte driere ño nie ye ani mike gare jai.

6. ¿Dre raba nemen gare nie nukwä tä kämikekä aune niken kä mada känti yebätä?

⁶ Ora tä ükaninte Jehovakwe arato. Kä kwatire kwatire te, febrero krüte yebätä aune mayo otare ta  nitre israelita nämäne nukwä cigüeña ye mrusaire nämane niken ta ngwitärikri ye ngwane. Jehovakwe niebare ietre: “Ñongwane cigüeña rabadre kämikekä aune niken kä mada känti ye nämane gare ie” (Jer. 8:7). Jehovakwe ora ükaninte nukwä ne kräke ye erere arato ora ükaninte kwe jai kukwe ükatekäre nibe. Nikwe nukwä cigüeña mikai ñärärä kwitekä ngwane, Jehovakwe kä kitanina ne kwe kä gobrainta Satanakwe ne juain ngwarbe kwe ye tä ngwenta törö nie aune kukwe ye rabai bare metre yei ni raba tö ngwen (Hab. 2:3).

7. ¿Dre nemen gare nie nukwä nukwä tä kwitekä kwinta yebätä? (Isaías 40:31).

⁷ Jehová tä ja di bien ni niara mikaka täte ie. Isaías ye köböire Jehovakwe käbämikani nire tä niara mike täte ye rabai di nekä aune nainte ngwane, Jehovakwe ja di biain ie ne kwe mü ngwike ye kwrere biti rabai nakainkä käbämikani kwe (ñäkädre Isaías 40:31 yebätä). b Murie dite ye köböire mü nämäne kwitekä mente kwin aune ñaka nämäne ja di ngwen krubäte ye nitre israelita käre nämäne mrusaire. Ye tä ngwen törö nie Jehovatä nukwä dimike kwitekä ye kwrere arato ni niara mikaka täte ye dimikai kwe aune ja di biain kwe ie. Ye medenbätä nukwä tä kwitekä mente kwinta aune ñaka tä ngwike mete krubäte kwitakakäre ye nita mike ñärärä ngwane, kukwe tare ben nita ja tuin ngwane, kukwe kri ye rabadi chi ni kräke Jehovata ja di bien nie köböire ye ngwandre törö jai.

8. a) ¿Dre namani gare Job ie jondron dätebare yebätä? b) ¿Dre nemen gare nie?

⁸ Tö ngwan raba Jehovai. Ngöbö blitabare Job ben ye käkwe niara dimikani tö ngwen bäri (Job 32:2; 40:6-8). Jondron keta kabre sribebare kwe ye kädekaninte kwe ie ñodre muke, muta aune meraträ. Arato blitabare kwe jondron nire känsenta, nibi aune mädä yebätä (Job 38:32-35; 39:9, 19, 20). Kukwe jökrä ne käkwe Job dimikani Jehová dite krübäte ye mikakäre gare jai akwa ye ñan aibe, ñakare aune ni tare Jehovakwe aune niara töbätä ye nükani gare ie. Jobkwe blitabare Jehovabe ye käkwe niara dimikani tö ngwen bäri (Job 42:1-6). Ye erere arato nikwe ja tötikai jondron jökrä sribebare yebätä angwane Jehová bäri töbätä aune dite ni kräke ye rükai gare nie. Arato niara raba kukwe tare ben nita ja tuin ye denkä, aune nuaindi kwe. Nita töbike ne kwere ye käkwe ni dimikai tö ngwen bäri ie.

9, 10. ¿Ñänä trä aune ñü ye tä dre driere nie Jehovabätä?

⁹ Jondron jökrä dätebare ye nämäne gare kwin Jesús ie. “ni sribikä ie kukwe gare krubäte” kwrere, Rün kwe dimikani kwe jondron jökrä dätere (Prov. 8:30). Biti nükani kä tibienbätä ngwane, jondron dätebare yebiti nitre ja tötikaka kwe dimikani kwe kukwe ütiäte driere ie Rünbätä. Ruäre ye ani mike gare jai.

¹⁰ Jehovata ja tare bämike ni jökrä ie. Jesukwe kukwe kädriebare ngudrebiti ye ngwane jondron dätebare ye ketebubätä blitabare kwe ye abokän ñänä trä aune ñü. Jondron ketebu ne ütiäte ja nire kräke. Nire ñan tä Jehová mike täte ye ie ñaka jondron ketebu ne biandre kwe näre tä tuenmetre regalo ne käi ngwen juto jabätä (Mat. 5:43-45). Jehová tö ni tuai nitre jökrä tarere ye mikakäre gare nitre ja tötikaka Jesukwe ie, kukwe bämikani kwe kukwe nebiti. Ñänä tä niken nekä bälen dere aune ñü tä näkain jäbe tibien ngwane, käta nemen bälen, töbikadretari ni tare Jehovakwe aune niara ñan ni kitete yebätä. Nikwe ja kitai niarabätä ngwane ni tö rabai ja tare bämikai ni jökrä ie nita kukwe driere ye ngwane.

11. ¿Nukwä mikadre ñärärä ye raba ni dimike ño?

¹¹ Nita dre ribere jai nünankäre ye Jehová tä bien nie. Arato Jesukwe kukwe driebare ngudrebiti ye ngwane kukwe ne niebare  kwe: “Nukwä tä nikenkä käinta, se mika ñäräre munkwe. Nukwä tä nura nökö ñakare jakrä amne tä ngwä ötö ñakare arato amne ju ñakare kwe mrö ükakrä jakrä, akwa mun Rün kä käinbti käta mrö bien ietre kwetadre”. Jesús nämäne kukwe kädriere ye ngwane, nukwä nämäne kwitekä yebätä blitabare kwe nitre nämäne kukwe nuin yebe, kukwe ne ngwantaribare kwe ietre raba ruin nie: “Mun abko bäri ütiäte nukwä kräke, ¿se abko mun Rün käkwe ñan mrö biandre munye ya amarebti munta töbike krübäte dikaro se?” (Mat. 6:26). Nita dre ribere jai Jehovata bien nie ye Jesukwe ngwaninta törö, kukwe niebare kwe nebiti ja tare bämikani kwe ¿ñan ererea? (Mat. 6:31, 32). Kuwe utiäte jondron sribebare yebätä ye täbe nitre Ngöbö mikaka täte ye dimike kä nengwane arato. Prekursora bati nünanka España ie ju ñan namani kwen nünankäre ngwane, namani di nekä krubäte. Akwa bati nukwä nämäne nüra aune kri ngwäkä kwete ye jutuabare ie ngwane, ja namani ruin bäri kwin ie. Niara tä niere: “Jehovata nukwä ngübare erere raba ti ngübare rükaba törö tie”. Kä ñan nikani raire ta aune ju kwani ja ngwai yei nünankäre.

12. Mateo 10:29-31 tä mike gare erere, ¿nukwä kia ye tä dre driere Jehovabätä nie?

¹² Ni itire itire ütiäte Jehová kräke. Jesús jämi nitre ja tötikaka kwe juen kukwe driere ye känenkri dimikani kwe ja mika nämäne niaratre rüere jurä nämänebätä ye ganaine (ñäkädre Mateo 10:29-31 yebätä). Nukwä kia nämäne krubäte nitre Israel ngätäite yebätä blitabare kwe. Kä ye ngwane, nukwä kia ye rürübäin nämäne brai krubäte. Akwa Jesukwe niebare nitre ja tötikaka kwe yei: “Mun Rün kä käinbti ñan töta nebe nukwä ye tuaimetre ngataen angwane, ñan tä ngataen jire chi kwati kä nebtä”. Biti niebare kwe arato: “Mun abko bäri ütiäte kri nukwä kabre kabre bti ta”. Yebiti niaratre itire itire nämäne ütiäte Jehová kräke ngwaninta törö kwe ie. Ye käkwe dimikani ñaka kä jurä ngwen jabätä ja mika nämäne niaratre rüere ye ngwane. Nitre ja tötikaka Jesukwe nämäne niken kukwe driere jutate aune juta kia känti ngwane, nämäne nukwä kia ye mrusaire ye ngwane, Jesukwe kukwe niebare ye nämäne nüke törö ie. Ye erere arato mäta nukwä mrusaire ngwane, mä ütiäte Jehová kräke mäkwe ngwan törö jai, ñan ñobätä aune “mä abokän bäri ütiäte kri nukwä kabre kabre biti ta”. Mäkwe ja tuai ja mikata mä rüere yebe, Ngöbö die köböire (Sal. 118:6).

13. ¿Nikwe dre nuaindre kukwe mikakäre gare bäri jai jondron sribebare Jehovakwe yebätä?

¹³ Ni raba kukwe mike gare bäri Jehovabätä jai nita jondron dätebare kwe mike ñärärä yebiti. Yekäre ni rabadre kä denkä jai jondron tä ni bäre ye mikakäre ñärärä aune tä dre driere nie niarabätä yebätä töbikadretari. Akwa ruäre ngwane, ñan raba nemen nuäre nuaindre ni kräke. Meri testiko iti kädekata Géraldine nünanka Camerún tä niere: “Ti ririabare jutate yebätä töbikatarikäre jondron sribebare Jehovakwe yebätä ti nämä ja di ngwen bäri”. Ja mräkä iti umbre konkrekasionte tä mike gare: “Tita kä denkä jai jondron sribebare ye mikakäre ñärärä aune tä dre driere Jehovabätä tie yebätä tita töbiketari ye bäri kwin ti kräke”.

14. ¿Davidkwe töbikataribare jondron sribebare yebätä ngwane, dre namani gare ie?

 ¹⁴ Rei Davidkwe töbikataribare krubäte jondron sribebare yebätä. Niebare kwe Jehovai: “Kä kwinta, jondron sribebare mäkwe ja kisebiti, sö aune muke sribebare mäkwe ye tita tuin ngwane, ¿ni kä tibienbätä ye ütiäte ya ne kwe mäkwe ngwandre törö jai?” (Sal. 8:3, 4). Muke okwä ye Davidkwe ñaka mikani ñärärä jerekäbe ñakare aune muke ye nämäne dre driere Ngöböbätä ie yebätä töbikataribare kwe. Ye ngwane, Jehová ye kri krubäte nükani gare ie. Mada ngwane, niara jämi därere kanenkri jatani nikwite ño meyebätä yebätä töbikataribare kwe. Davidkwe töbikataribare kukwe nebätä ye köböire Jehová ye abokän töbätä ye nükani gare bäri metre ta ie (Sal. 139:14-17).

15. ¿Jehová töi kwin namanina gare mäi jondron sribebare kwe mäta miketari ñärärä ye ngwane? Mä raba niere keteiti (Salmo 148:7-10).

¹⁵ David erere, ni rikadre mente töbikatarikäre jondron sribebare Jehovakwe yebätä ye ni ñan ribere. Jondron tä mä bäre ye mä mikatari ñärärä aune Jehová töi kwin keta kabre rabai gare mäi. Ñodre, ñänä ngire tä mate mäbätä yebätä mäkwe töbikatari aune Jehová di nuäi ye rabai gare mai (Jer. 31:35). Nukwä tä ja juda mike ye mä mikatari ñärärä ngwane, Jehová töbätä rabai gare mäi. Nu tä jadenkä ja kübarabätä ye mäkwe tua ngwane, Jehová yebätä kä juto aune niara tö kä tuai juto nibätä yebätä mä töbikatari. Mäkwe ni meyere tua jadenkä monso kwe yebe ngwane, mäkwe debe bian krubäte Jehovai ni tare kwe yebätä. Kukwe tärä keta kabre nie ja kitakäre ni Rün yebätä jondron sribebare kwe yebiti jondron ye kri o chi, tä mente o tä känime, akwa jökrä tä niara käikitekä (ñäkädre Salmo 148:7-10 yebätä). c

16. ¿Nikwe ja töi mikadre dre nuainne?

¹⁶ Ni mada ñaka jire töbätä, ja tare bämike, jondron sribe gare kwin ie aune dite Ngöbö nikwe ye kwrere. Jehová töi kwin keta kabre ye raba nemen gare nie nita jondron sribebare kwe ye mrusarie ngwane. Rabadre gare nie yekäre ni rabadre känenentari. Ani ja töi mike kä denkä bäri jai jondron sribebare Jehovakwe ye käi ngwankäre juto jabätä aune tä dre driere nie niarabätä yebätä töbiketari. Nikwe ne erere nuaindi ngwane, ni rökrai bäri ni sribeka ye ken (Sant. 4:8). Jondron sribebare Jehovakwe yebätä töbikadretari aune ni rüne raba monsotre kwe dimike ño ye rabai gare nie kukwe ja tötikara ja känenkäre yebätä.