1. ¿Nitre rüne kristiano töita dre nuainbätä?

 NITRE rüne, mun tö monsotre munkwe dimikai Jehová mike gare jai aune tarere. Akwa Ngöbö ye abokän ñaka tuin, ye medenbätä Ngöbö rabadre tuin metre monsotre munkwe ie aune rökadre ken yekäre, ¿mun raba dre nuainne? (Sant. 4:8).

2. ¿Nitre rüne raba monsotre kwe dimike ño Jehová töi kwin keta kabre ye mike gare jai?

² Kukwe keteitibiti ütiätebiti nitre rüne raba monsotre kwe dimike nökrä Jehová ken ye abokän ja tötike gwairebe kukwe kwe yebätä (2 Tim. 3:14-17). Kukwe madabiti Jehová raba nemen gare bäri monsotre bati ie mikata gare Bibliabätä. Tärä Proverbios yebätä ni rüne tä blite monso kwe ben aune tä töi mike jondron sribebare Jehovakwe tä niara töi keta kabre driere yebätä raba tuin nie (2 Tim. 3:14-17). Ja käne mada, nitre rüne raba monsotre kwe dimike ño jondron sribebare yebiti Jehová aune tä ja ngwen ño ye mike gare bäri jai ye ani mike gare jai.

3. ¿Ño nitre rüne raba monsotre kwe dimike?

³ Ngöbö yebätä Biblia tä niere “kena dekä abti kä nüke mtare jändrän dätebare Ngöbökwe” yebiti Ngöbö töi keta kabre ñaka tuin tä nüke gare nie mikata gare Bibliabätä (Rom. 1:20). Nitre rüne, mätä niken jadenkä jubäre monso mäkwe ben ngwane, käta nemen juto mäbätä ¿ñan ererea? Mä ñan kä juan ta, mäta niken ja denkä monso mäkwe ben ngwane, jondron sribebare ye tä Jehová abokän ño mike gare ye mäkwe drie ietre. Jesukwe kukwe bämikani yebätä dre raba nemen gare nitre rüne ie ye ani mike gare jai.

4. ¿Jesukwe diribare ño jondron sribebare yebiti nitre ja tötikaka kwe ie? (Lucas 12:24, 27-30).

 ⁴ Jondron sribebare yebiti Jesukwe nitre tötikani ño yebätä töbike. Bati, nitre ja tötikaka kwe rabadre kri blü aune cuervo ye miketari ñärärä niebare kwe ie (ñäkädre Lucas 12:24, 27-30 yebätä). Jesús raba blite jondron nire aune kri madabätä, akwa cuervo aune kri blü yebätä blitabare kwe nitre ja tötikaka kwe ben ñobätä ñan aune ye nämäne gare kwin ietre. Ye ngwane, cuervo ye nämäne kwitekä kwinta aune kri blü nämäne blü nemenkä yere yebätä okwä nämäne. Jesús nämäne blite ye ngwane, nämäne kise kite cuervo aune kri blü yebätä raba ruin nie. ¿Jesukwe kukwe bämikani ye bitikäre dre nuainbare kwe? Kukwe ütiäte driebare kwe ja töi kräke nitre ja tötikaka kwe ie. Rün kwe töi kwin aune ja ngwen mantiame ni kräke ye driekäre ietre: Jehová tä cuervo buke aune kri blü ngwäkite ye erere nuaindi kwe ni niara mikaka täte kräke.

5. ¿Jondron sribebare ye meden medenbiti nitre rüne raba dirire monsotre kwe ie?

⁵ Nitre rüne, ¿Jesukwe kukwe bämikani ye erere mä raba nuainne ño? Jondron nire o kri meden tuin kwin mäi ye mäkwe mika gare monsotre mäkwe ie aune jondron ye tä dre driere Jehovabätä yebätä mäkwe blita ben. Ye bitikäre, jondron nire o kri meden tuin kwin ie ye mä ngwantari ie. Jondron sribebare ye meden tuin kwin ie yebiti mäkwe blitai Jehovabätä ben ngwane, mä kukwe nuai bäri kwin kwe.

6. ¿Dre nemen gare nie Christopher meyebätä?

⁶ Nitre rüne rabadre kukwe mike gare krubäte jai jondron nire o kri keteitibätä ye ñan ai gärätä. Jesukwe ñan ja dokwä ngwani tare kukwe mikakäre gare cuervo tä mröre ño o tä dre dre kwete aune kri blü tä nirien ño yebätä. Monsotre mäkwe ye töi raba kukwe ütiäte mikabätä gare bäri jai, akwa mä raba kukwe chi kädekete ie aune kukwe ngwentari keteiti blitakäre Jehovabätä ben. Ñodre, ja mräkä testiko iti Christopher tä mike gare: “Dre nämä nun bäre yebätä ti meye nämä blite kukwe chibiti nunbe. Nun nämä niken ngutuä ken ngwane nämä niere: ‘¡Ngutuä kri aune bä nuäre! Ngöbö ye töbätä aune di kri ¿ñan ererea?’. O ruäre ngwane, nun nämä niken mrenbätä ngwane nämä niere: ‘¡Mren dite krubäte mike ñärärä! Jehová ye dite, ¿ñan ererea?”. Christopher tä mike gare: “Ti meye nämä blite kukwe nuärebiti, akwa nämä nun töi mike niä”.

7. ¿Mä raba monso mäkwe dimike ño töbiketari jondron sribebare yebätä?

⁷ Monso tä kite nirien ye ererebätä dimikadre töbiketari jondron sribebare yebätä aune tä kukwe ütiäte driere Jehovabätä nie yebätä. Jondron sribebare yebätä mä raba kukwe keteiti kädekete ie. “¿Kukwe ne tä dre driere Jehovabätä mäi?”. Kukwe ne erere mä raba ngwentari monso mäkwe ie. Kukwe mikai gare kwe mäi ye raba mä töi mike ñan krütare (Mat. 21:16).

8. ¿Nitre israelita nämäne niken ji ngrabare ngwane rabadre dre nuainne?

⁸ Kukwe biani nitre israelita ie yebätä mika nämäne gare, niaratre rikadre “ji ngrabare” ngwane, rabadre blite jondron sribebare Jehovakwe yebätä monso kwe ben (Deut. 11:19). Nitre israelita nämäne niken ji ngrabare ngwane,  nämäne jondron nire keta kabre aune kri bätäkä ngwarbe ye tuin. Yebätä rabadre blite monso kwe ben aune töi mike töbike jondron sribebare Jehovakwe yebätä. Nengwane nitre rüne raba ye erere nuainne arato. Ruäre käkwe dre nuainbarera ye ani mike gare jai.

9. ¿Dre nemen gare mäi Punitha aune Katya yebätä?

⁹ Ni meyere iti kädekata Punitha, tä nüne juta keteiti India tä niere: “Nunta niken basare nun mräkätre ie jate ngwane, jondron jökrä sribebare Jehovakwe ye ruärebätä nunta blite monsotre ben. Nita mente juta kri yebätä, karo ngö ñaka känti ngwane, tä nemen bäri nuäre dirikäre monsotre ie jondron sribebare Jehovakwe yebätä”. Nitre rüne, munta niken monso munkwe ngwena jondron sribebare Jehovakwe ye mike ñärärä aune bä nuäre krubäte yebätä blite ben ngwane, ye ñan raba käi nikwitekä jire chibiti. Katya nünanka Moldavia tä niere: “Ti meye aune ti rün nämä niken ti ngwena basare jondron sribebare Jehovakwe mike ñärärä ye namani bare jändrin kwrere törö kwekebe tie. Niaratre nämä niken ti ngwena mrüsen aune jondron jökrä ye tä dre driere Jehovabätä nie yebätä nämä ti mike töbiketari yebätä tita debe bien krubäte”.

10. ¿Ñan tä nemen nuäre nitre rüne kräke rikakäre juta bäre mento ngwane raba dre nuainne? (Recuadro “ Kukwe nitre rüne kräke” mikadre ñärärä).

¹⁰ ¿Ñan tä nemen nuäre mä kräke rikakäre kä jate ye kwrere känti ngwane? Amol nünanka India tä niere: “Tita nüne yekänti nitre rüne tä sribire krubäte, aune rikakäre kä jate ye kwrere känti ngwian ribeta krubäte jai. Akwa blita raba jondron sribebare Jehovakwe yebätä aune tä dre driere nie yebätä parquete o medente ni raba blite Jehovabätä yekänti”. Mun rüne, munkwe okwä ketaite kwin aune jondron sribebare Jehovakwe ye munkwe mikai ñärärä ngwane, kukwe keta kabre kwain munye blitakäre monso ben jondron sribebare Jehovakwe yebätä (Sal. 104:24). Nukwä,  jondron nire kia aune kri blü bätä jondron keta kabre mada raba tuin munye. Karina nünanka Alemania tä mike gare: “Kri blü ye tä nemen tuin nuäre krubäte ti meye ie. Yebätä, nunta niken basare ji ngrabare ngwane, kri blü tä tuin ie bengwairebe tä driere tie”. Arato, video aune täräkwata keta kabre sribeta juta Ngöbökwe yebätä mun raba monsotre munkwe tötike. Kukwe ño erere ben munta ja tuin, akwa mun raba monsotre munkwe dimike jondron sribebare Ngöbökwe yebätä töbiketari. Ja käne mada, Jehová töi kwin keta kabre ye ruärebätä mun raba blite monsotre munkwe ben ye ani mike gare jai.

11. ¿Jehovata ni tarere rükadre gare monsotre ie yekäre nitre rüne raba dre nuainne?

¹¹ Jondron nire tä ngäbäli tarere yebätä mäkwe blita monso makwe ben Jehovata ni tarere ño ye mikakäre gare ietre (Mat. 23:37). Arato, jondron bätäkä ngwarbe tä nemen tuin nuäre nie yebätä blita raba bentre. Karina, kädrite párrafo käne yekänti tä niere: “Nun nämä niken ji ngrabare ngwane, kri blü ñaka ja erebe aune yebiti ni tare krubäte Jehovakwe, ye ti meye nämä ti nübaire nünenkä aune töbiketaribätä. Kä nikanina ruäre ta, akwa kri blü bätäkä ngwarbe bä jene jene yebätä ti täbe töbiketari nengwane. Kukwe jökrä ye tä ngwen törö tie ni tare krubäte Jehovakwe”.

12. ¿Nitre rüne raba dre nuainne Jehová töbätä ye mikakäre gare monsotre ie? (Salmo 139:14; aune üai mikadre ñärärä).

¹² Jehová töbätä krübäte ye mäkwe monsotre mäkwe dimika mika nüke gare jai. Niara bäri töbätä ni kräke ye gare metre nie (Rom. 11:33). Ñodre, ñö tä nikwite mutare aune murie yebiti tä niken kä madakänti ye mä raba mike gare ie (Job 38:36, 37). Arato, ni ngrabare tä sribebare kwin krubäte yebätä mä raba blite ben (ñäkädre Salmo 139:14 yebätä). b Ni rüne iti kädekata Vladimir käkwe ño nuainbare ne mike ñärärä: “Bati, ti ngobo nämä näin bicicletabiti betakaba timo yebätä juruainba tare krubäte. Köbö rikaba ruäre ta ngwane, niara träin ye rababata räre. Ti muko aune ti nunkwe nieba ie: ‘Jehovakwe ni ngrabare sribebare ne kwe ni juruaindre ngwane, ni rabadreta räre ja töbiti’. Aune ni nire tä jondron sribere ye abokän ñaka ye kwrere ye nunkwe mikaba gare ie. Ñodre, karo tä juruaine tare ngwane  ñan tä nementa kwin ja töbiti. Nunkwe kukwe mikaba gare monso nunkwe ie yebiti, Jehová töbätä ye rükaba gare bäri kwin ie”.

13. ¿Nitre rüne raba dre nuainne monsotre dimikakäre töbike Jehová die yebätä? (Isaías 40:26).

¹³ Jehovata ni nübaire nikren kä kwinbiti, aune ja di kwe yebiti müke sribebare kwe aune ükaninte kwin kwe jatäri yebätä töbiketari (ñäkädre Isaías 40:26 yebätä). c Mun raba monsotre munkwe ye nübaire nikren kä kwinbiti aune dre tuin ie yebätä mike töbike. Meri iti testiko nünanka Taiwán kädekata Tingting nämäne chi ngwane, kukwe namani barebätä törö ie. Tä mike gare: “Bati, nun rikaba mente juta yebätä mento nünentubu jutare ye ngwane, deu muke okwä ye rababa tuin bäri kwin nunye. Kä ye ngwane, nänkä kwelate tibe nämä ti töi mike ja dibiti kukwe nuainne yebe ti nämä ja tuin aune ti ñan ja ngwain metre Jehovai ye jurä nämä nemen tibätä. Ti meyekwe ti dimikaba töbike Jehovakwe ja die yebiti müke sribebare yebätä aune ye erere ti dimikai kwe ja ngwen metre mikaba gare kwe tie. Nun janama basare aune nunkwe kä mrüsaiba ye bitikäre, ti tö rababa Jehová mikai gare bäri jai aune sribidi niara kräke kukwe ño rabadre bare yebiti ta”.

14. ¿Jehovabätä kä juto ye nitre rüne raba mike gare ño monsotre ie jondron sribebare yebiti?

¹⁴ Jondron jökrä sribebare Jehovakwe ye tä bämike niarabätä kä juto. Jondron nire jökrä tä jadenkä ñodre nukwä bätä gwa ye tä ja denkä ye namanina gare nitre científico ie (Job 40:20). Minchi nämäne jadenkä bola dänkwäre yebiti aune chiki krobu nämäne ja denkä jabe ye mä ngobo nämäne mrüsaire ngwane namani tuin nuäre ie raba ruin nunye. Mada ngwane, jondron ye kwrere raba tuinta nuäre monso mäkwe ie ngwane, ye kwrere arato Ngöböbätä kä juto mäkwe nie ie (1 Tim. 1:11).

15. ¿Monsotre tä töbike ño ye gakäre dre raba nitre rüne dimike? (Proverbios 20:5; aune üai mikadre ñärärä).

¹⁵ Monsotrekwe ja driedre nitre rüne töta nemen, akwa nitre rüne ruäre kräke ñan tä nemen nuäre. Ne erere tä nemen  bare mäbätä ngwane, monsotre töita ño ye mä tö gai, ¿drekwe mä dimikai? (Ñäkädre Proverbios 20:5 yebätä). d Nitre rüne tä niken monsotre ben jondron nire mrüsaire jubäre ngwane, tä nemen bäri nuäre kräke blitakäre bentre. ¿Ñobätä? Ñobätä ñan ngwane ñaka tä ja näkwite jondron madabätä. Ni rüne iti nünanka Taiwán kädekata Masahiko tä kukwe mada mike gare: “Nunta niken monsotre ben ngutuä ngrabare o mrenbätä ye ngwane, tä nemen bäri nuäre nun kräke blitakäre bentre, ñobätä ñan aune niaratre töi ñaka jondron madabätä, töita drebätä aune ja ruin ño ietre ye tä nemen bäri nuäre nun kräke gakäre”. Katya, kädrite párrafo 9 yekänti tä niere: “Ti nämä ngedenkä kwelate ye bitikäre ti meye nämä niken ti ngwena parque bä nuäre yete. Kä jäme aune ni töi nika ñaka yete ja nämä nemen ruin kwin tie blitakäre dre nämä nemen bare kwelate tibätä aune ja nämä nemen ruin ño tie yebätä ti meye ben”.

 16. ¿Jondron sribebare Jehovakwe ye nitre ja mräkäre raba ño käi ngwen juto jabätä?

¹⁶ Nitre ja mräkätre tä niken jondron sribebare Jehovakwe ye mrusaire gwaire aune käi ngwen juto jabätä ye köböire tä nüne bäri kwin jabe. Kä tärä “muakäre aune “bailakäre mikata gare Bibliakwe (Ecl. 3:1, 4). Jondron keta kabre bä nuäre Jehovakwe sribebare käi ngwankäre juto jabätä. Nitre ja mräkäre ruäre töta nemen näin basare jateta, ngutuä ngrabare o kä mrusaire aune niken mrenbätä. Monsotre ruäre töta nemen niai aune jadaikä parque bä nuäre yete, jondron nire mrusaikäre o jubenkä ñöte aune mrente. Jondron bätäkä ngwarbe sribebare Jehovakwe ye käi ngwan raba juto jabätä.

17. ¿Ñobätä nitre rüne rabadre monsotre dimike jondron sribebare Jehovakwe ye käi ngwen juto jabätä?

¹⁷ Kä bä nuäre yete, nitre rüne aune monsotre käkwe jondron jökrä bä nuäre sribebare Jehovakwe ye käi ngwain juto jabätä ñaka namanina bare erere. Ye ngwane, jondron nire ye jurä ñan rabaira nibätä aune ni jurä ñaka rabaira bätätre (Is. 11:6-9). Kä täi kabre nie jondron jökrä sribebare Jehovakwe ye käi ngwankäre juto jabätä (Sal. 22:26). Akwa, nitre rüne, köbö yete batibe munkwe monsotre munkwe kitadre jondron sribebare Jehovakwe mrüsaikäre aune mikatarikäre töbike ye mun ñan ngüba. Monsotre ye munkwe kitai jondron jökrä sribebare Jehovakwe yebätä ngwane, ja rabai ruin rei David erere ie. Niara niebare: “Ni mada ñaka jire mä kwrere, oh Jehová, aune sribi nuainta mäkwe ye erere nuain ñaka jire” (Sal. 86:8).