Ja kukwei kitata ye abokän “kukwe nieta kwatibe o kukwe keteiti nuaindi käbämikata […] yete Ngöbö mikata testiko jakwe kukwe yebätä” (Diccionario de uso del español, de María Moliner). Nita kukwe niere o kukwe tike yebiti ja kukwei kitaka raba.

Jesukwe niebare: “Munkwe ñan ja kukwei bian jändrän käbti. […] Ne aisete, munkwe ‘jän’ nie ne ngwane, munkwe ‘jän’ nie kwatibe; munkwe ‘ñakare’ nie ne ngwane munkwe ‘ñakare’ nie kwatibe arato. Yebti munkwe kukwe mda niedre ne ngwane, munkwe ja mikadre ngite”. Kukwe niebare nebätä ni ñaka raba ja kukwei kitekä tä nemen ruin nitre kwati ie (Mat. 5:33-37). Nitre israelita rabadre ja kukwei kitekä kukwe ruäre känti ye mika nämäne gare Kukwe Biani Moisés ie yebätä aune nitre Ngöbö mikaka täte kirabe käkwe ja kukwei kitaninkä ye nämäne gare metre Jesús ie (Gén. 14:22, 23; Éx. 22:10, 11). Jehová ara ja kukwei kitaninkä ye nämäne gare ie arato (Heb. 6:13-17). Nikwe ñaka ja kukwei kitadrekä jire chi ye ñan ai gärä nämäne Jesukwe, ñakare aune nikwe ja kukwei kitadrekä jötrö ngwarbe aune kukwe ñaka ütiätebätä, yebätä nämäne blite metrere. Nita kukwe niere ye nikwe mikadre nemen bare ñobätä ñan aune nikwe nuaindre ye ie Jehová tö.

Ye medenbätä, mäkwe ja kukwei kitadrekä ribedre mäi ngwane, ¿mä raba dre nuainne? Kena, raba nemen bare mäi o ñakare ye mäkwe mika gare metre jai. Ñan raba nemen bare mäi raba ruin mäi ngwane, bäri kwin mäkwe ñaka nuaindre. Eclesiastés 5:5 tä kukwe ne niere mäträkäre nibätä: “Mäkwe ñaka ja kukwei kitaka ye bäri kwin, mä ja kukwei kitadrekä aune mäkwe ñaka nuaindre ye kräke”. Biti drebätä mä ja kukwei kitadrekä ye ererebätä texto meden tä blite yebätä mäkwe töbikatari aune mä töita tötikani Bibliabätä ye ererebätä mäkwe kukwe dian nuaindre jai. ¿Kukwe ja jie ngwankäre ruäre ye abokän meden?

Ngöbö töita ño ye ererebätä kukwe ruärebätä ja kukwei kitakata. Ñodre nitre testiko tä ja mäkete ye ngwane tä ja kukwei kitekä. Nitre ja kukwe mukore brare aune merire käkwe ja taredi, ja ngübai kwin kwe kwärikwäri aune ja mikai ütiäte kwetre jai nememe krütadi ye ngwane käbämikata kwetre Ngöbö aune nitre testiko mada mada ye okwäbiti. (Nitre mada tä ja mäkete ye ñaka kukwe ye erere niere, akwa tätre ja kukwei kitekä Ngöbö okwäbiti). Yete ja käne nibira ja kwäräire mikata gare aune niaratre ja mäkäninte ye nuadre kärekäre ngübata bätätre (Gén. 2:24; 1 Cor. 7:39). Nitre tä ja mäkete ye ngwane tätre ja kukwei kitekä ye kwin aune nuainta Ngöbö töi ño ye ererebätä.

Ngöbö töita ño ye ererebätä ñaka ja kukwei kitakata. Ñodre ni kristiano käkwe juta keteiti kriemikai krü yebiti o ñaka tödeke Ngöböi ye ni kristiano ñaka käbämike jire. Nuaindre kwe ngwane, ñaka Ngöbö kukwei mikadre täte kwe. Ni kristiano ñaka ja mike kukwe kä nebätä yekri, nitre tä nakainkä ja rüere aune rüre jabe yete ñaka tä ja mike siba (Juan 15:19; Is. 2:4; Sant. 1:27).

 Ni töita tötikani ño Bibliabiti ye ererebätä kukwe ruärebätä ja kukwei kitaka raba. Jesukwe niebare “Jändrän emperadorekwe erere munkwe bian emperadoreye amne jändrän Ngöbökrä erere munkwe bian Ngöböye”. Kukwe nebätä nitre kristiano raba töbiketari ruäre ngwane, jämi ja kukwei kitekä ye känenkri (Luc. 20:25).

Ñodre ni kristiano tö rabadre täräkwata ükaite jai nünankäre juta keteiti te o pasaporte diainkä jai, akwa yekäre rabadre ja kukwei kitekä mikadre gare ie. Rabadre ja kukwei kitekä yebätä kukwe ruäre ñäkäita Ngöbökwe tädre mikani yete ngwane, niara töita tötikani ño Bibliabätä ye käkwe ñaka tuainmetre ja kukwei kitekä. Ye medenbätä ni kristiano töita tötikani ño Bibliabätä ye ererebätä gobran raba tuenmetre kukwebätä ja kukwei kitadrekä kwe ye kwite chi, ja kukwei kitadrekä kwe yekäre raba ruin nie.

Romanos 13:1 tä niere: “Aisete nikwe nitre gobranka mikadre täte”. Kukwe nieta ye ererebätä drebätä ja kukwei kitaikä ye kwita raba. Ye medenbätä, ni kristiano käkwe ja kukwei kitadrekä ye ñaka blo raba nütüre ñobätä ñan aune Ngöbö ara tä kukwe ye ribere nuaindre nie.

Ja kukwei kitadrekä jondron keteitibiti o kukwe ruäre nuaindre ribedre ngwane, ni töi tä tötikani ño Bibliabiti ye ererebätä kukwe ye nuain raba. Kirabe sete nitre romano aune escita nämäne ja kukwei kitekä espada kwetre yebiti, ñobätä ñan aune nämäne ngöbö rükwe ye kädekete ne kwe kukwe medenbätä nämänentre ja kukwei kitekä ye mikai nemen bare kwetre ye bämikakäre. Nitre griego nämäne ja kukwei kitekä ngwane, nämäne kise kainkä kwin. Ñobätä ñan aune niaratre nämäne dre niere aune dre nuainne ye Ngöbö dite krubäte nämäne mike ñärärä aune rabadre kukwe ükete bentre nämäne gare ietre yebätä.

Símbolo patrio ketata kukwe ngwarbe mikata tä yebe o mikata ngöböre jai, yebiti ni kristiano ñaka ja kukwei kitaikä jire. Akwa ni kristiano rabadre niken tribunal kukwe mikakäre gare aune kise mikadre kwe Bibliabiti kukwe metre niei kwe ye bämikakäre ribedre ie ngwane, ¿dre nuain raba kwe? Kukwe ye erere rabadre bare ngwane, ni kristiano raba ja töi mike nuainne, ñobätä ñan aune nitre Ngöbö mikaka täte käkwe kukwe keteiti nuainbare ja kukwei kitakakäre mikata gare Bibliabätä (Gén. 24:2, 3, 9; 47:29-31). Nikwe kukwe ye erere nuaindi ngwane, Ngöbö okwäbiti nikwe kukwe metre niedi nikwe käbämikani ye nikwe ngwandre törö jai ye ütiäte krubäte. Ye medenbätä, kukwe meden ngwandretari nie yekänti nikwe kukwe metre ye aibe niedre ye nikwe mikadre gare kwin jai.

Nita ja kete Jehovabe ye ütiäte krubäte ni kräke, ye medenbätä ni jämi ja kukwei kitekä ye känenkri ni rabadre töbiketari kwin aune orarebätä. Kukwe ye tädre kwin ni töi tä tötikani Bibliabätä ye ererebätä aune kukwe ja jie ngwankäre Bibliabätä ye ni ñaka kitai tibien, ye ni tö mikai gare kwin jai. Nikwe ja töi mikadre ja kukwei kitekä ngwane, kukwe ye nikwe mikai nemen bare ye nikwe mikadre gare kwin jai (1 Ped. 2:12).